Tasa-arvo salibandyssa

[joelsiltanen]

Alma Rinta-Pollari kirjoittaa näkökulmassaan salibandyn tasa-arvotilanteesta, johon liittyy olennaisesti myös kielenkäyttö:

Näkökulma: Miksi puhumme edelleen salibandysta ja naissalibandysta? - Pääkallo.fi

Viime keväänä maamme suurimpiin kuuluvan sanomalehden Helsingin Sanomien etusivulla oli iso mainos. Se oli F-liigan mainos, jossa kiitettiin jokaista pelaajaa ja toimijaa nimeltä kiitoksena kuluneesta…

paakallo.fi

 

[Arto Kilponen]

Itsekin lähtisin tuosta, ettei olisi erikseen naisten ja miesten salibandya, vaan joukkueet pelaisivat samoja sarjojakin. Miesjoukkueisiin toki nytkin otetaan naispelaajia, joilla taso riittää, niin sehän olisi vain pieni laajennus tähän. Tällä päästäisiin aitoon tasa-arvoon.

 

[Jukkisb]

Tasa-arvonkin osalta teot määrittelevät enemmän kuin sanat. En yleensä arvosta pätkääkään juhlapuheita tai linjauksia, ennen kuin näen mitä käytännössä tehdään asioiden eteen.

Toisaalta sama myös toiseen suuntaan. Ovatko ne, jotka huutavat tasa-arvoa itselleen valmiita tekemään vähintään saman määrän töitä ja sitoutumaan vähintään samanlailla kuin samalla viivalla oleva vastapuoli?

Oikean tasa-arvon saavuttamiseksi ei riitä pelkästään yhden osapuolen työ, vaan tarvitaan molempia.

 

[kaaleppi]

Kuka Pääkallon sivuilta selvittäisi, montako juttua oli miesten ja montako naisten peleistä tämän kauden aikana? Mikähän oli prosentti jakautuma..

 

[Arto Kilponen]

Kuka Pääkallon sivuilta selvittäisi, montako juttua oli miesten ja montako naisten peleistä tämän kauden aikana? Mikähän oli prosentti jakautuma..

Jutuista en tiedä, mutta foorumin puolelta jakauma tähän mennessä on seuraava:



Siitä voi sitten kukin keskenään arvailla, että kuinka tasan kiinnostus ihmisillä jakaantuu.

 

[joelsiltanen]

Juttujakaumaa en osaa sanoa suoraan, mutta sanon kuitenkin, että tuo lukema kuvastaa aika hyvin suhdelukua siihen miten jutut kiinnostavat lukijoita meillä suhteessa m/n. Ehkä se on noin 15-25% mikä on vähän enemmän kuin kommentointi antaa ymmärtää.

Jos puhutaan siis normaalista tilanteesta eikä mitään erityistä ole tapahtunut.

Kuka Pääkallon sivuilta selvittäisi, montako juttua oli miesten ja montako naisten peleistä tämän kauden aikana? Mikähän oli prosentti jakautuma..

Jutuista en tiedä, mutta foorumin puolelta jakauma tähän mennessä on seuraava:
katso liitettä 959
katso liitettä 960

Siitä voi sitten kukin keskenään arvailla, että kuinka tasan kiinnostus ihmisillä jakaantuu.

 

[Lagledare]

Ei kiinnostusta voi lisätä keinotekoisesti - esim. artikkeleita kirjoittamalla. Jos naispelaajat saisivat pallo- ja mailatekniikan parempaan kuntoon, niin lajia olisi paljon mielenkiintoisempaa katsella. Itse en kaipaa fyysisyyttä, mutta jos suuri osa syötöistä ja haltuunotoista epäonnistuu ilman suurempaa häirintää, niin ei sitä vaan jaksa.
Esim. naisten tennis on erittäin kiinnostavaa, kun pallorallit ovat yleensä pidempiä ja muutakin kuin "syöttö ja piste" (kuten miehillä).
Naisten salibandylla olisi iso potentiaali lisätä kiinnostusta, jos vaan henkilökohtainen taitotaso vähän parantuisi.

 

[Arto Kilponen]

Ei kiinnostusta voi lisätä keinotekoisesti - esim. artikkeleita kirjoittamalla. Jos naispelaajat saisivat pallo- ja mailatekniikan parempaan kuntoon, niin lajia olisi paljon mielenkiintoisempaa katsella. Itse en kaipaa fyysisyyttä, mutta jos suuri osa syötöistä ja haltuunotoista epäonnistuu ilman suurempaa häirintää, niin ei sitä vaan jaksa.
Esim. naisten tennis on erittäin kiinnostavaa, kun pallorallit ovat yleensä pidempiä ja muutakin kuin "syöttö ja piste" (kuten miehillä).
Naisten salibandylla olisi iso potentiaali lisätä kiinnostusta, jos vaan henkilökohtainen taitotaso vähän parantuisi.

Olen täysin samaa mieltä. Ylipäätäänkin markkinatalous sen määrää. Jos yhtäkkiä naissalibandyssa on liigapeleissä kaikki hallit joka pelissä täynnä, niin aivan varmasti alkaa näkymään muuallakin. Ihan siitä lähtien, että uskallan luvata, että Pääkallokin kirjoittaisi siinä tapauksessa naissalibandysta huomattavasti enemmän.

 

[Säbämestari]

Ei kiinnostusta voi lisätä keinotekoisesti - esim. artikkeleita kirjoittamalla.

Jos viestintää tarkastellaan tasa-arvon näkökulmasta, niin kyse on nimenomaan siitä, että viestintää tehdään tasapuolisesti, sukupuolesta riippumatta.

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja:

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja - Suomen Olympiakomitea

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tälle sivulle on koottu valtuutetun...

www.olympiakomitea.fi

Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti kiinnittänyt tiedotusvälineiden huomiota siihen, että naisten ja miesten urheilusta on tärkeä tiedottaa tasapuolisesti.

Tiedotusvälineissä on vedottu siihen, että miesten urheilu kiinnostaa yleisöä enemmän kuin naisten, koska naisten urheilun taso on heikompi kuin miesten.

Tasa-arvovaltuutettu on muistuttanut tiedotusvälineitä siitä, että tällaiset oletukset perustuvat siihen virheelliseen olettamukseen, jonka mukaan naisten tuloksia tulisi verrata miesten tuloksiin ja pitää miesten suorituksia arvioinnin perustana.

Yleisön on vaikea kiinnostua naisten urheilusta, ellei se ole nykyistä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Lisäämällä tiedottamista naisten urheilusta tiedotusvälineillä olisi mahdollisuus kasvattaa itselleen uutta katsoja- ja lukijakuntaa. Samalla kannustettaisiin naisten ja tyttöjen urheilua.

Mikäli ymmärsin edellä mainittua keskustelua oikein, että Pääkallon juttujen jakautuma on arviolta naiset 15-25% ja miehet 75-85%. Jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä, onko tuo vuonna 2022 riittävän tasapuolista.

 

[joelsiltanen]

En kyllä sitä meinannut ja asia oli varmaan huonosti esitetty. Kiinnostus juttuja kohtaan jakautuu tuolla tavoin. Esim. Samankaltaisilla jutuilla oletetaan, että juttu koskee naisia niin lukijoita noin 150-250 jos miehillä lukema 1000. Tämä vain esimerkki.

Juttujen jakaumasta en osaa sanoa, kun ei ole dataa siitä. Haluan kuitenkin korostaa, että olisi todella hyvä jos tilanne olisi edes suunnilleen 50/50. Siihen on vielä matkaa valitettavasti.

Jos viestintää tarkastellaan tasa-arvon näkökulmasta, niin kyse on nimenomaan siitä, että viestintää tehdään tasapuolisesti, sukupuolesta riippumatta.

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja:

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja - Suomen Olympiakomitea

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tälle sivulle on koottu valtuutetun...

www.olympiakomitea.fi

Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti kiinnittänyt tiedotusvälineiden huomiota siihen, että naisten ja miesten urheilusta on tärkeä tiedottaa tasapuolisesti.

Tiedotusvälineissä on vedottu siihen, että miesten urheilu kiinnostaa yleisöä enemmän kuin naisten, koska naisten urheilun taso on heikompi kuin miesten.

Tasa-arvovaltuutettu on muistuttanut tiedotusvälineitä siitä, että tällaiset oletukset perustuvat siihen virheelliseen olettamukseen, jonka mukaan naisten tuloksia tulisi verrata miesten tuloksiin ja pitää miesten suorituksia arvioinnin perustana.

Yleisön on vaikea kiinnostua naisten urheilusta, ellei se ole nykyistä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Lisäämällä tiedottamista naisten urheilusta tiedotusvälineillä olisi mahdollisuus kasvattaa itselleen uutta katsoja- ja lukijakuntaa. Samalla kannustettaisiin naisten ja tyttöjen urheilua.

Mikäli ymmärsin edellä mainittua keskustelua oikein, että Pääkallon juttujen jakautuma on arviolta naiset 15-25% ja miehet 75-85%. Jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä, onko tuo vuonna 2022 riittävän tasapuolista.

 

[Säbämestari]

En kyllä sitä meinannut ja asia oli varmaan huonosti esitetty. Kiinnostus juttuja kohtaan jakautuu tuolla tavoin. Esim. Samankaltaisilla jutuilla oletetaan, että juttu koskee naisia niin lukijoita noin 150-250 jos miehillä lukema 1000. Tämä vain esimerkki.

Juttujen jakaumasta en osaa sanoa, kun ei ole dataa siitä. Haluan kuitenkin korostaa, että olisi todella hyvä jos tilanne olisi edes suunnilleen 50/50. Siihen on vielä matkaa valitettavasti.

Hyvä tarkennus. Kiitos siitä.

 

[Kossi Agassa]

En kyllä sitä meinannut ja asia oli varmaan huonosti esitetty. Kiinnostus juttuja kohtaan jakautuu tuolla tavoin. Esim. Samankaltaisilla jutuilla oletetaan, että juttu koskee naisia niin lukijoita noin 150-250 jos miehillä lukema 1000. Tämä vain esimerkki.

Juttujen jakaumasta en osaa sanoa, kun ei ole dataa siitä. Haluan kuitenkin korostaa, että olisi todella hyvä jos tilanne olisi edes suunnilleen 50/50. Siihen on vielä matkaa valitettavasti.

Tuolla kiinnostuksen jakautumisella on kyllä Pääkalloa turha syyttää, että se kirjoittaisi naisten salibandysta liian vähän. Kyseessä on kuitenkin aika pieni pulju, jolla ei ole rajattomasti työvoimaa ja joka saa tulonsa siitä kuinka paljon juttuja luetaan.

Jos viestintää tarkastellaan tasa-arvon näkökulmasta, niin kyse on nimenomaan siitä, että viestintää tehdään tasapuolisesti, sukupuolesta riippumatta.

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja:

Tasa-arvovaltuutetun liikuntaa ja urheilua koskevia lausuntoja - Suomen Olympiakomitea

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tälle sivulle on koottu valtuutetun...

www.olympiakomitea.fi

Tasa-arvovaltuutettu on toistuvasti kiinnittänyt tiedotusvälineiden huomiota siihen, että naisten ja miesten urheilusta on tärkeä tiedottaa tasapuolisesti.

Tiedotusvälineissä on vedottu siihen, että miesten urheilu kiinnostaa yleisöä enemmän kuin naisten, koska naisten urheilun taso on heikompi kuin miesten.

Tasa-arvovaltuutettu on muistuttanut tiedotusvälineitä siitä, että tällaiset oletukset perustuvat siihen virheelliseen olettamukseen, jonka mukaan naisten tuloksia tulisi verrata miesten tuloksiin ja pitää miesten suorituksia arvioinnin perustana.

Yleisön on vaikea kiinnostua naisten urheilusta, ellei se ole nykyistä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Lisäämällä tiedottamista naisten urheilusta tiedotusvälineillä olisi mahdollisuus kasvattaa itselleen uutta katsoja- ja lukijakuntaa. Samalla kannustettaisiin naisten ja tyttöjen urheilua.

Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys, Sponsor Insight teki tässä tutkimuksen ja suomalaisten kolme suosituinta urheilijaa ovat Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski eli nimenomaan lajista, joka on pelkkää fysiikkaa ja jossa naisten suoritukset jäävät miehille minuuttitolkulla.

Ja jos mietitään naisten salibandya, niin ns. lajiosaaminen eli mailankäsittelytaidot, syöttöjen laatu, laukaukset, taktinen osaaminen jne. ovat sellaisia osa-alueita, joissa ei sukupuolella ole käsittääkseni mitään merkitystä eli niitä voi mielestäni verrata.

 

[Arto Kilponen]

Tuolla kiinnostuksen jakautumisella on kyllä Pääkalloa turha syyttää, että se kirjoittaisi naisten salibandysta liian vähän. Kyseessä on kuitenkin aika pieni pulju, jolla ei ole rajattomasti työvoimaa ja joka saa tulonsa siitä kuinka paljon juttuja luetaan.


Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys, Sponsor Insight teki tässä tutkimuksen ja suomalaisten kolme suosituinta urheilijaa ovat Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski eli nimenomaan lajista, joka on pelkkää fysiikkaa ja jossa naisten suoritukset jäävät miehille minuuttitolkulla.

Ja jos mietitään naisten salibandya, niin ns. lajiosaaminen eli mailankäsittelytaidot, syöttöjen laatu, laukaukset, taktinen osaaminen jne. ovat sellaisia osa-alueita, joissa ei sukupuolella ole käsittääkseni mitään merkitystä eli niitä voi mielestäni verrata.

Muuten täysin samaa mieltä, mutta kyllä kai laukausten kovuuteen fysiikka vaikuttaa aika paljonkin? Tarkkuuteen varmaan ei (mutta miksi esim. olympialaisissa naisilla on omat ammuntasarjansa?)

 

[Jönssi]

Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys, Sponsor Insight teki tässä tutkimuksen ja suomalaisten kolme suosituinta urheilijaa ovat Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski eli nimenomaan lajista, joka on pelkkää fysiikkaa ja jossa naisten suoritukset jäävät miehille minuuttitolkulla.

Ja jos mietitään naisten salibandya, niin ns. lajiosaaminen eli mailankäsittelytaidot, syöttöjen laatu, laukaukset, taktinen osaaminen jne. ovat sellaisia osa-alueita, joissa ei sukupuolella ole käsittääkseni mitään merkitystä eli niitä voi mielestäni verrata.

Tai voisi verrata, jos resurssit (harjoitusolosuhteet, valmennustiimien koko ja laatu, harjoitusmäärät ja laatu jne.), olisi samalla tasolla.
Yksilölajien ammattiurheilijoilla ja varsinkin kovimmalla kärjellä niissä ei suuren suurta eroa ole.

 

[Kossi Agassa]

Muuten täysin samaa mieltä, mutta kyllä kai laukausten kovuuteen fysiikka vaikuttaa aika paljonkin? Tarkkuuteen varmaan ei (mutta miksi esim. olympialaisissa naisilla on omat ammuntasarjansa?)

Enemmän laukaus on tekniikasta kiinni kuin voimasta.

Naisilla on omat sarjat ammunnoissa, koska naiset kävivät voittamassa kultaa ja sehän ei miehille passannut.

Nainen löi miehet olympiakisoissa – sitten muutettiin sääntöjä

Miksi miehet ja naiset kilpailevat tarkkuutta vaativassa ampumaurheilussa eri sarjoissa?

www.is.fi

Tai voisi verrata, jos resurssit (harjoitusolosuhteet, valmennustiimien koko ja laatu, harjoitusmäärät ja laatu jne.), olisi samalla tasolla.
Yksilölajien ammattiurheilijoilla ja varsinkin kovimmalla kärjellä niissä ei suuren suurta eroa ole.

Vertaat nyt ilmeisesti miesten ja naisten liigaa? Ei esim. miesten divarissa resurssit ole sen kummempia kuin naisten liigassa ja silti ero on aika huima keskimääräisissä lajitaidoissa. Harjoitusmäärät ja laatu toki ovat sellaisia, että ne lähtevät myös pitkälti pelaajista itsestään. Ja lajitaidot ovat sellaisia, joita kehitetään varsinkin junnuiässä pitkälti myös omalla ajalla.

 

[Jönssi]

Vertaat nyt ilmeisesti miesten ja naisten liigaa? Ei esim. miesten divarissa resurssit ole sen kummempia kuin naisten liigassa ja silti ero on aika huima keskimääräisissä lajitaidoissa. Harjoitusmäärät ja laatu toki ovat sellaisia, että ne lähtevät myös pitkälti pelaajista itsestään. Ja lajitaidot ovat sellaisia, joita kehitetään varsinkin junnuiässä pitkälti myös omalla ajalla.

Sepä se, semmosta pientä vinoumaa on, jos naisten liigan verrokki olisi miesten divari, eikä liiga. Ja lähellähän ne naisten a-liiga ja miesten divari on mm. katsojakeskiarvoissakin.
Ja ei, en ole millään lailla tekemisissä nais- tai tyttöurheilun kanssa. Enkä kiistä sitä, että pallo pitää kesyttää omalla ajalla. Omalle ikäpolvelle tuo oli itsestäänselvää, kun kaikki vapaa-aika meni urheillessa. Ihan yhtä harvasta meistä silti huippuja tuli, siis missään lajissa. Salibandya ei nykymielessä vielä silloin ollutkaan.

 

[joelsiltanen]

Eeva Toivasen vieraskynässä otetaan kiinni lajitermistöön: tarvitseeko vielä 2020-luvulla puhua nais- ja tyttösäbästä?

Vieraskynä: Aika arkistoida tyttösäbä

Eeva Toivonen kirjoittaa vieraskynässä nais- ja tyttösäbä -käsitteistä.

paakallo.fi

 

[TummaPaahto]

Minusta on ihan ok puhua nais- tai tyttösäbästä niin kauan kunnes sarjoihin voi osallistua kuka tahansa. Poikien ja miesten sarjoihinhan naiset voivat osallistua käsittääkseni poikkeusluvalla. En ainakaan tiedä päinvastaisia esimerkkejä. Tällöinhän miesten sarja on käytännössä avoin ja naisten sarja on rajattu vain naisille. On siis salibandya ja naissalibandya, koska jälkimmäisessä on rajoite. Ilman tuollaista tarkennetta voi käydä tällaisia viestinnällisiä kömmähdyksiä:

Maailman paras jalkapalloilija lähetti viestin Petteri Orpolle​

Aitana Bonmatí on esittänyt Suomen pääministerille vetoomuksen.

Maailman paras jalkapalloilija lähetti viestin Petteri Orpolle

Aitana Bonmatí on esittänyt Suomen pääministerille vetoomuksen.

www.iltalehti.fi

Kyseessä on maailman paras naisjalkapalloilija. Maailman parhaiden jalkapalloilijoiden listauksessa hän ei yllä todennäköisesti edes miljoonan parhaan joukkoon.

 

[Tietäjä kaukaa idästä.]

Ilman tuollaista tarkennetta voi käydä tällaisia viestinnällisiä kömmähdyksiä

Tarkoituksellinen kömmähdys.

Ja mitä tulee itse kirjoitukseen niin lienee tämä se pääpointti:

Itse toivoisin, että tuossa kuvassa salibandy olisi tasavertaisesti eri sukupuolia kohteleva, moderni laji, jossa tytöt ja naiset eivät ole erillinen ”sivuhaaransa” tai kiva kuriositeetti.

 

[Säbö]

Minusta on ihan ok puhua nais- tai tyttösäbästä niin kauan kunnes sarjoihin voi osallistua kuka tahansa. Poikien ja miesten sarjoihinhan naiset voivat osallistua käsittääkseni poikkeusluvalla. En ainakaan tiedä päinvastaisia esimerkkejä. Tällöinhän miesten sarja on käytännössä avoin ja naisten sarja on rajattu vain naisille. On siis salibandya ja naissalibandya, koska jälkimmäisessä on rajoite. Ilman tuollaista tarkennetta voi käydä tällaisia viestinnällisiä kömmähdyksiä:

Maailman paras jalkapalloilija lähetti viestin Petteri Orpolle

Aitana Bonmatí on esittänyt Suomen pääministerille vetoomuksen.

www.iltalehti.fi

Kyseessä on maailman paras naisjalkapalloilija. Maailman parhaiden jalkapalloilijoiden listauksessa hän ei yllä todennäköisesti edes miljoonan parhaan joukkoon.

Kirjoituksessahan ei sanota, etteikö olisi ok puhua miesten ja naisten sarjoista, vaan siitä, että vain naisten pelaamisen yhteydessä mainitaan sukupuoli.

Toisekseen "naissalibandy" tai "tyttösalibandy" ovat eri asia kuin "naisten F-liiga" tai "tyttöjen SM-sarja". Ongelma on noissa ensimmäisissä, joissa syntyy kuva jostain omasta lajistaan. Ei kai kukaan puhuisi "miessalibandysta"?