MM-kisat huipentuvat: Suomi ja Ruotsi taistelevat kullasta 9.12.

[Mahoney]

Jep. Vaikea näitä nopeuksia ja kuljettua matkaa laskea, koska juurikin pallo hidastuu aika nopeasti. Hyvin huomaa kun lämii tutkaan, ei tarvitse kun metri pari siirtää taaksepäin ja luvut muuttuvat.

 

[Lerssi]

Ei todellakaan ole inhimillisillä äärirajoilla hieman puolen kentän jälkeen lähtevät vedot. Ei edes lähellä sitä. Salibandypallo vielä hidastuu suhteellisen nopeasti. Laukausten kierre on se, mikä aiheuttaa maalivahdeille ongelmia (maskittomissa) kaukolaukauksissa. Ei se, että ei ehtisi reagoimaan.

Olisi voinut ottaa, mutta Kososen totjuntatekniikka on tuollainen, että hän nostaa käsiä ylöspäin ja peittää sillä yläkulmia. Ja se tulee ihan selkärangasta tuhansien ja tuhansien toistojen jälkeen. Ihan hyvin on mies tuolla tekniikalla pärjännyt, niin en näe hirveästi järkeä lähteä sitä enää 32-vuotiaana muuttamaan.

Moni maali on peittämisestä kiinni, mutta ei todellakaan melkein jokaikinen. Ruotsin toinen maali ei todellakaan ole tällainen, eikä Suomen eka. Millä selität sen, että lajissa on aika pieniäkin maalivahteja huipulla, jos homma on lähes pelkkää peittämistä.

Ei varmaankaan hirveän kaukana ole nämä laskelmat, jos puhutaan laukauksista, jotka maalivahti näkee. On aika oletettavaa, että huippumaalivahtien reaktioajat ovat aika huippuluokkaa. Toki sellaista kaveria ei "ihan" vielä löydy, joka vetäisi puolesta kentästä laukauksen, jonka keskinopeus olisi 150 km/h

Ei todellakaan ole inhimillisillä äärirajoilla hieman puolen kentän jälkeen lähtevät vedot. Ei edes lähellä sitä. Salibandypallo vielä hidastuu suhteellisen nopeasti. Laukausten kierre on se, mikä aiheuttaa maalivahdeille ongelmia (maskittomissa) kaukolaukauksissa. Ei se, että ei ehtisi reagoimaan.

Olisi voinut ottaa, mutta Kososen totjuntatekniikka on tuollainen, että hän nostaa käsiä ylöspäin ja peittää sillä yläkulmia. Ja se tulee ihan selkärangasta tuhansien ja tuhansien toistojen jälkeen. Ihan hyvin on mies tuolla tekniikalla pärjännyt, niin en näe hirveästi järkeä lähteä sitä enää 32-vuotiaana muuttamaan.

Moni maali on peittämisestä kiinni, mutta ei todellakaan melkein jokaikinen. Ruotsin toinen maali ei todellakaan ole tällainen, eikä Suomen eka. Millä selität sen, että lajissa on aika pieniäkin maalivahteja huipulla, jos homma muka on lähes pelkkää peittämistä?

Ei varmaankaan hirveän kaukana ole nämä laskelmat, jos puhutaan laukauksista, jotka maalivahti näkee. On aika oletettavaa, että huippumaalivahtien reaktioajat ovat aika huippuluokkaa. Toki sellaista kaveria ei "ihan" vielä löydy, joka vetäisi puolesta kentästä laukauksen, jonka keskinopeus olisi 150 km/h

Maskittomista kaukolauksista en puhunutkaan, nämä pitäisi ottaa melkein 10/10.
Pienet maalivahdit selitetään vastaantuloilla, tällöin he peittävät joskus jopa enemmän kuin isot. Olen nähnyt kun muutama joukkue on käyttänyt tätä hyväkseen pitämällä jonkun koko ajan maskissa, joka estää pieniä maalivahteja pääsemästä vastaan. Pieniä maalivahteja ei tosin hirveemmin olekkaan liigatasolla.

Ihmisen keskiverto reaktio johonkin visuaaliseen ärsykkeesen on 0,25s(kyseinen luku on alempi ääni ja tunto ärsykkeisiin), hyvällä maalivahdilla tämä on maximissaan 0,2s(ehkä erittäin harvassa tapauksessa hieman alle).
Keskiivasta suora linja maalivahdin sijoittumiseen on 15,15m, tämä voi vaihdella, mutta ei tarpeeksi merkittävästi.

Käytän pallonnopeudeksi 100 km/h-150km/h, tämä on varmasti sinullekin tarpeeksi alhainen.

15,15m kestää 100km/h nopeudella 0,5454s ja 150km/h nopeudella 0,3636s.
10m kestää 100 km/h nopeudella 0,36s ja 150km/h nopeudella 0,24s.
7,5m kestää 100 km/h nopeudella 0,27s ja 150 km/h nopeudella 0,18s.
5m kestää 100 km/h nopeudella 0,18s ja 150 km/h nopeudella 0,12s.

Näistä luvuista voisi päätellä että hyvät reaktiot omaava maalivahti ehtisi reagoida jokaiseen vetoon yli kymmenen metrin päästä ja joihinki jopa vähän lähempää. On kuitenkin pari asia jota pitää ottaa huomioon. Kun puhutaan isommista liikkeistä on 0,2s kun liike alkaa, eli ei millon liike on päättynyt. Eli 10m jää liikkeeseen 0,16-0,04s aikaa ja 7,5m jää siiheen välillä 0,07s aikaa.
Huomattavasti ratkaisevampi seikka, on kuitenkin että tässä oletetaan maalivahdin pystyvän täydellisesti ennustamaan mihin pallo menee pelkästään vedon lähdön perusteella. Tämän on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, tämän pystyy ennustamaan vasta kun pallo on ollut vähän aikaa ilmassa jossa menee jo nopeasti nuo muutamat ylimääräiset sadannen-osan sekunnit.
Tämän takia on jo 10m maalivahdista tulevat vedot jo inhimmillisillä rajoilla.

Kun tämän visualisoi kenttäpuoliskolla, näkee että suurin osa vedoista ja maaleista tulee juuri 10m sisällä maalivahdista eli toisin sanoin ovat peitosta kiinni.

 

[Sivustakatsoja]

Kyllä hyvin pelasi ja saattoi hyötyä kun valmennus omasta seurasta. Minäkin mietin myös Kukkolaa tuohon Pylsyn paikalle ja en tiedä, jos vaikka Mika Ahonen olisi ollut valmentaja eli Kukkolan seurajoukkueesta miten olisi käynyt? Lauantain peleilläkin saattoi osa vaikutus lopputulokseen olla eli Suomi sai muutaman tunnin enemmän palautusaikaa, kun Ruotsi myöhemmin pelasi?

Mielenkiintoinen pointti jota en tullut ajatelleeksi, tuo Ahonen! Emme voi tietää. Kukkola mielestäni ei vakuuttanut miltään osin kisoissa. Oliko sitten peluutuksesta johtuvaa? Vaikea nähdä että olisi annettavaa kotikisoissa, mutta aika näyttää.

Juurikin, unohtanut rottamaiset temput ja keskittyy peliin Pylsy. Kukkola taas ruinaa ja ruikuttaa oli kyseessä liigan ottelu tai mm ottelu.

 

[Mahoney]

Mielenkiintoinen pointti jota en tullut ajatelleeksi, tuo Ahonen! Emme voi tietää. Kukkola mielestäni ei vakuuttanut miltään osin kisoissa. Oliko sitten peluutuksesta johtuvaa? Vaikea nähdä että olisi annettavaa kotikisoissa, mutta aika näyttää.

Juurikin, unohtanut rottamaiset temput ja keskittyy peliin Pylsy. Kukkola taas ruinaa ja ruikuttaa oli kyseessä liigan ottelu tai mm ottelu.

Ruikuttaminen on Kukkista parhaimmillaan tai pahimmillaan, onneksi ei koko ajan rottaile. Luultavasti ketjuruletti ja roolitus vaikutti. Yleensä ollut ykkösketjun äijä ja ratkomassa yvleillä, niin olihan se tilanne näissä kisoissa eri. Sitten vielä kun tutut ketjukaverit, kapanen ja kailialakaan ei olleet ihan terävimmillään. Ois tosiaan voinut tilanne olla eri, jos laidassa olisi viilettänyt huippuvireinen Lastikka. Toki vaan spekulointia. Tärkein majussa että Suomi voittaa, näissä peleissä ei mietitä muuta. Tai ainakaan minä en mieti!

 

[alspe]

Yleensä ollut ykkösketjun äijä ja ratkomassa yvleillä, niin olihan se tilanne näissä kisoissa eri. Sitten vielä kun tutut ketjukaverit, kapanen ja kailialakaan ei olleet ihan terävimmillään. Ois tosiaan voinut tilanne olla eri, jos laidassa olisi viilettänyt huippuvireinen Lastikka. Toki vaan spekulointia. Tärkein majussa että Suomi voittaa, näissä peleissä ei mietitä muuta. Tai ainakaan minä en mieti!

Kukkolan pelityyli/-jalka ei sovi ainakaan nykyisellään, liekö koskaan sopinutkaan, Lastikka-Pylsy-Kotilainen tyylille jossa yhdessä vaihdossa saatetaan koheltaa ja karvata pari kolme, neljäkin tilannetta aikaiseksi. Kukkis on IMO enemmän rauhallinen sentterityyppi joka teke yhden haaston vaihdossa ja muuten tykkää jakaa palloa kuten pakki. Pylsy on selvästi vaarallisin ja arvaamattomin sentteri tällä hetkellä, toki ollut viimeiset kaksi vuotta niille jotka Classicin pelejä ovat tiiviisti seuranneet. Snaipperityylin sentteri, toivottavasti saa varmuutta lisää koska siinä paikalla majussa on tarvetta seuraavat 2-3 kisaperiodia. Käytännössä jos kukkis ei enää vahvaksi nouse niin Suomella on tasan kaksi huippusentteriä majuun. Pihan urheilullisuus ei riitä, Mihu lopettaa ja Astala ei liene valmis.

 

[qwerty]

Siellä Lastikalla joku seurakaveri sentterinä ja Joona Rantala. Sorvali Welhoista ei vielä ainakaan valmis. Tietenkin testailla voi.

 

[joelsiltanen]

MM-sankarit palasivat Suomeen maanantaina:
Kuvakollaasi: Maailmanmestarit saapuivat Suomeen – maalitykin mitali hukassa?

 

[Mahoney]

Kukkolan pelityyli/-jalka ei sovi ainakaan nykyisellään, liekö koskaan sopinutkaan, Lastikka-Pylsy-Kotilainen tyylille jossa yhdessä vaihdossa saatetaan koheltaa ja karvata pari kolme, neljäkin tilannetta aikaiseksi. Kukkis on IMO enemmän rauhallinen sentterityyppi joka teke yhden haaston vaihdossa ja muuten tykkää jakaa palloa kuten pakki. Pylsy on selvästi vaarallisin ja arvaamattomin sentteri tällä hetkellä, toki ollut viimeiset kaksi vuotta niille jotka Classicin pelejä ovat tiiviisti seuranneet. Snaipperityylin sentteri, toivottavasti saa varmuutta lisää koska siinä paikalla majussa on tarvetta seuraavat 2-3 kisaperiodia. Käytännössä jos kukkis ei enää vahvaksi nouse niin Suomella on tasan kaksi huippusentteriä majuun. Pihan urheilullisuus ei riitä, Mihu lopettaa ja Astala ei liene valmis.

Puolustuspään hoiti Kukkis hyvin, esim välierässä ottivat tsekin kovan kakkosen pois pelistä. Jos pelaamista jatkaa kolmossentterin roolia lienee tarjolla. Astala on luultavasti ens kisoissa mukana, joten voi kukkiksella olla Kohosen rooliakin tarjolla. Tai sitten Astala ruddmaisesti laituriksi istutetaan. Toki vielä todella aikaista spekuloida . Mutta kilpailua joka paikasta pitäis olla, nyt pakeista ja senttereistä vähiten.

Ja kyllä Kukkis ruotsi/ssv pohjalta pelaakin eri peliä kuin hirvirytkijät. Nyt tossa ketjussa Lastikka tasapainotti höyryyjiä, koko ajan kun ei voi höyrytä.

 

[qwerty]

Kohosen rooli hyvä jos pelaaja kunnossa kuka sen roolin ottaa. Nyt Kohosen mukana olo ainakin minun papereissa oli hankalaa seurattavaa ja näkyi juuri iskukyvyn piilossa pysymisenä ennen finaalia. En enää tätä mielellään näkisi tai vähän huumorilla pitää suhtautua siihen jos joku sen roolin saa tuolla liikkumisella.

 

[Jabi]

Lerssi veti todella kattavan vastauksen tohon vetojen torjuttavuuteen. Voisin tosin väittää, että suurimmassa osassa 15 m tai kauempaa tulevista laukauksissa on vielä pieni sivuttaiskierre mukana, jonka havaitseminen tuo ainakin 0,15 s tuohon lisää. Tästä syystä kasvattaisin tuota "torjuttavissa olevien laukausten" etäisyyttä lähemmäksi 15m kuin 10m. Tosin kaikkihan saa torjuttua tuurilla tai riittävän isolla koolla.

 

[FinnPeak]

Molemmat maalit olivat peittämisestä kiinni, kuten melkein joka ikinen maali tällä tasolla.

No, itse tarkoitan tässä keskustelussa "peittämisellä" sijoittumista ja peliasentoa. Se on kaiken perusta, mutta ei todellakaan vielä kaikki. Tietyn etäisyyden takaa tulevat vedot pitää kyllä sitten ihan jo aktiivisesti poimiakin, ja Ruddin liipaisun etäisyydeltä tuon nappaisi jo aika monikin veskari kopiksi - jos pallo tulisi viivasuoraan. Vetohan ei nimittäin näyttänyt järjettömän kovalta, pakin maila söi tilaa sen verran että ihan kunnon swingiä siihen ei Rudd saanut.

Olisi voinut ottaa, mutta Kososen totjuntatekniikka on tuollainen, että hän nostaa käsiä ylöspäin ja peittää sillä yläkulmia. Ja se tulee ihan selkärangasta tuhansien ja tuhansien toistojen jälkeen. Ihan hyvin on mies tuolla tekniikalla pärjännyt, niin en näe hirveästi järkeä lähteä sitä enää 32-vuotiaana muuttamaan.

En tainnutkaan kiistää etteikö ole pärjännyt, taisin ennemmin alleviivata jopa päinvastaista? Se ei silti tarkoita sitä, etteikö hänkin voisi yhä vielä peliään kehittää kääntelemällä aina vaan pienempiä ja pienempiä kiviä. Yksittäisten positioiden ja tilanteiden viilaamisessa nimittäin ei puhuta mistään perustavaa laatua olevista muutoksista. Ne ovat detaljeja ja opittuja perusteltuja kaavamaisuuksia, joiden viilaamista eivät suinkaan rajoita ikävuodet vaan enemmänkin lajin parhaimmillaankin puoliammattimainen luonne ja treeniresussin puute. Eikä tämä ole vain Kososen ongelma, vaan koko lajin.

Itseasiassa, Kososenkin peli näyttää Ruotsin vuosina kehittyneen vielä edelleen melko selvästi. Epäilemättä tätä on edesauttanut se, että lajiin ja pienien hienouksien treenaamiseen on ollut siellä (oletettavasti) paljon enemmän aikaa.

 

[Mahoney]

Lerssi veti todella kattavan vastauksen tohon vetojen torjuttavuuteen. Voisin tosin väittää, että suurimmassa osassa 15 m tai kauempaa tulevista laukauksissa on vielä pieni sivuttaiskierre mukana, jonka havaitseminen tuo ainakin 0,15 s tuohon lisää. Tästä syystä kasvattaisin tuota "torjuttavissa olevien laukausten" etäisyyttä lähemmäksi 15m kuin 10m. Tosin kaikkihan saa torjuttua tuurilla tai riittävän isolla koolla.

Niin per*le, läskiSalonen vaan maaliin, ei ole niin vaikeeta toi konttaaminen

 

[Jabi]

Itseasiassa läskiSalonen olisi hyvä vaihtoehto monelle joukkueelle. Kv. tasolla se ei tosin taitaisi riittää tolpalta tolpalle nopeuden takia, mutta peittävyys on se tärkein tekijä, kun laukaukset tulevat alle 15 m etäisyydeltä.

 

[FinnPeak]

...Pienet maalivahdit selitetään vastaantuloilla, tällöin he peittävät joskus jopa enemmän kuin isot....

...Kun puhutaan isommista liikkeistä on 0,2s kun liike alkaa, eli ei millon liike on päättynyt. Eli 10m jää liikkeeseen 0,16-0,04s aikaa ja 7,5m jää siiheen välillä 0,07s aikaa.
Huomattavasti ratkaisevampi seikka, on kuitenkin että tässä oletetaan maalivahdin pystyvän täydellisesti ennustamaan mihin pallo menee pelkästään vedon lähdön perusteella. Tämän on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, tämän pystyy ennustamaan vasta kun pallo on ollut vähän aikaa ilmassa jossa menee jo nopeasti nuo muutamat ylimääräiset sadannen-osan sekunnit.
Tämän takia on jo 10m maalivahdista tulevat vedot jo inhimmillisillä rajoilla.

Ihan mielenkiintoista pohdintaa, mutta kuitenkin aika teoreettiseksi jää.

Käytännössähän torjuntaliike alkaa usein lähes samanaikaisesti vedon lähdön kanssa, ainakin silloin, kun MV näkee ja on tilanteen tasalla. Tämä siksi, että merkittävä osa asioista, joita maalivahti "lukee", tapahtuu ennen laukausta - pelaajan asento, liikesuunnat, pallon asema lavassa ja lavan asento paljastaa usein, milloin tilanne vaihtuu kuljetuksesta laukaukseen. Henkilökohtainen reaktioaika, maski ja muut häiriöt, laukauksen laatu ja vaikkapa se peliasento sitten sanelevat sitä, ehtiikö torjuntaliikettä säätämään tilanteen vaatimalla tavalla - esimerkiksi rempaisemaan käden sinne äärialakulmaan poimimaan sitä tolpan kautta kilahtavaa episkorkuista vetoa. Ja juuri näistä samoista syistä pelaajat, jotka tekevät ratkaisunsa nopeasti ja "piilossa", ovat niitä vaarallisimpia maalintekijöitä, malliin vaikkapa Sami tai Henri Johansson.

Tuosta yllämainitusta tullaan siihen, että todellakin siinä noin 1/3-1/4 keskiviivan jälkeen on se raja, jonka jälkeen reaktioaika alkaa monella riittää jo sen verran, että torjuntaliikkeestä katoaa kiire ja häiriöttömät keskivertokudit voi poimia melkolailla rauhassa.

Ideaali maalivahdin koko säbässä, hieman kuten kiekossakin, liikkuu suunnilleen tuossa 190-200cm välillä ja hoikassa, liikkuvassa ruumiinrakenteessa. Säbässä puntteja silti merkittävästi tasoittaa se, että MV-peli ei vain yksinkertaisesti ole koko lajin tasolla vielä kovin kypsynyttä tai yksityiskohdiltaan hioutunutta. Se antaa tilaa pärjätä pienemmälläkin varrella, kun puuttuvat sentit kompensoi liikkuvuudella ja nopeudella, joka sallii olla ketteränä oravana ja "isona" tilanteissa, joihin se isompi sälli ei vain fyysisesti enää kykene (mutta kykenisi peliasentojen kautta paremmin, jos olisi valmennuksellisesti optimoitu). Malliin vaikka Jarno Ihme - mies oli parhaimmillaan loistava ja sijoittamalla pienehkön kroppansa oikein, oli ohittamaton. Kyse ei siis ole yksinkertaisesti "vain vastaantuloista", vaan koko henkilökohtaisen tekniikan, pelinluvun ja -rohkeuden kombinaatiosta.

Jos lajin evoluutio etenee vuosien mittaan ja marginaalit pienenevät, niin epäilemättä mennään lopulta samaan suuntaan kuin kiekossa. Pitää olla luokkaa "JuuseSaros", noustakseen huipulle 180-senttisenä tai lyhyempänä.

 

[Lerssi]

No, itse tarkoitan tässä keskustelussa "peittämisellä" sijoittumista ja peliasentoa. Se on kaiken perusta, mutta ei todellakaan vielä kaikki. Tietyn etäisyyden takaa tulevat vedot pitää kyllä sitten ihan jo aktiivisesti poimiakin, ja Ruddin liipaisun etäisyydeltä tuon nappaisi jo aika monikin veskari kopiksi - jos pallo tulisi viivasuoraan. Vetohan ei nimittäin näyttänyt järjettömän kovalta, pakin maila söi tilaa sen verran että ihan kunnon swingiä siihen ei Rudd saanut.

Kyllä, tätä peittäminen juuri tarkoittaa.
Voi tosin olla että siihen toiseen maalinn olisi ollut mahdollista reagoida, jos veto tosin oli tarpeeksi hiljainen. On tärkeä muistaa, että on mahdollista kopata pallo johon ei ehdi reagoida kunhan peittää kohdan johon pallo osuu.

 

[Lerssi]

Ihan mielenkiintoista pohdintaa, mutta kuitenkin aika teoreettiseksi jää.

Käytännössähän torjuntaliike alkaa usein lähes samanaikaisesti vedon lähdön kanssa, ainakin silloin, kun MV näkee ja on tilanteen tasalla. Tämä siksi, että merkittävä osa asioista, joita maalivahti "lukee", tapahtuu ennen laukausta - pelaajan asento, liikesuunnat, pallon asema lavassa ja lavan asento paljastaa usein, milloin tilanne vaihtuu kuljetuksesta laukaukseen. Henkilökohtainen reaktioaika, maski ja muut häiriöt, laukauksen laatu ja vaikkapa se peliasento sitten sanelevat sitä, ehtiikö torjuntaliikettä säätämään tilanteen vaatimalla tavalla - esimerkiksi rempaisemaan käden sinne äärialakulmaan poimimaan sitä tolpan kautta kilahtavaa "episkorkuista" vetoa.

Tuosta yllämainitusta tullaan siihen, että todellakin siinä noin 1/3-1/4 keskiviivan jälkeen on se raja, jonka jälkeen reaktioaika alkaa monella riittää jo sen verran, että torjuntaliikkeestä katoaa kiire ja häiriöttömät keskivertokudit voi poimia melkolailla rauhassa.

Ideaali maalivahdin koko säbässä, hieman kuten kiekossakin, liikkuu suunnilleen tuossa 190-200cm välillä ja hoikassa, liikkuvassa ruumiinrakenteessa. Säbässä puntteja silti merkittävästi tasoittaa se, että MV-peli ei vain yksinkertaisesti ole koko lajin tasolla vielä kovin kypsynyttä tai yksityiskohdiltaan hioutunutta. Se antaa tilaa pärjätä pienemmälläkin varrella, kun puuttuvat sentit kompensoi liikkuvuudella ja nopeudella, joka sallii olla ketteränä oravana ja "isona" tilanteissa, joihin se isompi sälli ei vain fyysisesti enää kykene. Malliin vaikka Jarno Ihme - mies oli parhaimmillaan loistava ja sijoittamalla pienehkön kroppansa oikein, oli ohittamaton. Kyse ei siis ole yksinkertaisesti "vain vastaantuloista", vaan koko henkilökohtaisen pelaamisen, tekniikan ja sitä tukevan joukkueen puolustuksen kombinaatiosta.

Jos lajin evoluutio etenee vuosien mittaan ja marginaalit pienenevät, niin epäilemättä mennään lopulta samaan suuntaan kuin kiekossa. Pitää olla "Juusesaros", noustakseen huipulle 180-senttisenä tai lyhyempänä.

Hyviä pointteja, en tosin tiedä kuuluku 2m enään siihen optimaalisisimpaan kokoon.

 

[Lerssi]

Lerssi veti todella kattavan vastauksen tohon vetojen torjuttavuuteen. Voisin tosin väittää, että suurimmassa osassa 15 m tai kauempaa tulevista laukauksissa on vielä pieni sivuttaiskierre mukana, jonka havaitseminen tuo ainakin 0,15 s tuohon lisää. Tästä syystä kasvattaisin tuota "torjuttavissa olevien laukausten" etäisyyttä lähemmäksi 15m kuin 10m. Tosin kaikkihan saa torjuttua tuurilla tai riittävän isolla koolla.

Hyvä pointti, en ottanut tuota huomioon.

 

[FinnPeak]

Hyviä pointteja, en tosin tiedä kuuluku 2m enään siihen optimaalisisimpaan kokoon.

Rajoilla varmasti liikutaan, mutta kokemusperustaisesti väitän että kuuluu. 2-metrinen kaveri nimittäin voi petrata oman kroppansa heikkouksia paljolti treenin avulla, mutta pygmi ei samoissa määrin. Miro Tuomaala yhtenä esimerkkinä - pari vuotta sitten löysä ja hidas letku, nykyään jo yksi liigan parhaita veskareita ja tulevaisuudessa vielä parempi, jos paikat pysyvät ehjänä.

 

[Jabi]

Tää on hyvä keskustelu! Missä kulkee raja pituuden ja nopeuden suhteen. Riippuu varmaan paljon asennosta ja miten reagoi laukaukseen. Nythän opetetaan nostamaan käsiä kun laukaus lähtee, mutta sehän on väärin nykyisten laukauskarttojen perusteella. Tässäkin osa-alueessa lajin tarvii uudistua.

 

[Kossi Agassa]

Nythän opetetaan nostamaan käsiä kun laukaus lähtee, mutta sehän on väärin nykyisten laukauskarttojen perusteella. Tässäkin osa-alueessa lajin tarvii uudistua.

Ei opeteta. Nk. linnunpelättimaalivahdit ovat vanhan liiton miehiä

Nykyään opetetaan about näin:


Tuossa videossa maalivahti ilmeisesti ylittää inhimilliset äärirajat. Tuokin vetohan pitäisi hoitaa vain vastaantulolla ja peittämisellä, kuten täällä on kerrottu.