Liigat

Kommentti: 359 liigapeliä, ei mitaleita

09.01.
2015
13 Kommenttia
17
Liigat
eteraanitoimittaja Antti O. Arponen kirjoittaa kommentissaan Salibandyliigan pelaajista, joilta on jäänyt menestys haaveeksi. Kuvassa oleva maalivahti Matti Tuomiranta on yksi heistä. Kuva: Anssi Koskinen

Veteraanitoimittaja Antti O. Arponen kirjoittaa kommentissaan Salibandyliigan pelaajista, joilta on jäänyt menestys haaveeksi. Kuvassa oleva maalivahti Matti Tuomiranta on yksi heistä. Kuva: Anssi Koskinen

Salibandyliigassa pelaa vuodesta toiseen konkareita, joilla on pitkä ja ansiokas ura, mutta oikeat menestykset vähissä. ”Oikealla menestymisellä” tarkoitetaan tässä liigan kolmelle parhaalle joukkueelle keväisin jaettavia SM-mitaleja.

Taustalla on yleensä pelaaminen menestyksen kannalta väärissä joukkueissa Hämeessä tai Itä-Suomessa. Myös pääkaupunkiseudulla voi luoda hienon uran liigassa, vaikka SM-mitaleja ei koskaan saisikaan.

Paras esimerkki on tällä hetkellä Göteborgin MM-kisoissa palkintojenjaossa hopeaa saanut Suomen toinen maalivahti Tomi Ikonen. Hän on pelannut kotimaisessa liigassa 12 kautta syksystä 2001 lähtien ja edustanut Suomea 30 A-maaottelussa, mutta palkintokaapissa ei ole yhtään SM-mitalia.

Ikonen on pelannut AC HaKissa, Josbassa, Classicissa, Erässä ja Oilersissa 217 runkosarjan peliä (8.1.2015 mennessä) ja lisäksi 15 pudotuspeliä. SM-mitalin saaminen on jokaisella kaudella kariutunut viimeistään tappioon pronssiottelussa.

Kuluvan kauden liigapelaajista NST:n Arto Vainikaisella on menossa kymmenes kausi pääsarjassa ja takana 8.1.2015 mennessä 251 runkosarjan peliä ja 14 pudotuspeliä, mutta ei vielä yhtään mitalia hänelläkään. ”Muje” ei ole pelaamissaan joukkueissa koskaan päässyt edes välieriin, mutta ura jatkuu.

Liigassa on joskus pelattu jopa yli 300 peliä ilman mitalijuhlia. Viime keväänä uransa hämäläisjoukkueiden maalivahtina päättänyt Matti Tuomiranta edusti 16 vuoden urallaan 14 kautta (pari välivuotta) 1998–2014 Gunnersia, Classicia ja Nokian KrP:tä runkosarjassa 314 ottelussa ja lisäksi hän oli yhdeksän kauden aikana 45 pudotuspelissä, esimerkiksi usean kerran pronssiottelussa. Tilastoihin kertyi 359 liigapeliä, mutta mitalisaldoksi jäi nolla.

Parempi uran päätös tuli Gunnersissa ja Kooveessa pelanneelle Vesa Wettervikille keväällä 2012. Luotettava sarjajyrä oli tahkonnut 14 kautta putkeen liigassa 306 runkosarjan ja 58 pudotuspelien ottelua, kun hän astui uransa viimeiseen pääsarjapeliin. Se oli pronssiottelu Happeeta vastaan, Wetterwikin 365:s peli. Viimeinen mahdollisuus SM-mitalin saamiseen toteutui, kun Koovee otti mitalit voittamalla jatkoajalla 7–6.

Gunnersissa, Kooveessa ja Classicissa pelannut Ville Matikainen tarvitsi myös yli 300 liigapeliä ennen ainoita mitalijuhliaan. Hänellä oli keväällä 2013 takanaan yksitoista liigakautta ja niiden aikana 273 runkosarjan ottelua sekä 43 pudotuspeliä. Ura päättyi pronssiotteluun, jossa Classic voitti Happeen. Se oli Matikaiselle 317:s peli pääsarjassa.

Saveniuksen veljekset Janne ja Jarkko tahkosivat Gunnersissa 1993–2005 yhteensä 21 pelikautta ja 479 ottelua. Pitkän uran saldo oli yksi SM-hopea, keväällä 1995.

Yli 200 runkosarjan peliä ilman SM-mitaleja on pelannut 14 miestä. Viimeksi tämän rajan ylitti loppiaisena NST:n Tuomas Arponen. Hänkin on parhaimmillaan ollut liigan pronssiottelussa Josban miehistössä, mutta mitalien jakoon ei ole ollut toistaiseksi asiaa.

Oma tarinansa on legendaarisen maajoukkuepakin, MM-turnauksen All starsiinkin päässeen Vesa Punkarin ura. Hän pelasi Gunnersissa ja Classicissa kotimaan liigassa yhdeksän kauden aikana 188 runkosarjan peliä ja oli jokaisella kaudellaan myös pudotuspeleissä (55 ottelua), mutta finaaliin hänen seuransa ei päässyt koskaan ja pronssiottelutkin päättyivät kerran toisensa jälkeen Punkarin joukkueen tappioon.

Punkari pelasi 105 A-maaottelua ja kävi uransa aikana myös Ruotsin ja Sveitsin pääsarjoissa. Tampereen ”pieni suuri mies” voitti kaksi kertaa Sveitsin mestaruuden ja sai kolmena keväänä mitalin Ruotsin liigasta. MM-kisoista hänellä on seitsemän mitalia (kultaa 2008), mutta kotoisesta sarjasta ei siis mitalin mitalia.

Yli 200 liigan runkosarjan peliä pelanneet, joilla ei ole yhtään aikuisten sarjan SM-mitalia:
Matti Tuomiranta 314 1998–2014 Gunners, Classic, Nokian KrP
Arto Vainikainen 251 2005–2015 NST, Josba
Antti Laitinen 250 1998–2010 HNMKY, OLS
Heikki Asikainen 245 1997–2007 Gunners
Miitri Jokitie 245 1993–2004 Turbo, Gunners, Classic
Osmo Reentilä 245 2003–2014 Gunners, TPS, Nokian KrP
Janne Laine 239 1998–2010 RuRu, Steelers, Rangers, HIFK, Trackers
Jussi Korhonen 237 1998–2011 RuRu, Steelers, Trackers, Classic
Petri Turunen 233 2000–2008 OLS
Jan Kondo 223 2000–2011 AC HaKi
Johnny Ojala 220 1995–2007 Blue Fox, Jymy, OLS, SPV
Tomi Ikonen 217 2001–2015 AC HaKi, Josba, Classic, Erä, Oilers
Jussi Lehtinen 206 1996–2011 Ilves, Classic, Pirkat, Trackers
Tuomas Arponen 200 2005–2015 NST, Josba

Liigassa edelleen pelaavilla Vainikaisella, Ikosella ja Arposella tilasto on päivämäärältä 8.1.2015. Kuluvalla kaudella yli 200:n liigapelin voi päästä Erän Janne Salonen, jolla 8.1.2015 mennessä on Trackersin, Nokian KrP:n ja Erän edustajana 190 runkosarjan peliä, eikä toistaiseksi yhtään SM-mitalia.

Lähelle rajaa jäi viime keväänä liigauransa lopettanut Ilari Heikkinen, jonka mitaliton liigaura NST:ssä ja Erässä päättyi 195 runkosarjan peliin.

Monet pelaajat ovat jahdanneet SM-mitalia pitkälti toistakymmentä vuotta, turhaan. Päinvastaisia tapauksia ovat pelaajat, joiden liigaura rajoittui yhteen kauteen, mutta kovatasoisessa joukkueessa mukana oleminen toi heti Suomen mestaruuden.

Sivustolla floorball.fi esitellään kaikki vähintään yhden liigaottelun urallaan pelanneet. Pelaajien tilastoihin on merkitty myös mahdollinen SM-mitali: kultaa, hopeaa tai pronssia.

Tilastojen mukaan yhden liigaottelun uransa aikana pelanneista Suomen mestaruuden ovat voittaneet SSV:n Tomi Korte 1996, Oilersin Jani Karhulahti 1999, SSV:n Olli Rinne 2010, SPV:n Jussi Hankkio 2012, SPV:n Iiro Sarajärvi 2012 ja Happeen Henri Tikkanen 2014.

Yhdellä liigaottelulla on saatu myös SM-hopeita ja -pronsseja. Ovatko pelaajat ihan oikeasti saaneet mitalinsa, sitä en tiedä, mutta tilastoissa heidät joka tapauksessa esitellään mitalinsaajina.

SPV:n Teemu Mustonen on liigatilastojen mukaan pelannut kausina 2008–2009, 2009–2010 ja 2010–2011 jokaisella kaudella yhden ottelun. Hänelle on merkitty SM-pronssi 2009 ja 2010 sekä SM-hopea 2011.

Saattaa vähän harmittaa liki 300 liigapeliä ilman mitaleja pelanneita?

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Antti O. Arponen
Antti O. Arponen
Veteraanitoimittaja
NilastoTikkari
09/01/2015
Hyvinkirjoitettu ja hauska juttu! Oli mukava lukea.
Voittava maalivahti
09/01/2015
Suomeksi sanottuna; Maalivahti joka pelaa satoja otteluuta ilman mitallia on yhtä kuin ei voittava maalivahti. Paljon on hyviä maalivahteja olemassa, mutta kaikista ei ole voittajiksi...
Sepi
09/01/2015
Hyvä teksti! Samalla tuli mieleen, että mitkähän sitten on ne suurimmat pelimäärät, mitä on vaadittu Suomen mestaruuden saavuttamiseen? Petri Kaukohan ehti pelata Salibandyliigassa yhteensä 16 kautta ja 498 ottelua (425 runkosarja- ja 73 playoff-ottelua) ennen SM-kultaa. Ei nyt mikään Ray Bourquemainen saldo, mutta ihan kohtuullisen pitkä aika kuitenkin. Varmastikin pohjalukemat tässä kategoriassa.
Naisten Mies
09/01/2015
Antti O. jaksaa tosiaan kirjoitella ja tehdä todella mielenkiitoisia tilastojuttuja. Saisikohan myös naisten osalta vastaavaa juttua.
Sepille
09/01/2015
Kaukolla on tosiaan pohjalukemat lopulta onnistuneessa SM-kultajahdissa, siihen tarvittiin 498 pääsarjapeliä. Eniten liigaotteluja ilman Suomen mestaruutta pelasi Veli-Matti Virtanen: runkosarjaa 436 ja play offeja 99, yhteensä 535, saldona kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, ei koskaan kultaa.
AOA
09/01/2015
Naisten liigassa monen kauden veteraaneja on paljon vähemmän ja menestymättömiä ei ole samassa suhteessa kuin miesten puolella. Kukaan liiganaisista , jotka ovat ilman SM-mitalia, ei ole pelannut 200 runkosarjan peliä.

Ilman mestaruutta jäi Maria Repo, joka pelasi 18 kauden aikana SaPassa, VFT:ssä, HoHissa, Erä III:ssa, Pelipeikoissa, SB Vantaassa, SSV:ssä ja Tiikereissä 346 runkosarjan peliä ja 60 pudotuspeliä. Hän sai ensimmäisellä liigakaudellaan 1992 pronssia, toista mitalia ei tullut koskaan.
Jonsku
09/01/2015
Punkarilla ei ole MM-kultaa. Hänen viimeiset MM-kisat olivat 2006.
Tampereelta
10/01/2015
Kyllähän Punkari pelasi Prahassa 2008 ja hänellä on MM-kulta. Älkää viitsikö levittää täällä vääriä tietoja. Jos ette ole varmoja niin tarkistakaa.
.....
10/01/2015
Taitaapi olla jonkinlainen virhe tuossa yhdessä liigapelin pelanneissa
Rohkeutta
10/01/2015
Kerro vaan reilusti jos nimesi on väärin kirjoitettu, vai mitä tarkoitat.
.....
10/01/2015
Niin että meinattiinkohan tuossa Jari Hankkiota? Tuli mieleen tämän päivän matsia katsellessa, sillä Jussi Hankkiosta en ikinä ole kuullutkaan. Voihan tietysti olla että olen väärässä.
Tilastomies
10/01/2015
Ei kannata kertoa "virheistä", jos kerran ei ole varma.

Salibandysivusto floorball.fi, liigan historiatilastot:

Hankkio, Jussi 2011-12 SPV 1 ottelu, tehot 0+0=0 Kulta
.....
10/01/2015
Siksi sanoinkin että taitaapi....

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.