Pitääkö jokaisen lajin itse omakohtaisesti kokea koronan tartuntarypäs johonkin joukkueeseen, turnaukseen tai yleisötapahtumaan? Tilannehan on nyt se, että pitää päättää suunta miten toimitaan tästä eteenpäin. Joko päätetään Suomen valtiovallan ja toimeenpanevien viranomaisten taholta, että emme pyri rajoittamaan taudin leviämistä, tai sitten laitetaan uudestaan paussille ei-välttämättömät tapahtumat - edes muutamaksi kuukaudeksi.
Ikävä kyllä on todettava, että joukkueurheilu, ja etenkin ottelutapahtuma, on erittäin potentiaalinen viruksen levittämiskanava joukkueille, toimihenkilöille ja yleisölle. Turnausmuotoisuus laajalta maantieteelliseltä alueelta on riskialttein. Sarjajärjestelmät on sitkeästi pidetty ennallaan, esimerkiksi mitään alueellistamista ei ole näkynyt toteutettavaksi. Päinvastoin, esim. A-junnujen kakkosdivariin tulee kaiketi sisäsuomeen maantieteellisesti helvetin laaja lohko - siis alimmalle sarjatasolle!
Nyt säbässäkin tungetaan päätä hiekkaan ja syvälle, kun todellisessa toiminnassa käyttäydytään käytännössä kuin mitään epidemiaa ei olisi. Harjoittelu- ja pelitapahtumissa sekä joukkueissa rikotaan yleisesti liiton ohjeistuksia, eikä seurat ja liiton henkilöt juurikaan taida valvoa asiaa. Kaikille taisi riittää, että on kirjoitettu ja jaettu ohje. Miten sitten seuroissa ja liitossa suu pannaan, kun rypäs napsahtaa kohdalle?
Toivon todella, että saisimme seurata säbää tällä kaudella, mutta en, jos se aiheuttaa vakavia sairastumisia ja jopa kuolemia pelkän säbän himon takia. Oi jos liitto edes järkeistäisi sarjojen toteutusta poikkeustilanteen vuoksi, jotta näkisimme seuraavien kuukausien aikana mihin suuntaan tilanne menee.
Pahin kauhukuva itselle on, että oma junnuni toisi harrastuksesta taudin kotiin ja joku meistä sairastuisi vakavampaan sorttiin koronaa. Sitä syyllisyydentunnetta saatikka hänen sairastumistaan haluan välttää kaikin keinoin. Voi siksi hyvin olla, että meillä junnu ottaa itse lajin järjestetystä toiminnasta omaehtoisen karanteenin, kunnes tilanne menee ohi. Ehkä harrastus loppuisi siihen, ehkä ei. Eikä se ole lopujen lopuksi tärkeä asia ollenkaan, tästä ei ammattia ole hänelle tulossa kuitenkaan.
En usko että moni palstalaisista on nähnyt oman läheisen menehtyvän keuhkokuumeen aiheuttamaan tukehtumiseen. Minä olen. Koronan vähättelijät eivät sellaista halua edes kuvitella mahdolliseksi omalle kohdalleen, mutta se on mahdollista.