Täytyy sanoa että nautin näistä pidemmistä artikkeleista. Jutuista voi ja saa olla eri mieltä, keskustelun luominen on yksi median tavoitteistakin. Kun ruvetaan analysoimaan pelitapoja, niin SPV on varmaan helppo kohde aloittaa. (yli)aktiivinen karvi on heidän tavaramerkkinsä ja se pistää satunnaisen katsojankin miettimään voiko näin erilaisella lähestymisellä pelata voittavaa salibandyä liigassa. Mukava oli lukea Tiiran näkemys aiheeesta.
Juttelin joku aika sitten kaverin kanssa, joka kertoi ettei tykkää käydä katsomassa miesten pelejä kun siellä jauhetaan samaa alakolmiota pelistä toiseen joukkueesta riippumatta. Junnupeleissä kuulemma pelin aikana tapahtuu paljon enemmän (Junnuissahan pelataan tosi paljon "SPV:tä"). Tietenkin "alan harrastajana" mietin ettei kaveri taida ymmärtää liigatason Taraflex-shakista mitään. Sitten aloin mietiskellä miten liigajoukueiden pelitavat oikeasti eroaa toisistaan. Näin maallikon silmin kaikki joukkueet haluavat pitää palloa, mutta pelaajamateriaali määrittää kuinka hyvin se onnistuu (kannattaa edes yrittää) ja karvitason määrää taasen millainen taitotaso vastustajan kentällisellä on. Eihän se voi oikesti mennä näin ? Olisikin tosi mukava lukea, miten pelistä enemmän ymmärtävät näkevät erot joukkueidet välillä. Kruunu olisi tietenkin pääkallotason analyysi. Tämä ei suoraan liittynyt SPV:hen, mutta tässä on ihan herkullinen keskustelu käynnissä.