Maajoukkueet

Kisojen paras veskariduo – keväällä vastakkain Ruotsin finaaleissa, nyt yhdessä Suomen maajoukkueessa

07.12.
2015
0 Kommenttia
12
Maajoukkueet
Jonna Mäkelä on torjunut Suomen kaksi ensimmäistä peliä - tänään pelivuorossa on Laura Loisa. Kuva: IFF.

Jonna Mäkelä on torjunut Suomen kaksi ensimmäistä peliä – tänään pelivuorossa on Laura Loisa. Kuva: IFF.

Suomen naisten salibandymaajoukkueen maalivahtikaksikko Jonna Mäkelä ja Laura Loisa on kenties kisojen etevin torjujapari. Pääkallo.fi jututti duoa itsenäisyyspäivänä joukkueen majoituspaikan, Sokos Hotel Rosendahlin, ravintolassa.

Vapaapäivä peleistä oli sujunut letkeästi, eikä ilmassa ollut stressin hiventäkään ennen alkusarjan viimeistä peliä.

– Ollaan saatu aika vapaasti rytmittää oma päivä palauttelemalla ja lepäämällä rauhassa, Loisa kertoi.

– Vähän kiireistäkin tavallaan, kun ollaan käyty hallilla, vesijuoksemassa ja hieronnassa, mutta tosi rento päivä joka tapauksessa, Mäkelä muistutti.

Avausmatsit tolppien välissä on pelannut Mäkelä. Puola-ottelussa irti pääsee vuorostaan Ruotsin liigassa torjuva Loisa. Roolitus vaikuttaa siltä, että Mäkelä on ykkönen, Loisa vahva varavahti.

– Puolaa vastaan ei olla pelattu hetkeen, joten ei hirveästi tiedä, mitä odottaa. Kiva päästä pelaamaan. Saa nähdä jääkö ainoaksi peliksi, joten aion nauttia siitä kyllä täysillä, Loisa hehkutti.

– Puola-matsin jälkeen katsotaan, mikä on jengille eduksi ja kummalla koppi tarttuu. Loppuviikkoa ajatellen pitää molempien saada pelejä alle ja kiva, kun Laura pääsee korkkaamaan pelit Hakametsässä omalta osaltaan, Mäkelä taas vastasi diplomaattisemmin.

Jonna Mäkelän arkeen ei liiemmin vapaapäiviä kuulu. Arkistokuva: Salibandyliiga.

Jonna Mäkelän arkeen ei liiemmin vapaapäiviä kuulu. Arkistokuva: Salibandyliiga.

Kumpikin maalivahti kertoo, että kovakilpailutilanne on suurin ero seurajoukkueisiin. Mäkelä torjuu Lappeenrannan NST:n ykkösvahtina ja Loisa Ruotsissa Rönnby IBK:n aloittavana maalivahtina.

– Joutuu antamaan parhaansa koko ajan, kun tietää, että toinen voi tulla takaa. Täällä myös mennään peluutuksen suhteen peli ja päivä kerrallaan. Tällä hetkellä NST:ssä peluutusta suunnitellaan valmennuksen kanssa tosi pitkällä tähtäimellä siviilikiireiden vuoksi. Siinä varmasti suurimmat erot normaaliin arkeen pelaajana, Mäkelä hahmotteli Pääkallo.fi:lle.

Mäkelän arki kentän ulkopuolella on ollut tällä kaudella kiireen värittämää. 100-prosenttista työtuntimäärää Joutsenon vastaanottokeskuksen säilöönottoyksikössä puurtava Mäkelä opiskelee ammattikorkeakoulussa sosionomiksi monimuoto-opiskeluna, joten tilanne vaatii paljon joustoa joka suuntaan.

– Siinä on syy, miksi en ole ollut mukana liigapeleissä ollenkaan, jos minua ei ole merkitty aloittavaksi maalivahdiksi. Se on ollut kiireen sanelema ehto, sillä yhteensovittaminen ei ole helppoa ja pitää huolehtia, ettei tässä pala loppuun.

Mäkelä on kokeneena salibandymaalivahtina nähnyt monenlaista pelaajan arkea ja saanut maistaa myös ruotsalaisessa KAIS Morassa pelaajan unelmaa, ammattilaisuutta. Imatran Voiman kasvatti on pelannut myös Sveitsissä Red Ants Rychenbergissä.

– Sveitsissä piti tehdä paljon töitä, kuten sikäläiseen kulttuuriin kuuluu, joten siellä ei varmasti ainakaan enempää pystynyt lajiin panostaa kuin Suomessa. Ruotsissa sain kuitenkin kokea täysin eri maailman, kun pelasin täysipäiväisesti. Se on hieno mahdollisuus naispelaajalle, kun saa tehdä kaiken salibandyn ehdoilla, Mäkelä hehkutti.

Laura Loisa torjui Rönnbyn ensimmäisellä Ruotsin liigakaudellaan maan superfinaaliin. Arkistokuva: Salibandyliiga.

Laura Loisa torjui Rönnbyn ensimmäisellä Ruotsin liigakaudellaan maan superfinaaliin. Arkistokuva: Salibandyliiga.

Loisan kohdalla tilanne Rönnbyssä on salibandyn suhteen hyvä, mutta se vaatii uhrauksia.

– Työskentelen kotipalvelussa, mutta en täysipäiväisesti. Esimerkiksi pelipäivät minulla on aina vapaana. Eroja siis SB-Prossa pelaamiseen on, kun nyt menen enemmän urheilun ehdoilla. Se on kuitenkin ollut oma valinta, että teen vähemmän töitä ja tulen toimeen vähemmällä rahalla. Haluan panostaa nyt lajiin mahdollisimman paljon, Loisa availi arkeaan.

Naissalibandyn saralla Ruotsissakaan ei monia ammattilaisia ole. Mäkelän ammattilaisstatus ei siis ole harvinaista pelkästään suomalaispelaajien keskuudessa.

– Ei silläkään rikastumaan pääse, mut elämään pystyy. On ammattilaisia silti huomattavasti useampia Ruotsissa kuin Suomessa, Mäkelä valotti.

– Meillä kaikki pelaajat opiskelevat tai käyvät töissä, Loisa puolestaan muistutti.

Maalivahtiduon kokemukset ovat kuitenkin huippujoukkueista. He pelasivat viime kaudella nimittäin Ruotsin liigan superfinaalissa vastakkain. Kokemus pelata tuttua torjujaa vastaan noin isossa pelissä oli erikoinen tilanne, joskaan pelin aikana ei kuulemma ehtinyt miettiä, kuka toisessa päädyssä palloja napsii kiinni.

– Ruotsin finaalissa ei ole hirveän moni suomalainen päässyt pelaamaan, joten olihan se sillä tavalla upea kokemus, kun kumpikin sai vielä aloittaa. Ikuinen kakkonenkin (KAIS Mora) vihdoin voitti ja sanoinkin Lauralle, että hänellä on vielä monta mahdollisuutta voittaa tuo mestaruus, minulle tuo oli viimeinen, Mäkelä naurahti.

– Hauska kokemus, vaikka vähän ikävästi päättyikin. Ei kuitenkaan uutta, sillä Suomessakin ollaan pudotuspeleissä oltu vastakkain. Kuitenkin jos jollekin sen mestaruuden häviää, niin mieluusti sitten Jonnalle. Seuraavana aamuna käytiin aamupalalla yhdessä ja oltiin ihan puheväleissä, naureskeli puolestaan Loisa.

Laura Loisa satsaa salibandyyn Ruotsissa. Arkistokuva: Per Wiklund.

Laura Loisa satsaa salibandyyn Ruotsissa. Arkistokuva: Per Wiklund.

Kokemuksista puhuttaessa rupattelun aiheeksi nousi itsenäisyyspäivän illan ohjelma, johon kuului muun muassa fiinimpi illallinen, sekä ensikertalaisten kisakaste. Kuuden pelaajan lisäksi kastettiin kaikki taustahenkilöt. Päävalmentajakaan ei juonintavaiheessa ollut saanut erikoiskohtelua.

– Nauretaan, pidetään hauskaa ja yhtenäistetään joukkuetta vielä entisestään. Voivat sitten keltanokatkin rentoutua vihdoin, kun se on ohi. Markokaan (Paju) ei pääse pälkähästä, vaan kaste on kaikille sama ja sitä ovat olleet juonimassa kaikki sen jo kokeneet pelaajat, Mäkelä virnuili.

Kumpikin maalivahdeista kehuu joukkueen henkeä näissä kisoissa ja vapautunut ilmapiiri on heidän mukaansa varmasti suurin ero vaikkapa MM 2013 -kisaprojektiin. Pitkään maajoukkueessa pelanneelle Mäkelälle erilaista on toki eräs muukin asia.

– Nyt on rennompi meininki ja toteutetaan itseämme eri tavalla ainakin, kun vertaa vaikkapa viime kisoihin, sanotaan nyt näin. Ei olla pelko perseessä. Ei vaikka kotikisat tuovat omanlaistaan painetta. Nämä ovat myös ensimmäiset kisat saman veskariparin kanssa, Lauraa en onnistunut häätämään yksien kisojen jälkeen, Mäkelä analysoi hymyillen.

– Olen sen verran sitkeä, etten viitsinyt saman tien liueta, Loisa nauraa ja jatkaa:

– Minulla on vain yksi kisaprojekti, johon verrata, mutta ovat kaikki varmaan erilaisia kokemuksia, kun mukana ovat eri ihmiset, pelipaikka on eri ja tietenkin myös pelit aina erilaisia.

Maalivahdit ovat useimmiten niitä joukkueiden oudoimpia tapauksia ja oman tiensä kulkijoita.

Miten Suomen duo soluttautuu joukkueeseen?

– On meilläkin omat kuviomme välillä, mutta emme me ehkä niin outoja ole. Alkuverryttelyt ovat ehkä ainoa asia, joissa olemme hieman erillään jengistä, mutta se on sovittu ja käyty läpi valmennuksen kanssa, Loisa kertoi.

– Ainakin veskareista olemme sieltä normaalimmasta päästä, mutta väitän myös, että jos laitetaan meidän 20 tyttöä riviin, niin ollaan me Lauran kanssa siltikin siellä normaalimmalla puolella. Ihan hyvin ollaan siis sovittu sekaan, Mäkelä virnuili.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Ilkka Kittilä
Ilkka Kittilä
Pääkallo.fi:n toimituspäällikkö
Asemapaikka: Vaasa
Twitter: @ilkkakittila

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.