Pääkallo.fi

U19-naisten maajoukkue

Viestejä
81
Jatkan omaa pohdintaani, kun ketjussa on kovin hiljaista :)

Onhan meillä näissä pelaajissa useita sellaisia, joita voi peluuttaa eri pelipaikoilla, mikä sitten antaa valmennukselle sitten erilaisia vaihtoehtoja.

Hyökkääjistä muistaakseni ainakin Suhonen, Oikarinen ja Nousiainen ovat pelanneet niin laidalla kuin keskellä. Veikkaan nyt kuitenkin, että ainakin Nousiainen pelaisi tulevissa kisoissa sentterinä. Eli mm. nämä kolme pelaajaa antavat valmennukselle vaihtoehtoja kenttien kasaamisessa.

Lisäksi hyökkääjistä Milla Granlundia voitaisiin tietysti peluuttaa puolustajana, mutta erittäin työteliäänä pelaajana uskon hänen jatkavan kärkikentällisen sentterinä. Häntä nähtäneen pakkina erikoistilanteissa (yv/av).

Puolustajista sitten Virtanen ja Rinne mahtuisivat hyvin hyökkäysvitjoihinkin, mutta viitaten mainitsemaani pakkivajeeseen, uskon vakaasti että heidät nähdään U19- joukkueen kärkikentällisten puolustajina jatkossakin.

Edelleen lähinnä neloskentällisen pakkina luutinutta Jenni Leppästä voidaan peluuttaa hyökkääjänä. Uskon, että juúri monipuolisuutensa vuoksi Leppänen tiensä kevään kisakoneeseen raivaa (Mennäänkö Lahteen koneella?). Onhan hän myös nopea pelaaja, jota voidaan hyödyntää ottelun niillä hetkillä, kun kentällä tarvitaan juoksuvoimaa.

Edellisissä Ruotsi -otteluissa testattu ykkös-av -pakkipari menee joka tapuksessa uusiksi loukkaantumisen vuoksi, ja mielenkiintoista nähdä kenen kanssa Rinne (oletus) sitten ykkösalivoimaa EFT:ssä pelaa. Virtanen on tietysti yksi vaihtoehto. Rinteen pakkiparina pelannut, hienosti joukkueeseen tiensä raivannut, Kurikkala on enemmän pallollinen taituri eikä niinkään defensiivinen konkari.

Onhan tässä vielä talvea runsaasti talvea jäljellä, joten ei tässä tieenkään vielä voida lopullista kisajoukkuetta ihat tarkkaan ennustaa. Turun EFT -turnaus antaa jo paljon osviittaa. Mutta käytännössä nimet joista valinnat tehdään, ovat kyllä jo tiedossa, ja kuten olen jo moneen kertaan todennut, kovin kisa käydään laituripaikoista.
 
Viestejä
264
Jatkan omaa pohdintaani, kun ketjussa on kovin hiljaista :)

Onhan meillä näissä pelaajissa useita sellaisia, joita voi peluuttaa eri pelipaikoilla, mikä sitten antaa valmennukselle sitten erilaisia vaihtoehtoja.

Hyökkääjistä muistaakseni ainakin Suhonen, Oikarinen ja Nousiainen ovat pelanneet niin laidalla kuin keskellä. Veikkaan nyt kuitenkin, että ainakin Nousiainen pelaisi tulevissa kisoissa sentterinä. Eli mm. nämä kolme pelaajaa antavat valmennukselle vaihtoehtoja kenttien kasaamisessa.

Lisäksi hyökkääjistä Milla Granlundia voitaisiin tietysti peluuttaa puolustajana, mutta erittäin työteliäänä pelaajana uskon hänen jatkavan kärkikentällisen sentterinä. Häntä nähtäneen pakkina erikoistilanteissa (yv/av).

Puolustajista sitten Virtanen ja Rinne mahtuisivat hyvin hyökkäysvitjoihinkin, mutta viitaten mainitsemaani pakkivajeeseen, uskon vakaasti että heidät nähdään U19- joukkueen kärkikentällisten puolustajina jatkossakin.

Edelleen lähinnä neloskentällisen pakkina luutinutta Jenni Leppästä voidaan peluuttaa hyökkääjänä. Uskon, että juúri monipuolisuutensa vuoksi Leppänen tiensä kevään kisakoneeseen raivaa (Mennäänkö Lahteen koneella?). Onhan hän myös nopea pelaaja, jota voidaan hyödyntää ottelun niillä hetkillä, kun kentällä tarvitaan juoksuvoimaa.

Edellisissä Ruotsi -otteluissa testattu ykkös-av -pakkipari menee joka tapuksessa uusiksi loukkaantumisen vuoksi, ja mielenkiintoista nähdä kenen kanssa Rinne (oletus) sitten ykkösalivoimaa EFT:ssä pelaa. Virtanen on tietysti yksi vaihtoehto. Rinteen pakkiparina pelannut, hienosti joukkueeseen tiensä raivannut, Kurikkala on enemmän pallollinen taituri eikä niinkään defensiivinen konkari.

Onhan tässä vielä talvea runsaasti talvea jäljellä, joten ei tässä tieenkään vielä voida lopullista kisajoukkuetta ihat tarkkaan ennustaa. Turun EFT -turnaus antaa jo paljon osviittaa. Mutta käytännössä nimet joista valinnat tehdään, ovat kyllä jo tiedossa, ja kuten olen jo moneen kertaan todennut, kovin kisa käydään laituripaikoista.
Pahoittelut heti kärkeen loukkaantumisista ja ikinä ei toivoisi muutoksia tulevan loukkaantumisien vuoksi.

erikoistilanteista varmasti valmennuksella jo jotain toiveita, mutta kannattaako niitä vielä "paljastaa"?

Alle laitoin ajatuksia tämän hetken viisikoitten rakentamisesta ja Turunen ei ole mukana nyt U19 EFT sillä hän on naisten EFT- joukkueen matkassa mukana.

Nähtäväksi jää kenet kenet U19 valmennus siihen 1 vasenpaan laitaan istuttaa tähän turnaukseen vai sekoitetaanko kokoonpanoja reilusti.

Omassa viisikoiden rakentamisessa aiemmat "näytöt", turnaukset ja omat toiveet tämän hetken ajatuksilla.

Kausi on vasta aluillaan ja paljon tulee vielä tapahtumaan eri sarjoissa pelaavien pelaajien kohdalla noususja ja laskuja, mutta kuka on maalis-toukokuussa parhaimillaan jää nähtäväksi? Siksikin itse odottaisin viimeisiä valintoja aina sinne maaliskuulle asti, kun playoff paikat varmistuu niin F-liigassa kuin junioreissakin.

Toivottavasti saadaan vielä muutama yllätys näidenkin nimien takaa haastamaan pelipaikoista esim. Hana, Ranne jne


1.
VL- Turunen
KH- Nousiainen
OL- Holopainen
VP- Virtanen
OP- Leppänen
2.
VL- Kaihua
KH- Granlund
OL- Suhonen
VP- Katajisto
OP- Rinne
3.
VL- Nevalainen
KH- Oikarinen
OL- Veteläinen
VP- Kurikkala
OP- Luostarinen
4.
VL- Taipale
KH- Parviainen tai Sinkko
OL- Märkälä
VP- Kahila
OP- Kotamäki


Upeaa kuinka tässäkin kokoonpanossa on monta F-liigassa onnistunutta pelaajaa ainakin näin alkukaudesta.
Turunen, Holopianen, Suhonen, Kaihua jne kylvää tuhoa ja toivotavasti uhoa Ruotsia ajatellen.
 
Viestejä
81
Hajamietteitä Tsekki -matsista.

Hieman hajanainen oli Suomen esitys.

Kentällisten arviointeja vaikeutaa se, että Kaihua ja Holopainen pyörivät sekä ykkös- että kolmoskentällisessä, ja myös Ellla Virtanen taisi pelata ensin Kahilaisen parina kolmosessa (korvaten Kotamäen) ja myöhemmin ykkösessä Rinteen parina (korvaten Kurikkalan).

Kokonaisuutena on sanottava, että Tsekki oli kenttäpelissä hieman Suomea edellä, luoden hieman enemmän vaarallisia maalipaikkoja.

Suomi voitti maalivahtipelin selvästi, ja se pelasti tasapelin (varsinaisella peliajalla). Saarinen erittäin hyvä, parempi kuin virkasiskonsa.

Lisäksi Suomi teki muutaman maalin taitavan yksilösuorituksen seuirauksena (mm. Parviainen ja Suhonen), eikä niinkään pitkän pallollisen jatkumon seurauksena.

Ykköskentällinen. OK suoritus. Granlund ja Rinne erittäin hyvät, Suhonen ajoittain oikein hyvä. LIndgren pieni kysymysmerkki, on maaliahne pelaaja, mutta kysymys kuuluu onko riittävän hyvä ykköskentällisen laituriksi? Lahjakas Kurikkala ei ollut aivan parhaimmillaan, ja ehkä hieman näkyi, että hän ei ole paljoa pelannut kotimaassa kovia pelejä (liiga), vaikka taitoa paljon onkin. Ella Virtanen pärjäsi kentälliseen tullessaan odotetun hyvin.

Kakkonen oli Suomen paras kentällinen. Kokonaisuutena hyvä suoritus. Parviainen , Taipale ja Leppänen erittäin hyviä, vaikkakin loistavasti hyökkäyspäässä onnistuneelle Leppäselle puolustuspäässä pari nukahdusta sattuikin. Sinkko ja Luostarinen OK. Luostarinen pallollisena hyvä, mutta ei ole kovin vääntäjä puolustuspään taistoissa.

Kolmenen haasteissa. Alkuperäisen kokoonpanon hyökkääjät eivät saaneet maalipaikkoja aikaan , Kaihua ja Holopainen hieman piristivät peliä, mutta ei heistäkään penkiltä tullessaan ollut tänään sateentekijöiksi. Kotamäen otteissa näkyi kovien pelien puute (ei liiga- tai majupelejä) varovaisuutena, Kahilaiselta perustekemistä, mutta ei hänkään kovin sijuvaa yhteyttä ketjun hyökkääjiin löytänyt.

Melko aikaisin kolmannessa erässä tiivistettiiin kahteen kentälliseen.

Eli hieman epäyhtenäinen ja epätasainen esitys. Parannettavaa on, jos aiotaan kannu keväällä saada Suomeen. Sunnuntaina ollaan viisaampia.
 
Viestejä
81
Jatketaan monologia :).

Selvä kasvojenpesu Suomelta Sveitsiä vastaan.

Sveitsi ei tehnyt tasakentällisin yhtään maalia Suomea vastaan. (Kaksi yv-maalia, yksi rankkari, yksi 6-5 maali).

Se on hyvä suoritus, vaikka Sveitsi hieman aneemiselta vaikuttikin. Se oli tietysti Suomen hyvyyttä.

2 av -maalia. Ensimäisessä niistä Suomen salmiakki -muodostelma hajosi turhan repalaiseksi, Sveitsin hyökkääjä sai sutia vapaasti maalin edestä. Toisessa sveitsittären veto oli hyvä eikä peitolle ehditty.

Suomen ykkönen oli erinomainen. Pinja Suhonen oli loistava, tehden kentällä lähes mitä haluaa. Jonin ja Juliuksen eilisessä erinomaisessa selostuksessa pisti korvaan kommentti, jonka mukaan oli yllätys kuinka hyvin Suohonen teki pallonriistoja. Olen seurannyt hänen pelejään pidempään, ja kyllä hän on jo vuosikausia kunnostautunut maalien tekemisen ja pelinrakentamisen ohella nimenomaan poikkeuksellisen hyvänä "pallorosvona", joka pystyy takakarvauksestakin usein pallon joukkueelleen hankkimaan.

Koko ykkösviisikko toimi hyvin. Granlund, Rinne ja Kurikkala oikein hyvällä pelipäällä. Veteläinen Lindgren pelasi ihan mukiinmenevästi, mutta edelleen pohdituttaa onko hän kuitenkin kentällisen heikoin lenkki ja kannattaisiko muita vaihtoehtoja kokeilla.

Kakkoselta ehjä peli varsinkin puolustussuuntaan. Maalipaikkoja kentällinen loi kuitenkin niukasti. Holopaiselta yv:lla hieno veto. Kaihua työteliäs, mutta ei tänään noussut parrasvaloihin. Lintsi (Nevalainen) ymmärrettävästi tarvitsee lisää peliminuutteja noustakseen omalle parhaalle tasolleen. Pakkipari Virtanen ja Katajisto pelasi odotetun hyvin.

Myös kolmonen päästi tasakentällisin 0 maalia, mikä on aina kolmoskentällisesltä hyvä suoritus. Märkälä maalasi kahdesti (toinen tyhjiin), ja ensimmäinen maaleista oli varsin näppärä kääntölaukaus. Nousiainen ja Oikarinen ovat ehdottomasti -05 ikäluokan kärkihyökkääjiä, mutta olen odotellut tässä turnauksessa heiltä hieman vahvempaakin esitystä, ehkä aivan parastaan eivät ole hyökkäysuuntaan esittäneet. Puolustajista Kahilaisella ja Kotamäellä oli ehkä eniten haaasteita puolustuspäässä ja pelin avaamisessa, ja nähtäväksi sitten jää ovatko mukana Lahdessa ja kuinka isossa roolissa.

Huomenna sitten on vuorossa erittäin mielenkiintoinen Ruotsi -ottelu.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
81
Jatketaan vielä kirjoittelua ihan yksinään... eli muutamia mietteitä EFT-turnauksen jälkeen.

Ruotsille tappio voittolaukauskilpailussa, eli tasuri varsinaisella peliajalla.

Ihan mukiinmenevä suoritus. Ruotsi oli kyllä kokonaisuutena hieman parempi, mutta jälleen kerran Julia Saarinen oli maalissa loistava, kuten myös Milla Granlund sitten eri puolilla kenttää. Nämä kaksi olivat keskeisimmät pelaajat, jotta Ruotsi haastettiin kunniakkaasti.

Kiitos Loistocastin Jonille ja Juliukselle selostuksista! On hienoa nauttia myös juniorimaaotteluista laadukkaan selostuksen kera.

Toisen erän alussa Joni ja Julius nostivat esille pirteästi pelanneen kakkoskentällisen ja sen aktiivisen puolustajan Jenni Leppäsen, jota myös nimenä nostettiin esille Loistocastissa turnauksen "All-Stars kentällisen" kandidaattina.

Yhdyn tähän näkemykseen. Kakkoskentällisen esitys oli varsinkin ensimmäisessä erässä hyvä, pirteästi pelannut Iida Sinkko teki hyvän vaihdon jälkeen maalin, ja Jenni Leppänen oli energinen ja aktiivinen, niin kuin muissakin peleissä.

Haluan kuitenkin tarkastella myös kolikon toista puolta. Siinä vaiheessa kun peli oli 1-2 Ruotsille, niin kakkoskentällinen oli tehnyt Suomen ainoan maalin, mutta ottanut myös omiin kaksi maalia. Eli se oli itse asiassa toisen erän alussa ainoa kentällinen, joka oli miinuksella pelissään.

Kun tarkastellaan Ruotsin tekemiä maaleja, niin Leppänen oli hyvin korkealla molemmissa maaleissa, varsinkin jälkimmäisessä, eli puolustustaspaino ei ollut kunnossa.

Eli kun pelaajia ja kentällisiä arvoidaan, pitää mielestäni arvioida yhtälailla onnistumisia hyökkäys- kuin puolustussuuntaan. Esimerkiksi Leppänen, ja osin myös Kurikkala pelaavat hyvin rohkeasti hyökkäyksen tukena. Leppänen hyvin usein nähdään hyökkäysalueen kulmissa maalipaikkoja rakentamassa. Silloin valmennuksen tehtävä on minun mielestäni tehtävä Risk/Reward arviointeja, eli mitä rohkealla pelitavalla saavutetaan, ja mitä kenties hävitään. Salibandy on tulosurheilua: maalit ratkaisevat. Jos pelataan Unkaria vastaan, on varmasti järkevää pelata neljällä "hyökkääjällä", mutta onko se Ruotsia vastaan voittava pelitapa, onkin jo eri asia.

Kaiken tämän kirjoitettuani, totean että Leppänen ja Luostarinen ovat hyviä puolustajia, ja ansaitsevat paikan "kisakoneeseen" (jota ei edelleenkään taida olla olemassa). Varsinkin Leppästä olen usein livenä seurannut , ja aina ihaillut hänen noputtaan ja aktiivista pelitapaa. Pakkipari Leppänen ja Luostarinen on pallollisena hyvä, ja he tukevat hyvin hyökkäyksiä. Jo pidempään WU19 -joukkueen otteita seuranneena väitän kuitenkin, että oman maalin varjelemisessa on pakkeja, jotka ovat onnistuneet paremmin. Varsinaiset kovat faktat ja tilastot löytyisivät Katri Luomaniemeltä.

Itse nostaisin Suomen pakiston ykkösnimeksi Janina Rinteen. Ulottuva, ketterä, tukee hyvin hyökkäysiä, avaa peliä varmasti, häviää harvoin kaksinkamppailuja jne. Mielestäni tasapaino pelaamisessa molempiin suuntiin on erittäin hyvä. Samoja ominaisuuksia löydän myös Ella Virtasesta ja Laura Katajistosta, joilla pelirohkeus ja oman pään puolustaminen ovat hyvässä tasapainossa. Taitava nuori Veera Kurikka on hienosti murtautunut joukkueeseen, mutta hänen vahvuutensa tulevat enemmän esiin hyökkäysuuntaan.

Kaikkinensa en enää usko, että kovin monia muutoksia joukkueeseen tulee. Ei siellä tämän joukkueen ulkopuolella ´Miisa Turusen ohella kovin montaa nimeä ole, jotka lopulliseen joukkueeseen tulisivat valituksi.

Itse kisoissa, on helppo ennustaa Suomen pääsevän mitaleille, mutta mestaruuden nappaaminen vaatii täysosumaa, mutta sunnuntai näytti, että se ei ole mahdotonta.

Jos Suomi häviäisi lohkopelinsä Ruotsille, on riski, että välierävastustaja olisi Tsekki, joka olisi sitten vaikea este loppuotteluun pääsemiseksi. Tsekki on ollut aavistuksen niskan päällä maiden keskinäisissä otteluissa tässä ikäluokalla. Ruotsi on sitten aina vaikea vastustaja. Sveitsiä vastaan taas on pärjätty hyvin.

Mutta onhan Lahteen vielä aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
9
U19 tasolla pitäisi jo hyökkääjienkin puolustaa ja paikata nousevan pakin paikka.
Kun maali soi omissa, on katsottava kokonaisuutta, ei pelkästään pakin tai maalivahdin toimintaa.
 
Viestejä
81
U19 tasolla pitäisi jo hyökkääjienkin puolustaa ja paikata nousevan pakin paikka.
Kun maali soi omissa, on katsottava kokonaisuutta, ei pelkästään pakin tai maalivahdin toimintaa.
Edellä kirjoitetusta olen täysin samaa mieltä. Koko kentällisen toimintaa on aina tarkasteltava.

Jos on mielenkiintoa katsoa esimerkiksi Ruotsi -ottelun kahta ensimmäistä Ruotsin maalia, niin näkee, että kenttätasapaino ei ole kunnossa.

Salibandy on vastaiskupeli, mutta jos esimerkiksi Ruotsin päästää 2-1 hyökkäyksiin, niin aika usein ne päättyvät ikävästi.
 
Viestejä
264
Jatketaan vielä kirjoittelua ihan yksinään... eli muutamia mietteitä EFT-turnauksen jälkeen.

Ruotsille tappio voittolaukauskilpailussa, eli tasuri varsinaisella peliajalla.

Ihan mukiinmenevä suoritus. Ruotsi oli kyllä kokonaisuutena hieman parempi, mutta jälleen kerran Julia Saarinen oli maalissa loistava, kuten myös Milla Granlund sitten eri puolilla kenttää. Nämä kaksi olivat keskeisimmät pelaajat, jotta Ruotsi haastettiin kunniakkaasti.

Kiitos Loistocastin Jonille ja Juliukselle selostuksista! On hienoa nauttia myös juniorimaaotteluista laadukkaan selostuksen kera.

Toisen erän alussa Joni ja Julius nostivat esille pirteästi pelanneen kakkoskentällisen ja sen aktiivisen puolustajan Jenni Leppäsen, jota myös nimenä nostettiin esille Loistocastissa turnauksen "All-Stars kentällisen" kandidaattina.

Yhdyn tähän näkemykseen. Kakkoskentällisen esitys oli varsinkin ensimmäisessä erässä hyvä, pirteästi pelannut Iida Sinkko teki hyvän vaihdon jälkeen maalin, ja Jenni Leppänen oli energinen ja aktiivinen, niin kuin muissakin peleissä.

Haluan kuitenkin tarkastella myös kolikon toista puolta. Siinä vaiheessa kun peli oli 1-2 Ruotsille, niin kakkoskentällinen oli tehnyt Suomen ainoan maalin, mutta ottanut myös omiin kaksi maalia. Eli se oli itse asiassa toisen erän alussa ainoa kentällinen, joka oli miinuksella pelissään.

Kun tarkastellaan Ruotsin tekemiä maaleja, niin Leppänen oli hyvin korkealla molemmissa maaleissa, varsinkin jälkimmäisessä, eli puolustustaspaino ei ollut kunnossa.

Eli kun pelaajia ja kentällisiä arvoidaan, pitää mielestäni arvioida yhtälailla onnistumisia hyökkäys- kuin puolustussuuntaan. Esimerkiksi Leppänen, ja osin myös Kurikkala pelaavat hyvin rohkeasti hyökkäyksen tukena. Leppänen hyvin usein nähdään hyökkäysalueen kulmissa maalipaikkoja rakentamassa. Silloin valmennuksen tehtävä on minun mielestäni tehtävä Risk/Reward arviointeja, eli mitä rohkealla pelitavalla saavutetaan, ja mitä kenties hävitään. Salibandy on tulosurheilua: maalit ratkaisevat. Jos pelataan Unkaria vastaan, on varmasti järkevää pelata neljällä "hyökkääjällä", mutta onko se Ruotsia vastaan voittava pelitapa, onkin jo eri asia.

Kaiken tämän kirjoitettuani, totean että Leppänen ja Luostarinen ovat hyviä puolustajia, ja ansaitsevat paikan "kisakoneeseen" (jota ei edelleenkään taida olla olemassa). Varsinkin Leppästä olen usein livenä seurannut , ja aina ihaillut hänen noputtaan ja aktiivista pelitapaa. Pakkipari Leppänen ja Luostarinen on pallollisena hyvä, ja he tukevat hyvin hyökkäyksiä. Jo pidempään WU19 -joukkueen otteita seuranneena väitän kuitenkin, että oman maalin varjelemisessa on pakkeja, jotka ovat onnistuneet paremmin. Varsinaiset kovat faktat ja tilastot löytyisivät Katri Luomaniemeltä.

Itse nostaisin Suomen pakiston ykkösnimeksi Janina Rinteen. Ulottuva, ketterä, tukee hyvin hyökkäysiä, avaa peliä varmasti, häviää harvoin kaksinkamppailuja jne. Mielestäni tasapaino pelaamisessa molempiin suuntiin on erittäin hyvä. Samoja ominaisuuksia löydän myös Ella Virtasesta ja Laura Katajistosta, joilla pelirohkeus ja oman pään puolustaminen ovat hyvässä tasapainossa. Taitava nuori Veera Kurikka on hienosti murtautunut joukkueeseen, mutta hänen vahvuutensa tulevat enemmän esiin hyökkäysuuntaan.

Kaikkinensa en enää usko, että kovin monia muutoksia joukkueeseen tulee. Ei siellä tämän joukkueen ulkopuolella ´Miisa Turusen ohella kovin montaa nimeä ole, jotka lopulliseen joukkueeseen tulisivat valituksi.

Itse kisoissa, on helppo ennustaa Suomen pääsevän mitaleille, mutta mestaruuden nappaaminen vaatii täysosumaa, mutta sunnuntai näytti, että se ei ole mahdotonta.

Jos Suomi häviäisi lohkopelinsä Ruotsille, on riski, että välierävastustaja olisi Tsekki, joka olisi sitten vaikea este loppuotteluun pääsemiseksi. Tsekki on ollut aavistuksen niskan päällä maiden keskinäisissä otteluissa tässä ikäluokalla. Ruotsi on sitten aina vaikea vastustaja. Sveitsiä vastaan taas on pärjätty hyvin.

Mutta onhan Lahteen vielä aikaa.


Mahtavat huomiot pelajista ja ei voi kuin allekirjoittaa kaiken mitä @Yski-Iskä kirjoitti pelaajista ja siitä mistä itsekin isompaa huolta kannan on tuo pelitapa. Kollektiivinen peli niin hyökkäys kuin puolustuspelissä ontuu pahasti. Hyökkäyspelin kompinaatiot puuttuvat kuten puolustuspelin organisoitu ohjaaminen ja miten ja missä riistetään pallo. pelitavassa karvi on hukassa vain maajoukku/maajoukkuetieltä opittu aktiivinen pelitapa näyttäytyy isoina riskeinä ja pelko tappiosta jopa tsekkiä vastaan on enemmän kuin mahdollista.

Onko pelitapa niin vaikea vai miksi näyttää siltä kuin pelaajat lähes kaikki pelaisivat "omaa" peliä? ja miksi maajoukkueessa ei käytetä hyödyksi seurakentällisiä sillä ne auttaisivat pelaajia monissa nopeissa tilanteissa tekemään "tutun" ratkaisun.

Hyvältä näyttää pelaajat ja pelikin ajoittain eli kaikki mahdollisuudet vaikka mestaruuteen, mutta myös sijat 3-4 kuin nytkin Turussa kävi.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
82
Mahtavat huomiot pelajista ja ei voi kuin allekirjoittaa kaiken mitä @Yski-Iskä kirjoitti pelaajista ja siitä mistä itsekin isompaa huolta kannan on tuo pelitapa. Kollektiivinen peli niin hyökkäys kuin puolustuspelissä ontuu pahasti. Hyökkäyspelin kompinaatiot puuttuvat kuten puolustuspelin organisoitu ohjaaminen ja miten ja missä riistetään pallo. pelitavassa karvi on hukassa vain maajoukku/maajoukkuetieltä opittu aktiivinen pelitapa näyttäytyy isoina riskeinä ja pelko tappiosta jopa tsekkiä vastaan on enemmän kuin mahdollista.

Onko pelitapa niin vaikea vai miksi näyttää siltä kuin pelaajat lähes kaikki pelaisivat "omaa" peliä? ja miksi maajoukkueessa ei käytetä hyödyksi seurakentällisiä sillä ne auttaisivat pelaajia monissa nopeissa tilanteissa tekemään "tutun" ratkaisun.

Hyvältä näyttää pelaajat ja pelikin ajoittain eli kaikki mahdollisuudet vaikka mestaruuteen, mutta myös sijat 3-4 kuin nytkin Turussa kävi.
Mielestäni kuvaamasi asia kuulostaa nimenomaan siltä ettei ole tarpeeksi kykyä havainnoida peliä ja sitä missä omat pelaajat liikkuvat?
 
Viestejä
264
Mielestäni kuvaamasi asia kuulostaa nimenomaan siltä ettei ole tarpeeksi kykyä havainnoida peliä ja sitä missä omat pelaajat liikkuvat?
onpa hyvinkin tarpeeksi kykyä henkilökohtaisella tasolla pelata pronssista varmasti, mutta loppuotteluun vaatii enemmän mitä Turussa nähtiin.

Mitä sitten enemmän

kollektiivista pelaamista (pelitapa)
Puolustuspeli
- välimatkat
- ohjaus
- riistot/kamppaileminen

Pallollinen pelaaminen (pidemmät jaksot pallossa)
- tasapaino
- joukkuetta tukevat haastot
- paineenpurku

viisikoiden rakenne
- oikeat pelaajat oikeisiin paikkoihin onko Nowa kärkiviisikoiden laituri
- tutkaparit ja toisilleen tutut pelaajat viisikoissa
- voiko seura tukea maajoukkuetta peluuttamalla pelaajiaan samoissa pelipaikoissa vai kuinka tämän pitäisi mennä

valmennus
- peluutus ja varsinkin erikoistilanteet
- paineensieto
- suunnitelma

Hyvältähän tuo joukkue näyttää ja aikaakin @Yski-Iskä sanoin vielä hyvin.
 

Salibandyn pelikohteet

F-liiga M
1X2
1X2
EräViikingit - TPS
18.30
6.606.001.32
FBC Turku - Happee
18.30
7.757.251.24
Jymy - Classic
18.30
7.006.601.28
Oilers - Indians
18.30
2.344.452.36
F-liiga N
1X2
1X2
SaiPa - Koovee
5.10 14.00
2.603.952.30
PSS - TPS
5.10 15.00
26.0026.00
SSRA - SB-Pro
5.10 15.00
2.004.003.10
ÅIF - O2-Jyväskylä
5.10 15.00
1.724.453.75
Classic - FBC Loisto
7.10 18.30
1.266.308.00
Divari
1X2
1X2
SB Vantaa - ÅIF
18.30
1.714.753.45
SBS Wirmo - Karhut
19.30
5.405.901.36
Koovee - LNM
5.10 15.30
1.794.903.10
Tiikerit - O2-Jyväskylä
5.10 17.00
1.565.104.00
SaiPa - Rangers
5.10 18.00
2.404.302.30
Hawks - Josba
5.10 18.30
1.684.553.65
M-Team - SalBa
6.10 15.00
1.804.603.20
Näytä kaikki
>
Viestejä
81
U19 naiset, Lahden maailmanmestaruuskisat siintää lähellä, sitä ennen vielä kenraaliharjoituksena Polish Cup.

Tässä mietteitä ja arvioita Lahteen matkaavasta joukkueesta, nimenomaan kevään kisoja silmällä pitäen.

Maalivahdit. Julia Saarinen on käytännössä joukkueen ykkösveskari. Kakkosveskarin paikka lienee vielä auki, ja Emmi Hokkisella on käytännössä nyt hyvä näytön paikka lunastaakseen ”kisalipun”.

Puolustajat. Uskoisin että joukkueeseen valitaan 7 puolustajaa, kisavahvuus on tietääkseni kaksi maalivahtia, ja 18 kenttäpelaajaa (= kolme kentällistä + kolme lisäpelaajaa). Veikkaukseni on, että puolustajista Rinne, Kurikkala, Virtanen, Katajisto, Leppänen ja Luostarinen valitaan, ja seitsemännestä paikasta kisaavat Kahila ja Ranne. Arvelen, että näistä kahdesta Kahila on maju -valmennuksen todennäköinen valinta.

Hyökkääjät. On otettava huomioon, että loukkaantumisten vuoksi Polish Cupissa ei ole mukana Pinja Suhonen eikä Liisa Kaihua. Molemmat kunnossa ollessaan kuuluvat joukkueeseen. Suhonen on piakkoin palaamassa areenoille, mutta Lissun tilannetta en tiedä. Kuten tiedämme, hän sai todella ikävän tärskyn päähänsä Jyväskylässä, eikä se ollut uralla ensimmäinen. Kovasti toivon Lissun paranemista ja myös palaamista pelikentille. Tsemppiä Tampereelle! Lähden siitä oletuksesta, että näemme sekä Liisan että Pinjan Lahdessa.

Senttereitä Lahden joukkueessa olisivat Granlund, Nousiainen ja Parviainen. Varasentterikandidaatteja on sitten useita, onhan meillä useita pelaajia, jotka osaavat pelata laidassa ja keskellä. Mutta ”neljäs sentteri” voisi olla Olivia Oikarinen; Bea Taipale, tai uusi tuttavuus Juuli Aspbäck.

Laiturikandidaatteja on paljon, mutta vahvoilla ovat Kaihua, Suhonen, Turunen, Holopainen, Sinkko, Veteläinen-Lindgren. Tarjolla lisäksi Oikarinen, Mäkelä, Karvonen ja ristisideleikkauksesta toipunut Linnea Nevalainen. Kärkikentällisiin olisi tietysti tarjolla myös EräViikingeissä erinomaista debyyttikautta tehoileva maalitykki Eveliina Hana, mutta kiikareillani olen nähnyt, että Simon ja Hannun ruutupapereissa ei ole Even nimeä edes himmeällä. Syytkin siihen tiedän.

Ykköskentällinen. Sentterinä Milla Granlund, ja toisessa laidassa Pinja Suhonen. Puolustajina Veera Kurikkala ja Janina Rinne. Toisena laiturina sitten olisi Liisa Kaihua, jos on pelikunnossa, Jos ei ole, niin paikasta kisaa ykköskentällisessä aiemmin pelannut Veteläinen-Lindgren. Yksi vaihtoehto on Iida Sinkko.

Kakkoskentällinen. Keskellä Venla Nousiainen (vaihtoehtoisesti Tanja Parviainen), laidoilla Miisa Turunen ja Elsa Holopainen. Pakkeina Ella Virtanen ja Laura Katajisto. Tämä kakkoskentällinen on vaarallisuudeltaan käytännössä ykkönen, mutta aavistelen että valmennuksen strategiana voisi olla peluuttaa näin (kuten aiemminkin), jotta tutkapari Turunen&Holopainen ja kumppanit eivät pelaisi vastustajan kärkikentällistä vastaan.Olisi ihan fiksu veto.

Kolmoskentällinen. Sentterinä Tanja Parviainen (Vaihtoehtoisesti Venla Nousiainen), ja laidoilla olisi ainakin Iida Sinkko, ja kenties Veteläinen-Lindgren. Mahdolisesti Linnea Nevalainen, jos on kunnossa. Puolustajina Jenni Leppänen ja Saana Luostarinen.

Kolme muuta kenttäpelaajaa Lahteen. Tämä on jo tietysti vaikea rasti, mutta arvaukseni on puolustaja Sanni Kahila, hyökkääjät Olivia Oikarinen ja Bea Taipale.

Sekalaiset mietteet pelaajista.

Julia Saarinen. Itseoikeutettu ykköskassari. Erittäin hyvin reagoiva ja kohtuullisen kookas (173 cm) veskari, joka on pelannut huikean määrän nollapelejä junnusarjoissa. Taisi kokea uransa suurimmat haasteet T21-finaalisarjassa viime keväänä, kun ErVi upotti ratkaisupelissä muutaman tölkinkorkuisen. Ne olisivat uponneet muillekin huippumaalivahdeille.

Emmi Hokkanen. Uusi tuttavuus. Koillismaan kasvatti. Kuusamon Pallo-Karhuista on kasvanut muitakin pelityttöjä Ouluun isommille peliareenoille.

Juuli Aspbäck. Uusi tuttavuus, mutta Loistocastin naissalibandyn soihdunkantajat Julius ja Joni nostivat nimen varmasti aiheellisesti esille. Olisi ehkä kuitenkin yllätys, jos näin kalkkiviivoilla Lahden joukkueeseen nousisi, mutta toisaalta sentteriehdokkaita ei ole liikaa tarjolla.

Milla Granlund. Kapteeni on tietysti joukkueen kantavia voimia. Voi pelata millä pelipaikalla tahansa, ja voisi asenteensa puolesta varmasti tarvittaessa kiskaista maalivahdin varusteet niskaansa tai ottaa fläppitaulun käteensä. On erittäin vahva kaksinkamppailuissa ja hallussa laadukas laukaus. Pelannee tasakentällisin ykköskentällisen sentterinä ja yv- ja av- tilanteissa puolustajana.

Elsa Holopainen. Huikean tutkaparin Turunen-Holopainen oikea laita. Miisa löytää usein maagisesti Elsan, ja päinvastoin, ja laukaus on joukkueen ehdotonta eliittiä. On joukkueen kärkilaitureita ihan ilman Miisankin jeesiä, ja kuuluu -07 ikäluokan kärkipelaajiin yhdessä Ella Virtasen kanssa.

Sanni Kahila. On ollut vakiopelaaja maajoukkueryhmässä u16-maajoukueesta alkaen, ja pystyy pelaamaan myös hyökkääjänä, kuten on liigassa tehnytkin. Pallovarma, ja nousee rohkeasti mukaan hyökkäyksiin. Myös hyvä hengennostattaja joukkueessa. Oli ehkä hienoisissa haasteissa syyskuun kovissa Ruotsi -otteluissa, ja nähtäväksi jää onko roolina Lahdessa olla seiskapakki, ja saisi vastuuta sitten av -tilanteissa. Sanni voi tietysti lyödä Polish -Cupissa kovat näytöt pöytään, ja sitten arviota päivitetään.

Martina Karvonen. Vastuu Loiston liigajoukkueessa on jäänyt melko pieneksi. Wirmon kasvatti, joka nousee röyhkeästi maalintekoon tilaisuuden saadessaan. Kuuluu ryhmään, jonka pitää onnistua Polish Cupissa hyvin, jotta kovasti kilvoiteltu laituripaikka Lahden joukkueeseen avautuisi.

Laura Katajisto. Polvivammasta toipunut Laura on taitava, pelirohkea ja hyvin palloa nostava puolustaja, joka luutinee yhdessä Ella Virtasen kanssa kakkoskentällisen pakkina. Pari liigaottelua takana Classicin kivikovassa liigaryhmässä.

Veera Kurikkala. Keski-Pohjanmaan mailataituri, joka kuuluu siihen erittäin pieneen ryhmään joka matkaa Lahteen ilman liigakokemusta. (muut nimet ilman liigakokemusta ovat Veteläinen-Lindgren, Juuli Aspbäck, Ilona Mäkelä). Erittäin taitava, tekninen ja pelirohkea puolustaja, joka tehtailee pisteitä hyökkäyspäässä. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin taidot ja rutiini pallottomana riittävät puolustussuuntaan vastustajien ykköskentällisiä vastaan, erityisesti muita kärkijoukkueita kohdatessa.

Jenni Leppänen. Taitava ja todella hyvin liikkuva puolustaja, jonka voi myös heittää hyökkäysvitjaan. Jalka liikkuu hyvin myös otteluiden loppuhetkillä, minkä vuoksi Jenni on pelaaja, jonka voi hyvin heittää kehään esimerkiksi silloin, kun pelataan 6 vs.5 peliä ilman maalivahtia. Pelannut SaiPan paidassa liigapelejä ykköskentällisessä.

Saana Luostarinen. Todennäköinen Jenni Leppäsen pakkipari, joka pelaa pallollisena erittäin hyvin, ja omaa myös hyvän laukauksen. On saanut SaiPassa runsaasti vastuuta, ja siten myös rutkasti rutiinia pallottomaan pelaamiseen. Mielenkiintoinen detalji, mutta Leppänen ja Luostarinen eivät pelaa pakkiparina SaiPassa, ovat liigassa pelanneet eri kentällisissä.

Ilona Mäkelä. Lohjan lahja Pohjoisen Tähdille. Hyvä pelaaja, mutta joutuu kyllä taistelemaan paikasta kisajoukkueessa. Puolassa pitää olla tähdet kohdillaan.

Venla Nousiainen. Taitava ja hyvin peliä lukeva sentteri, joka on pelannut myös laidalla. Löytää yleensä syöttösuunnat hyvin, ja on jo saanut vastuuta PSS:n kärkikentällisissä. Tosin PSS pelaakin vain kärkikentällisillä, kun otteluita pelaan pitkälti kahdella kentällisellä, kuten maanantaina ErViä vastaan. Taistelee u19-ryhmän kakkos- tai kolmoskentällisen sentterin paikasta Tanja Parviaisen kanssa. Toisaalta Venlaa voitaisiin kisoissa käyttää myös laiturina, mikä tarjoaisi sentteripaikan pelaavaan kokoonpanoon esimerkiksi Olivia Oikariselle tai Bea Taipaleelle.

Olivia Oikarinen. Ulottuva ja raamikas sentteri. Oli muutama vuosi sitten u16 -maajoukkueen ehdottomia kärkipelaajia. On ollut Loiston kolmoskentällisen sentteri läpi kauden, ja on ehkä nousemassa nyt uudelleen parrasvaloihin maajoukkuetasolla pienen suvantovaiheen jälkeen. En tiedä kuinka paljon aika TPS:ssa edisti pelaajauraa.

Tanja Parviainen. ”Loikkasi” Classicista KooVeen riveihin, ja on pelannut vahvan liigakauden. Tanja oli jossain vaiheessa maju -peleissä kolmoskentällisen sentterinä, käsittääkseni hieman puolustusvoittoisessa rollissa, sillä kentällinen pelasi mm. ykkös-av -tilanteet. No siitä on hieman aikaa, ja Tanja on osoittanut taitojaan myös hyökkäyssuuntaan sekä maalinteossa. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että hän voi taistella kakkoskentällisen sentterin paikasta Venla Nousiaisen kanssa. Antaako Polish Cup vastauksia?

Iina Ranne. Hän on ollut maju -kuvioissa u16 ryhmästä lähtien, mutta tipahti maju -ryhmästä jossain vaiheessa pois. Hän on ollut Loiston liigaryhmässä lähinnä kolmoskentällisessä, ja peliaika on ollut hieman vähäisempää kuin kärkikentällisten pelaajilla. Iina on ulottuva pelaaja, varsin pelirohkea, ja nousee hyvin tukemaan hyökkäyksiä. Pääseminen Lahden kisoihin vaatinee hyvää onnistumista Puolassa.

Janina Rinne. Joukkueen ehdottomia kärkipakkeja, joka on antanut vahvoja näyttöjä myös liigan eliittiin kuuluvan Classicin riveissä. Ulottuva, erittäin pallovarma, ja tekee takuuvarmaa työtä sekä hyökkäys- että puolustussuuntaan. Saa varmasti vastuuta myös yv- ja av- tilanteissa. Pelannee ykköskentällisessä Veera Kurikkalan kanssa.

Iida Sinkko. Tikkurilan kasvatti nousi mukaan maju -ryhmään hieman myöhemmin kuin enemmistö ryhmästä. On kuitenkin esittänyt pirteitä otteita sekä maajoukkuepeleissä että ÅIF:n liigamatseissa. Energinen ja kamppailuvoimainen pelaaja, joka on myös hyvä maalintekijä. Uskoisin olevan mukana laiturina Lahden ryhmässä, mutta missä kentällisessä?

Bea Taipale. Valmentajaguru Jouni Kivisen kanssa Heinolasta Lahteen matkannut pelaaja on tällä kaudella viilettänyt sekä SaiPan liigapaidassa että Pelicansien T21-ryhmässä. Pari maalia on kymmenessä liigaottelussa kertynyt plakkariin, niistä jälkimmäinen hiljattain O2-Jyväskylää vastaan. Bea on mielestäni pelannut majupeleissä ihan mukavasti, ja pystyy sujuvasti pelaaman sekä sentterinä että laidalla, ja olisi siinä mielessä monikäyttöinen pelaaja Lahden joukkueeseen.

Miisa Turunen. Tässä kohtaa on kenties kaikki oleellinen kirjoitettu. Mutta on päivän selvää, että Miisan rooli niin kentällä, kuin joukkueen identiteetin ja hengen luojana on suunnattoman tärkeä. Hän pystyy tällä tasolla ihan omilla henkilökohtaisilla suorituksillaan ratkaisemaan pelejä, kuten esimerkiksi yhdessä u19 pelissä Tsekkiä vastaan, ja niin kovin monessa muussa maajoukkue- ja liigapelissä. Joukkuepanosta yhtään vähättelemättä, voi Miisa olla suurin yksittäinen tekijä, millä Suomi kamppailee maailmamestaruudesta Lahden mäkimontun äärellä.

Nowa Veteläinen Lindgren. Apu rajan toiselta puolelta. On omissa papereissani maajoukkuematkan alkuaiheissa ollut ehkä hienoinen kysymysmerkki esimerkiksi kaksinkamppailutilanteissa ja syöttöjatkumoiden luojana, mutta on ehdottomasti koko ajan parantanut otteitaan. On suoraviivainen ja röyhkeä maalintekijä, varsinkin kun saa rinnalleen hyvin peliä rakentavat ketjukaverit. Suurin kysymys on, onko Nowa meidän Lahden kisajoukkueen ykköskentällisen laituri? En osaa siihen antaa vastausta, enkä tiedä onko siihen Simolla/Hannullakaan vielä vastausta. Ainakin Pinja Suhonen, ja mielestäni myös Liisa Kaihua pelikunnossa ollessaan, ovat ykköskentällisen laitahyökkääjäkandidaatteja.

Ella Virtanen. -07 ikäluokan kärkinimi(ä), ja myös tämän joukkueen kärkipuolustajia, joka voisi yhtä hyvin viilettää hyökkäysvitjassa. Lahjakkaan Ellan peliä on todella mukava seurata, hän on pelaaja, joka pelaa luontaisesti vaistoillaan, ja tekee pallon kanssa paljon rohkeita ja oikeita valintoja. Erittäin tuottava pelaaja hyökkäyssuuntaan, mikä näkyy myös pistetilastoissa. Yksi niistä nimistä, joka varmasti taistelee tulevina vuosina paikasta naisten maajoukkueessa.

Poissa Puolan joukkueesta: Liisa Kaihua, Pinja Suhonen ja Linnea Nevalainen. Heidän mahdollista rooliaan Lahden joukkueessa olenkin jo käsitellyt. Lissu on todella vahva suorittaja, joka on pelannut hyvän liigakauden. Vahva kaksinkamppailuissa, hyvä laukaus, ja juuri sellainen voitontahtoinen pelaaja, joka kannattaa heittää askiin ottelun viimeisillä hetkillä, kun taistellaan voitosta. Pinja puolestaan on pelannut erinomaisen kauden EräViikingeissä. Hän on parhaimmillaan hyvin virtuoosimainen ja luova pelaaja, joka on vaikeasti puolustettavissa, silloin kun mono on syönnillään. Pelaa hyvin myös puolustussuuntaan, ollen hyvä ”pallorosvo”. Mielialapelaajana, voi joskus tulla hienoisia ”ohipelejä”, mutta niitä tuskin on Lahteen tarjolla. Linnea Nevalainen puolestaan on erittäin energinen, työteliäs ja nopea pelaaja, joka huippukunnossaan kuuluisi Lahden ryhmään. Hän on kuitenkin pitkään toipunut ristisideleikkauksesta, ja on palailemassa hyvään pelikuntoon. Oli tietääkseni lähdössä Puolaan pelaamaan, mutta en tiedä miksi ”Lintsi” jäi ryhmästä pois.

Valmentajat. Päävalmentaja Simo Leppänen. En Simoa lainkaan tunne, mutta sopivan vienolla savolaisaksentilla puhuva Simo antaa haastatteluissa positiivisen kuvan itsestään. Pitkän linjan valmentaja, joka viime vuosina on vaikuttanut Welhoissa. Päivätyön, seuravalmennuksen ja maajoukkuevalmentamisen optimaalinen yhdistäminen on mielestäni ”mission impossible”. Tämä on hallihuhujen mukaan näkynyt niin, että maajoukkuetytöille luvatut soitot ovat joskus jääneet tekemättä, ja tyttöjen lähettämiin viesteihin ei ole aina ehditty vastata. Kalenterihaasteet ovat ymmärrettäviä, mutta u19-ryhmälle on varmasti pyhitetty kalenterista 8.-12.5. Linjaerimielisyyksiä ja pieniä riitojakin joukkueen luotsaamisesta on Hannun kanssa ollut, mutta sivistyneet herrasmiehet ovat toki saaneet asioita sovittua.

Hannu Santanen. ”Osaava, vaativa, ihmisläheinen, rehellinen, suora” Nämä ovat varmasti teesejä, joita Hannu valmentajatyössään tavoittelee, koska ne ovat Hannun tekemän opinnäytetyön mukanaan ominaisuuksia, joita maajoukkuepelaajat valmentajalta toivovat. Sisäpiiritietojen mukaan Hannu on näissä asioissa pitkälti onnistunutkin. Hannu on leipätyönään liiton valmentajana seurannut näitä nuoria naispelaajia jo vuosikausia mm. maajoukkuetieleireillä ja u16-maajoukkueryhmästä lähtien. On tietysti fakta, että se antaa laajemman perspektiivin näiden pelaajien ohjaamiseen, kuin vasta melko vähän aikaa joukkueen mukana olleella vastuuvalmentajalla on. Tämä tietysti ymmärrettävästi voi johtaa tilanteisiin, missä keskustellaan kuka päättää mistäkin ja miten, mutta uskon että selvät sävelet ja työnjako joukkueen ohjaamiseen on kunnossa Lahden kisoissa.

Katri Luomaniemi. 5 suomenmestaruutta ja 83 maaottelua antavat tietysti hyvää pohjaa naisten valmentamiseen ja kommentaattorina toimimiseen. Hän toimii ns. katsomovalmentajana, joka tietysti tekee havaintoja katsomosta ja tilastoja peleistä. Näin ollen Katrilla on juuri sellaista tietoa pelaajista, joka meiltä tavan tallaajilta jää helposti huomaamatta. Huomaamme usein esimerkiksi maalien tekijät ja syöttäjät, mutta Katri tietää tarkasti esimerkiksi kuinka paljon pelaajat tekevät virheitä otteluissa. Tärkeä rooli joukkueessa.

Maalivahtivalmentaja Toni Varis ja muuta taustat jäävät nyt ilman kommentteja.

Itse kisoissa kaikki on mahdollista. Uskon vahvasti mitaliin, mutta väriä on vaikea ennakoida. Ruotsin lisäksi Tsekki on ollut tälle u19-ryhmälle vaikea vastustaja. Mestaruuteen vaaditaan nappionnistuminen, Ruotsi on kuitenkin se suurin suosikki. Jos Ruotsille hävittäisiin alkulohko-ottelu, voisi välierävastustaja olla Tsekki, ja siinä ottelussa olisi sitten jo iso koetinkivi, jatkuisiko matka loppu- vai pronssiotteluun.

Loppuun vielä totean, että esittämäni mielipiteet ovat täysin subjektiivisia ajatuksia ja arvailuja. Osaa pelaajista olen nähnyt paljon, osaa vähemmän, joten en edes pysty tasapuolisesti kaikkia käsittelemään. Nämä upeat pelaajattaret kuitenkin ansaitsevat palstatilaa, ja toivonkin, että tästä joukkueesta syntyy keskustelua. Lisäksi mahdollisia ja todennäköisiäkin virheitä saa tietysti korjata.

t. Yski-Iskä.
 
Viestejä
81
Useat nykyisen u19 -joukkueen pelaajattaret aloittivat maajoukkuetieuransa silloisessa u16-joukkueessa, vaikka sellaista ei enää olekaan olemassa. Vuoden 2020 U16 Joukkkueessa olivat mukana lähes kaikki tämän u19 joukkueen 05 pelaajat:

Emma Elokankare Pelicans SB
Milla Granlund SalPa
Eveliina Hana Northern Stars
Anna Hiltunen Oilers
Pinja Hiukka SBT Tornio
Ella Härkönen SalPa
Hertta Härkönen SaiPa
Lotta Jämsén Oilers
Sanni Kahila PSS
Liisa Kaihua Classic
Silja Kuusela Josba
Jenni Leppänen Pelicans SB
Lotta Lukkarinen Josba
Senni Luukkonen Northern Stars
Viola Marttila SSRA
Henna Mäki FBC Remix
Linnea Nevalainen Northern Stars
Venla Nousiainen PSS
Olivia Oikarinen SBS Masku
Tanja Parviainen Classic
Iina Ranne Loisto
Janina Rinne Classic
Julia Saarinen Classic
Pinja Suhonen Northern Stars
Tilda Tarkkinen Northern Stars
Susanna Tiainen Josba
Miisa Turunen SaiPa

Ja tämän u16/joukkueen päävalmentaja v. 2020 oli eräs Hannu Santanen…eli tämä yhtenä esimerkkinä kun kerroin että Hannu tuntee pelaajia hyvin pitkällä perspektiivillä.

 
Viestejä
35
Itseä on kanssa ihmetyttänyt että Hana ei ole hetkeen saanut valintaa millekään leirille, vaikka tehot ja näytöt naisten liigassa kyllä asiaa puoltaisivat. Hanalla on puutteita kokonaisvaltaisessa pelaamisessa, mutta niin on melkeinpä kaikilla, koska nuorista pelaajista puhutaan.

Pari muuta nimeä joita ei ole leireillä tai peleissä näkynyt ja jotka omasta mielestä olisivat näytön paikkansa ansainneet ovat O2:n Janella Järvinen ja SaiPan Moona Poskiparta. Ensin mainittu on takonut hyvin tehoja naisten liigassa ja olisi rightin puolen pelaajana käyttökelpoinen esim. ylivoimassa. Poskiparta olisi mainio lisä esim. kolmoskenttään ja alivoimalle, kova taistelija, joka ei luovuta yhtään tilannetta. Lisäksi Poskiparta on osoittanut myös pisteiden tekopotentiaaliaan junnusarjoissa yhdessä Turunen-Holopainen kaksikon kanssa.
 
Viestejä
264
Hana kuuluisi ehdottomasti joukkueessa
Hana on tainnut näyttönsä maajoukkueessa antaa eikä ole vakuuttanut. Kuluvan kauden Fliigassa häntä on ollut vahvasti alaspäin kauden edetessä.
Itseä on kanssa ihmetyttänyt että Hana ei ole hetkeen saanut valintaa millekään leirille, vaikka tehot ja näytöt naisten liigassa kyllä asiaa puoltaisivat. Hanalla on puutteita kokonaisvaltaisessa pelaamisessa, mutta niin on melkeinpä kaikilla, koska nuorista pelaajista puhutaan.

Pari muuta nimeä joita ei ole leireillä tai peleissä näkynyt ja jotka omasta mielestä olisivat näytön paikkansa ansainneet ovat O2:n Janella Järvinen ja SaiPan Moona Poskiparta. Ensin mainittu on takonut hyvin tehoja naisten liigassa ja olisi rightin puolen pelaajana käyttökelpoinen esim. ylivoimassa. Poskiparta olisi mainio lisä esim. kolmoskenttään ja alivoimalle, kova taistelija, joka ei luovuta yhtään tilannetta. Lisäksi Poskiparta on osoittanut myös pisteiden tekopotentiaaliaan junnusarjoissa yhdessä Turunen-Holopainen kaksikon kanssa.
Moona Poskiparta on myös tapahtumissa ollut ja allekirjoitan tuon taistelevan luonteen, mutta eikö se nyt ole jo vähintä mitä U19 mj vaaditaan.

Janella on peluutettu tehoille ja hän on ollut myös useissa omankin ikäluokan tapahtumissa, mutta ei ole sitten riittänyt. Onko jokin mittari pelata B-liigaa ja F-liigaa lähes jumbo joukkueissa tehden tehoja ok tahtiin mutta voitot loistavat poissaolollaan?

Yski-Iskä taas ansiokkaasti toi pelaajia ja arvioita U19 joukkueesta esiin ja ei se vääryys olisi jos Janella, Moona tai Hana mukana olisi, sillä luvalla sanoen nyt siellä on muutama "vanha" sotaratsu ja muutama uusi kasvo joiden paikasta he taistelevat varmasti jos vielä edes mahdollista?

Suhonen, Kaihua ja Nevalainen ovat todennäköisesti ne pelaajat jotka noita "viimeisiä" paikkoja vievät.

Huomiona kuinka nyt on Loistosta ja SaiPasta yhteensä 11 pelaajaa kaikki "F-Liiga" pelaajia
 
Viestejä
35
Moona Poskiparta on myös tapahtumissa ollut ja allekirjoitan tuon taistelevan luonteen, mutta eikö se nyt ole jo vähintä mitä U19 mj vaaditaan.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Ei ole ollut yhdessäkään tapahtumassa mukana.

"Yski-Iskä taas ansiokkaasti toi pelaajia ja arvioita U19 joukkueesta esiin ja ei se vääryys olisi jos Janella, Moona tai Hana mukana olisi, sillä luvalla sanoen nyt siellä on muutama "vanha" sotaratsu ja muutama uusi kasvo joiden paikasta he taistelevat varmasti jos vielä edes mahdollista?"

Tästä pätkästä olen kyllä täysin samaa mieltä. Muutama mukana koska ovat ennenkin olleet, tai ainakin sellainen tunne on jäänyt.
 
Viestejä
54
Suhonen, Kaihua ja Nevalainen ovat erinomaisia pelaajia ja MM-joukkueen potentiaali kohoaa mielestäni ison harpin ylöspäin, jos tuo kolmikko on toukokuussa käytettävissä. Kuuluvat perusrosteriin, siitä ei kahta sanaa. Täällä on ollut puhetta toisesta kolmikosta, jota maajoukkueympyröissä ja ainakaan yhtä näistä ei kaiketi koskaan maajoukkuetielläkään ole näkynyt, mutta joita olisi toivottu kokeiltavan leireillä.

En viitsi puhua nimistä, mutta puutteet kokonaisvaltaisessa pelaamisessa ovat iso tekijä. Joku kamppailee, haastaa ja suojaa palloa erinomaisesti, mutta pallollisena puskee sitten vielä ruuhkiin ja on kehittymisen varaa syöttölinjojen ja vapaiden pelaajien näkemisessä. Tai joku pistää palloa sisään paikasta kuin paikasta - kunhan hänelle ne toiset aina sen paikan petaavat. Treeniä ja kehitystä oikeisiin kohtiin niin sieltä kuoriutuu vielä huippuja.

Turusen Miisakin on tänä päivänä aivan toisenlainen pelaaja kuin vielä kaksi vuotta sitten - nyt sieltä on löytynyt repertuaarista Suomen kenttien paras syöttökonekin.
 
Viestejä
5
Voihan olla niinkin, että joitakin ei ole niin monessa tapahtumassa nähty siksi, että valmennus on katsonut näyttöjen jo riittävän. Että tiedetään pelaajan taso. Sitten saatetaan valintojen julkistusten jälkeen porukalla ihmetellä, että mistä tämä ja tämä pelaaja porukkaan tempaistiin, kun ei ole viimeisimmissä tapahtumissa ollut. Valmentajat seuraavat kyllä sarjapelien sujumista, suoriutumisen tasaisuutta ja myöskin paineensietokyvystä ym.tehdään havaintoja. Näitä havaintoja on isosta osasta tyttöjä jo monen vuoden ajalta.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös