SaiPa on ollut naisten F-liigakauden suurin yllättäjä tähän saakka. Lappeenrantalaisjoukkue on voittanut kuudesta ottelustaan viisi, kärsien ainoan tappionsa PSS:aa vastaan tiukassa maalin kamppailussa.

Erityisesti puolustuspäässä on tullut onnistumisia. Joukkue on päästänyt tähän mennessä vähiten maaleja koko kauden mitassa, ja PSS-ottelu on kauden ainoa otatus, kun vastustajajoukkue on pystynyt tekemään enemmän kuin kaksi maalia maalivahti Miia Maarasen selän taakse.

Päävalmentaja Toni Soikkeli on ollut erittäin tyytyväinen koko joukkueen puolustuspeliin:

– On tehty hyvin puolustuspään hommat ja menty vähän eteenpäin asioissa, mitkä on valmistanut meitä tähän kauteen. Tietenkin (Miia) Maaranen on maalilla todella kova viimeinen lukko. Häneen me voimme nojata paljon tarvittaessa, mutta sitten taas kyllä siellä uhraudutaan myös aika paljon.

– Käydään puolustuspeliä läpi jatkuvasti ja koitetaan saada syöttöjä pois ja opetellaan peittää laukauksia. Ollaan löydetty semmoiset pelaajat sinne, jotka tykkää uhrautua ja nauttii niistä iskuista.

SaiPan hyökkäyspeli on ollut pitkälti Elsa Holopaisen, kapteeni Veera Lokan ja kuukauden pelaajaksi valitun Miisa Turusen muodostaman ykköskentän varassa. Kolmikko on tehnyt yhteensä 32 maalia kuuteen otteluun Saipan 42 osuman kokonaismäärästä. Turusen tehosaldo 10+19 on juuri 18 vuotta täyttäneelle debytantille hurja, ja hän johtaa sarjan pistepörssiä 11 pisteen erolla Holopaiseen.

Tästä huolimatta Soikkeli ei näe Saipaa yhden kentän joukkueena, vaikka ykköskenttä suurimman osan maaleista tekeekin.

– Vaikka moni pitää meitä yhden kentän joukkueena, niin pakko olla vähän muutenkin hyvää suorittamista siellä, että on noin vähän päästetty maaleja. Vaikka tehoja ei ole tullut, niin ne kyllä tuolla puolustamisella antaa mahdollisuuden voittaa joka ilta.

SaiPa lähti kauteen nuorella kokoonpanolla, kun kokeneemmasta kaartista Juuli Hakkarainen, Jenni Saalasti ja Tanja Röyskö lopettivat uransa. Joukkueen nuori runko kuvastaa Soikkelin mukaan salibandyn realiteetteja huipputasollakin, mutta on nähnyt kokemuksen korvattavan nuoruuden innolla.

– No ei täällä Lappeenrannassa ole paljoa valinnanvapautta. Tänne jotka tulee, ne pelaa. Ei täältä käännytetä pelaajia pois, Soikkeli sanoo.

– Meillä on aika hyvä meno ja semmoinen oppimisen halu. Se nuoruuden into näkyy siellä treeneissä ja peleissä, kun kaikki on vähän uutta.

Soikkeli kuitenkin tiedostaa, että pitkän kauden aikana kokemuksen puute voi haitata SaiPaa tavoin, jota he eivät ole joutuneet kokemaan alkukauden huumassa.

– Ehkä kokemuksen tuoman rauhaa sinne kaipaisi juuri pelien loppuhetkillä. Kokeneemmat osaa rauhoittaa sitä tilannetta, niin ei tule semmoista paniikkia, mitä meillä nyt meinas tossa SB-Pro-pelissä vähän tulla. Kun ruvetaan hätäilemään, niin siinä sitä kokemusta kaipaa.

B-liigan mestareista haastamaan maan kärkiä

Naisten F-liigan sarjajärjestelmä koki suuria muutoksia kesän aikana, kun A- ja B-liigajärjestelmästä hankkiuduttiin eroon, ja ne yhdistettiin yhdeksi sarjaksi. SaiPaa voidaan pitää yhtenä eniten sarjojen yhdistämisestä hyötyneistä joukkueista.

B-liigan kolme kertaa putkeen voittanut nuori lappeenrantalaisryhmä hävisivät nousukarsintansa kahdesti, kerran EräViikinkejä ja kerran Kooveeta vastaan. Kolmannella yrittämällä nousu olisi tullut Kooveeta vastaan, mutta järjestelmän muutoksen takia tämän kauden sarjapaikkaan sillä ei ollut vaikutusta.

– Todella hyvä muutos meidän kannalta, varsinkin kun me kaksi vuotta hakattiin päätä seinään, eikä päästy nousemaan. Ensimmäisellä kaudella ErViä vastaan se ei ollut tavoitekaan. Haluttiin kasvaa joukkueena ja oppia pelaamaan. Totta kai, kun se jäi niin lähelle, niin harmitti. Sitten Koovee-sarja seuraavana vuonna haluttiin nousta, mutta myös flopattiin vähän.

– Otettiinko sitten liikaa menestyspaineita, että ei onnistuttu siinä? Nyt viimeisellä kaudella kun se oli varma, niin sitten onnistuttiinkin nousemaan. Sitähän ei tietysti tiedä, olisiko paineet olleet erilaiset, mutta on tää meille vaan pelkästään hyvä asia, Soikkeli toteaa.

Päävalmentaja Soikkelin mielestä nuorten pelaajien kehitys kärsi, kun tarpeeksi haastavia otteluita ei ollut saatavilla koko kauden läpi.

– Viime vuonna alkoi näkymään, että oltiin kaksi vuotta hallittu B-lohkoa. Välillä huonokin peli riitti voittoon. Sitten se pelin tempo oli eri tasolla Classic-puolivälieräsarjassa. Pitää koko ajan olla ihan 100 lasissa ja keskittynyt, että pärjää. Pelaajat joutuvat tekemään kaikkensa ja reagoimaan, olemaan vähän nopeampia.

– Kyllä se kehittää meitä, jos joka pelissä huomataan, että missä meidän pitää parantaa ja niitä kun ruvetaan kehittämään, niin me kehitytään joukkueena myös ja ollaan valmiimpi sitten.

Tavoitteita ei lähdetä nostamaan

Loistoalusta huolimatta Soikkeli haluaa pitää tavoitteet maltillisina, eikä lähde muuttamaan kauden alla asetetuista tavoitteista.

– Ei me olla lähdetty muuttamaan, että kyllä se pleijaripaikka vielä on. Totta kai me tiedetään meidän mahdollisuudet ja ollaan pärjätty viime kauden A-lohkon joukkueita vastaan. On mahdollisuus ottaa korkeampia sijoja, jos kaikki menee nappiin.

– Se vaatii sen, että joka pelissä pitää onnistua kaivamaan voittoja niin sanottuja keskitason yläpuolella olevia joukkueita vastaan. Nyt lauantaina ErVi on varmaan yksi hyvä mittari meille taas, että missä mennään, mutta pidetään se pleijaripaikka vielä silti tavoitteena. Otetaan kaikki bonuksena mitä ylempänä ollaan, Soikkeli toteaa.

Tekijä: Tuomas Kousa, Pääkallo.fi:n toimittaja

—

Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen