B-junnujen SM-karsinnat 2019-2020

[Arto Kilponen]

Oilers aloittaa näköjään 15:00. Aivan loistavaa!

 

[HelppoaHauskaaHalpaa]

Varatulospalvelusta näkeepi otteluohjelmaa!
Etusivu

Fiksusti TPS-TPS peli ensimmäisenä, niin ei ole niin paljon kikkailun mahdollisuuksia.

 

[SalibandyIsukki]

Fiksusti TPS-TPS peli ensimmäisenä, niin ei ole niin paljon kikkailun mahdollisuuksia.

Päinvastoin, nyt TPS 1. Joukkue voi pakottaa akatemian häviämään suurella maalimäärällä, jotta ykköstiimi saisi paremmat mahikset...? Onko tämä sitten sitä reiluutta vai miten?

 

[Säbäheppu]

Päinvastoin, nyt TPS 1. Joukkue voi pakottaa akatemian häviämään suurella maalimäärällä, jotta ykköstiimi saisi paremmat mahikset...? Onko tämä sitten sitä reiluutta vai miten?

Parempihan se on että se on ensimmäinen peli, eikä esim viimeinen peli joka ratkaisee jotain.

 

[Kossi Agassa]

Päinvastoin, nyt TPS 1. Joukkue voi pakottaa akatemian häviämään suurella maalimäärällä, jotta ykköstiimi saisi paremmat mahikset...? Onko tämä sitten sitä reiluutta vai miten?

Siitä ei varmaan kukaan ole eri mieltä, että saman seuran joukkueet eivät saisi olla karsinnoissa samassa lohkossa. Mutta jos nyt kerran ovat, niin ylivoimaisesti parasta, että kohtaavat heti ensimmäisessä pelissä.

 

[Teemu]

Tämä niin paljon. Olisi kyllä suht mielenkiintoista päästä seuraamaan sitä sotkua, kun elokuun alussa lohkot rakennetaan sen perusteella että Salibandyliiton herra on käynyt mökillä saunomassa tutun valmennuspäällikön kanssa, joka on kertonut että "saatiin muuten helvetin kovia pelaajia tossa kesäkuussa ja nyt ollaan ykköskorin jengi".

Niinpä! Selittääkäpä nyt joku fiksu niin kuin viisivuotiaalle ja perinteisimmistä joukkuelajeista säbäkentän laidalle ajautuneelle, että miksi säbässä systeemi on tällainen? Olen pitkään ihmetellyt, mutta en ole keneltäkään viisaalta kehdannut kysyä (ja paljastaa tyhmyyttäni), että miksi seuraavan kauden sarjatasoja määrääviä pelejä ei pelata kauden päätteeksi eli perinteisiä putoamistaisteluita ja nousukarsintoja? Joukkueiden ja seurojen osalta tuntuu kyllä todella haastavalta, että kun lähdetään kesään ja ruvetaan suunnittelemaan tulevaa kautta, rakentamaan joukkuetta, hankkimaan resursseja ym. ym. ja ei ole mitään tietoa mitä sarjatasoa pelataan. Lopulta käy niin, että elokuun lopussa koko rakennelman tulevaisuus ratkaistaan yhdessä 3x15 min ottelussa, jolloin sattumalle jää järkyttävän suuri rooli. Eihän tämä ainakaan rohkaise keskisuuria tai pienempiä seuroja panostamaan pitkäjänteisesti joukkueiden toimintaan kun muutama yksittäinen loukki tai tolppa ulos esikarsinnoissa voi viedä aluesarjaan kovan panostuksen jälkeen. Miten olisi ihan perinteiset mallit, jossa SM -sarjasta putoaa pari viimeistä divariin ja divarista taas nousee pari suoraan ja lisäksi parit joukkueet pelaisivat karsinnat. Sama systeemi aluesarjojen pleijareiden kautta divariin ja divarista alas. Syyskierroksen jälkeen taas divarin pari parasta ylös SM -sarjaan ja SM:sarjasata pari divariin jne. Tällöin paikka karsinnoissa ylös tai alas olisi ansaittu pitkän kauden esityksillä eikä kohtaloa jäisi niin paljon sattuman varaan yksittäisessä, lyhyessä ottelussa. Varmaan tähän joku syy on, mutta minä en sitä tiedä enkä ymmärrä mitä sellaisia erityispiirteitä tässä lajissa on, että mennään näin ja jää aina älytöntä spekulaatiota lohkojaoista, rankingista ym. ym.

Tämä systeemi mahdollistaa myös täysimääräisesti sen, että karsinnoissa voi olla mukana aivan eri joukkue kuin lopulta sarjassa pelaa. Karsintojen ykköskenttä pelaakin koko sarjakauden A -junnnuissa ja sarjaa vetää porukka, joka ei olisi mitenkään selvinnyt sarjaan ilman tätä ykköstään. Perinteisellä systeemillä tämä kikkailu on hieman hankalampaa kun eri ikäluokkien ratkaisupelit pelaillaan samoina viikonloppuina ja päivinä.

Yhtä kaikki parhaat joukkueet saadaan selville 100 % tälläkin systeemillä. Se on selvä, mutta olisi toivottavaa, että systeemi rohkaisisi muitakin kuin valtakunnan top 6 seuroja panostamaan toimintaansa ja sen kehittämiseen pitkäjänteisesti.

 

[Kalle Fougstedt]

Niinpä! Selittääkäpä nyt joku fiksu niin kuin viisivuotiaalle ja perinteisimmistä joukkuelajeista säbäkentän laidalle ajautuneelle, että miksi säbässä systeemi on tällainen? Olen pitkään ihmetellyt, mutta en ole keneltäkään viisaalta kehdannut kysyä (ja paljastaa tyhmyyttäni), että miksi seuraavan kauden sarjatasoja määrääviä pelejä ei pelata kauden päätteeksi eli perinteisiä putoamistaisteluita ja nousukarsintoja?

Jos kauden päätteeksi pelattaisiin perinteisiä putoamistaisteluita ja nousukarsintoja, sehän merkitsisi sitä että SM-sarjapaikkojen pitäisi periytyä myös B:ssä ja C:ssä kaudelta toiselle kuten miehissä ja A:ssa. Lisäksi C2-ikäluokassa pitäisi myös olla divari. Mitä sitten kun tulee seura x jonka ikäluokka y on huono ja pudottaa seuran kauden päätteeksi SM:stä, mutta seuraavalla kaudella olisikin loistava ikäluokka z, joka ei nyt pääsisikään pelaamaan SM:ää? Ei se olisi lainkaan reilua tämäkään systeemi.

Otan esimerkin. Pelasin jalkapalloa juniorina. Tuolloin käytössä oli kaudelta toiselle periytyvä sarjapaikka. Kaudella -91 pelasin divaria ja samassa sarjassa pelasi MP, joka oli edellisellä kaudella pudonnut SM:stä. Tämä Jussi Jääskeläisen ja Juuso Kangaskorven tähdittämä MP olikin sitten aivan väärässä sarjassa ja he voittivat kaikki pelit maalierolla 55-1.

 

[säbäsälli]

Niinpä! Selittääkäpä nyt joku fiksu niin kuin viisivuotiaalle ja perinteisimmistä joukkuelajeista säbäkentän laidalle ajautuneelle, että miksi säbässä systeemi on tällainen? Olen pitkään ihmetellyt, mutta en ole keneltäkään viisaalta kehdannut kysyä (ja paljastaa tyhmyyttäni), että miksi seuraavan kauden sarjatasoja määrääviä pelejä ei pelata kauden päätteeksi eli perinteisiä putoamistaisteluita ja nousukarsintoja? Joukkueiden ja seurojen osalta tuntuu kyllä todella haastavalta, että kun lähdetään kesään ja ruvetaan suunnittelemaan tulevaa kautta, rakentamaan joukkuetta, hankkimaan resursseja ym. ym. ja ei ole mitään tietoa mitä sarjatasoa pelataan. Lopulta käy niin, että elokuun lopussa koko rakennelman tulevaisuus ratkaistaan yhdessä 3x15 min ottelussa, jolloin sattumalle jää järkyttävän suuri rooli. Eihän tämä ainakaan rohkaise keskisuuria tai pienempiä seuroja panostamaan pitkäjänteisesti joukkueiden toimintaan kun muutama yksittäinen loukki tai tolppa ulos esikarsinnoissa voi viedä aluesarjaan kovan panostuksen jälkeen. Miten olisi ihan perinteiset mallit, jossa SM -sarjasta putoaa pari viimeistä divariin ja divarista taas nousee pari suoraan ja lisäksi parit joukkueet pelaisivat karsinnat. Sama systeemi aluesarjojen pleijareiden kautta divariin ja divarista alas. Syyskierroksen jälkeen taas divarin pari parasta ylös SM -sarjaan ja SM:sarjasata pari divariin jne. Tällöin paikka karsinnoissa ylös tai alas olisi ansaittu pitkän kauden esityksillä eikä kohtaloa jäisi niin paljon sattuman varaan yksittäisessä, lyhyessä ottelussa. Varmaan tähän joku syy on, mutta minä en sitä tiedä enkä ymmärrä mitä sellaisia erityispiirteitä tässä lajissa on, että mennään näin ja jää aina älytöntä spekulaatiota lohkojaoista, rankingista ym. ym.

Tämä systeemi mahdollistaa myös täysimääräisesti sen, että karsinnoissa voi olla mukana aivan eri joukkue kuin lopulta sarjassa pelaa. Karsintojen ykköskenttä pelaakin koko sarjakauden A -junnnuissa ja sarjaa vetää porukka, joka ei olisi mitenkään selvinnyt sarjaan ilman tätä ykköstään. Perinteisellä systeemillä tämä kikkailu on hieman hankalampaa kun eri ikäluokkien ratkaisupelit pelaillaan samoina viikonloppuina ja päivinä.

Yhtä kaikki parhaat joukkueet saadaan selville 100 % tälläkin systeemillä. Se on selvä, mutta olisi toivottavaa, että systeemi rohkaisisi muitakin kuin valtakunnan top 6 seuroja panostamaan toimintaansa ja sen kehittämiseen pitkäjänteisesti.

Tähän kyllä aivan sama!! Olen vain ajatellut, että vain itselläni on vajausta ymmärtää syteemiä... Ei kyllä varsinaisesti tämä järjestelmä lisää ymmärrystä salibandysta vakavasti otettavana kilpaurheilun muotona vaikka laijivaatimukset sitä todellakin ovat. Hiukka tulee hymähtelyä tuolta perinteisemmältä puolelta näistä kuvioista. Itse näen, että esimerkiksi jalkapallossa tai jääkiekossa eivät seurat välttämättä katselisi tällaista meininkiä kovin pitkään. Varmasti joku liiton viisaskin näitä keskusteluja joskus lukee, joten olisi ihan mukava kuulla miksi järjestelmä on tällainen pitkäjänteisen kilpaurheilun kehittämisen kannalta vieras ja hankala.

 

[Puusilmä]

Haluaisin kyllä nähdä sen joka osaa täysin aukotonta karsintaa ehdottaa, taikka edes hitusen parempaa kuin nykyinen?

 

[säbäsälli]

Jos kauden päätteeksi pelattaisiin perinteisiä putoamistaisteluita ja nousukarsintoja, sehän merkitsisi sitä että SM-sarjapaikkojen pitäisi periytyä myös B:ssä ja C:ssä kaudelta toiselle kuten miehissä ja A:ssa. Lisäksi C2-ikäluokassa pitäisi myös olla divari. Mitä sitten kun tulee seura x jonka ikäluokka y on huono ja pudottaa seuran kauden päätteeksi SM:stä, mutta seuraavalla kaudella olisikin loistava ikäluokka z, joka ei nyt pääsisikään pelaamaan SM:ää? Ei se olisi lainkaan reilua tämäkään systeemi.

Otan esimerkin. Pelasin jalkapalloa juniorina. Tuolloin käytössä oli kaudelta toiselle periytyvä sarjapaikka. Kaudella -91 pelasin divaria ja samassa sarjassa pelasi MP, joka oli edellisellä kaudella pudonnut SM:stä. Tämä Jussi Jääskeläisen ja Juuso Kangaskorven tähdittämä MP olikin sitten aivan väärässä sarjassa ja he voittivat kaikki pelit maalierolla 55-1.

Niin tuo divaria (esimerkissä MP) dominoiva joukkue nousisi tuossa systeemissä salibandyssä syyskauden (jalkapallossa kevätkauden) eli sarjojen puolivälissä SM -sarjaan ja sillä olisi mahdollisuudet edetä aina mestariksi asti. Eli toki edellyttää sitä, että myös sarjan puolivälissä tapahtuisi sarjanousuja ja -putoamisia. Näin tuo ylivoimainen MP olisi pelannut loppukauden SM -sarjaa ja edennyt ehkä jopa kärkikamppailuihin. Säbän systeemissä olisi ollut mahdollista, että Jässi ja Juuso olisivat olleet esikarsintaviikonlopun loukissa ja kakkosveskari kuumeessa ratkaisevassa pelissä ja olisivat vetäneet koko kauden aluesarjaa maalierolla 120-1 vailla mahdollisuutta ylöspäin ennen pleijareita tai sitten Jässi ja Juuso + muut kynnelle kykenevät olisivat nostaneet karsinnan jälkeen kytkintä ja menneet pelaamaan KuPS:in paitaan. Ihan ongelmatonta systeemiä ei tosiaan varmaan olekaan, mutta sarjan menestykseen perustuvassa ei sattuman merkitys olisi niin iso ja ylös ja alas pääsisi/joutuisi kuitenkin kesken kauden eli jos peräkkäiset ikäluokat olisivat kovin eritasoiset niin oikea sarjataso löytyisi kuitenkin kauden aikana. En tiedä millainen systeemi fudiksessa tällä hetkellä on, mutta itse pelasin B -junnareissa divaria puolenkymmentä vuotta sitten ja silloin divarin kärki nousi SM -sarjaan ja häntäpää putosi kakkoseen kevätkauden jälkeen. Tai sitten muistan aivan täysin väärin, mutta kovasti muistelen, että meilläkin oli kova pyrky ja tavoite päästä nousemaan kevätkauden jälkeen, mutta haaveeksi jäi...

 

[Arto Kilponen]

Minusta B:ssä sarjapaikan tulisi periytyä siinä missä A:ssakin.

Mitä sitten kun tulee seura x jonka ikäluokka y on huono ja pudottaa seuran kauden päätteeksi SM:stä, mutta seuraavalla kaudella olisikin loistava ikäluokka z, joka ei nyt pääsisikään pelaamaan SM:ää? Ei se olisi lainkaan reilua tämäkään systeemi.

Se on aikalailla kaikilla yleensä tiedossa jo etukäteen, että joku ikäluokka on parempi ja joku heikompi, kun puhutaan 17-18 vuotiaista pelaajista. Pelaajat voi lähteä muualle hakemaan sitä mestaruutta tai seura voi hankkia heikompiin ikäluokkiin paremmat pelaajat. Onhan niitä yhdistelmäjoukkueita nytkin, niin kai niillä voisi jonkun seuran saamaan säilyttämään sarjapaikan.

 

[Junnukoutsi]

Nyt on mielenkiintoista keskustelua, hyviä pointteja ja laadukasta hyvien ja huonojen puolien arvioimista molemmista ääripäistä tähän sarjakeskuteluun liittyen. Kiitos, hyvää luettavaa. Toivottavasti tosiaan liiton herratkin tätä lukevat ja pohtivat.

 

[therock]

ÅIF/PSS vai Hawks, kumpi voittaa?

 

[Kalle Fougstedt]

Minusta B:ssä sarjapaikan tulisi periytyä siinä missä A:ssakin.
Se on aikalailla kaikilla yleensä tiedossa jo etukäteen, että joku ikäluokka on parempi ja joku heikompi, kun puhutaan 17-18 vuotiaista pelaajista. Pelaajat voi lähteä muualle hakemaan sitä mestaruutta tai seura voi hankkia heikompiin ikäluokkiin paremmat pelaajat. Onhan niitä yhdistelmäjoukkueita nytkin, niin kai niillä voisi jonkun seuran saamaan säilyttämään sarjapaikan.

Tämä Arton pohdiskelu saattaa toimia pääkaupunkiseudulla tai muissa isommissa kaupungeissa, mutta ei välttämättä pienemmillä paikkakunnilla. Ei niitä joukkueita ole loputtomasti tarjolla pikkupaikkakunnilla tai edes niiden vieruskunnissa.

 

[Kalle Fougstedt]

ÅIF/PSS vai Hawks, kumpi voittaa?

Tämä onkin hyvä kysymys. On kyllä lähes täydelliset fifty-fifty asetelmat.

 

[Arto Kilponen]

Tämä Arton pohdiskelu saattaa toimia pääkaupunkiseudulla tai muissa isommissa kaupungeissa, mutta ei välttämättä pienemmillä paikkakunnilla. Ei niitä joukkueita ole loputtomasti tarjolla pikkupaikkakunnilla tai edes niiden vieruskunnissa.

Isot kaupungit ympäryskuntineen kattaa melkoisen prosentin junioreiden pääsarjajoukkueista. Paljonko? 90%? Ja jos 90%:lle homma toimii, muut sumplikoot tilanteensa miten tykkäävät.

 

[Free Agent]

Isot kaupungit ympäryskuntineen kattaa melkoisen prosentin junioreiden pääsarjajoukkueista. Paljonko? 90%? Ja jos 90%:lle homma toimii, muut sumplikoot tilanteensa miten tykkäävät.

Kunhan Oilerssilla toimii niin mitäpä sitä muita murehtimaan

 

[Arto Kilponen]

Kunhan Oilerssilla toimii niin mitäpä sitä muita murehtimaan

Listaappa vaikka viime kauden SM-joukkueista (A-B-C1-C2) ne, jotka eivät ole suurten kaupunkien tai ympäryskuntien joukkueita ja niistäkin jäljelle jäävistä tosiaan unohdetaan vielä yhdistelmäjoukkueet (koska sehän se tarjoamani ratkaisu oli).

Esimerkiksi tuossa keskusteluissa pyörinyt Heinolahan on ihan puhtaasti Lahden ympäryskunta.

 

[Pipsapossu]

Isot kaupungit ympäryskuntineen kattaa melkoisen prosentin junioreiden pääsarjajoukkueista. Paljonko? 90%? Ja jos 90%:lle homma toimii, muut sumplikoot tilanteensa miten tykkäävät.

Jumaliste Kilponen sä oot välillä kyllä hukassa. Esim ASM:ssä 50% joukkueista tulee pk-seudulta, joilla nuoremmissakin junnuissa periytyvät sarjapaikat voisivat kiukulla toimia. Lopuilla 50%:lla tuossa olisi aikalailla haasteita.

 

[Arto Kilponen]

Jumaliste Kilponen sä oot välillä kyllä hukassa. Esim ASM:ssä 50% joukkueista tulee pk-seudulta, joilla nuoremmissakin junnuissa periytyvät sarjapaikat voisivat kiukulla toimia. Lopuilla 50%:lla tuossa olisi aikalailla haasteita.

Samoin ihan Miesten ns. pääsarjoissa on aika monta Pk-seudun liigajoukkuetta ja täälläpäin asuu suht monta ihmistäkin. Ei nyt ehkä 50% maan väestöstä, mutta silti.