Suomen kaikkien aikojen paras salibandyn pelaaja Mika Kohonen palaa ensi kaudeksi Salibandyliigaan. Kohonen, 38, pelaa tulevalla kaudella Seinäjoen peliveljissä ja kyseessä on Kohosen ensimmäinen kausi Salibandyliigassa yli kymmeneen vuoteen.

Kohosen paluu on tärkeä asia suomalaisen salibandyn kannalta, mutta mies vaikutti itsekin olevan varsin tyytyväinen päätökseensä.

– Hyvältä tuntuu. Sopivan utelias olo. Tässä on nyt aika monta vuotta mennyt Ruotsissa ja niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, niin on upeaa päästä kotiin ja asumaan synnyintaloon Vaajakoskelle. Lisänä tietenkin se, että pääsee pelaamaan SPV:n kanssa. Hieno vuosi tulee. Lähdetään puolustamaan liigamestaruutta, joten haastetta riittää. Pidän kovista haasteista. Kun tämäkin päivä on ohi, niin on kiva päästä hommiin, kommentoi Kohonen sopimuksen julkistamistilaisuudessa.

Mika Kohosen mukana sopimuksen julkistamistilaisuudessa oli myös pikkuveli Mikko Kohonen, joka nähdään myös ensi kaudella SPV:n paidassa. Vanhemman Kohosen kintereillä oli tiettävästi useampi seura. Isoveli näkee, että Mikolla oli merkitystä tulevan kauden seuraa valittaessa.

– Totta kai sillä on merkitystä. Mikon kautta tiedän paljon etukäteen SPV:stä, kun kerran päivittäin jutellaan. Luonnollisesti sillä oli merkitystä, mutta kokonaisuus oli se asia mikä ratkaisi tässä kohtaa. Parin tiukemman ja kovemman kauden jälkeen lupasin vaimolleni, että olen rehellinen itseäni kohtaan ja jollain tavalla itsekäskin. Tarkoitus oli etten tee mitään hirveitä kompromisseja valintojen suhteen ja se kokonaisuus, jossa otin huomioon pelin, joukkueen ja perheen ratkaisi.

– Toisaalta sitä mietti Happeeta, joka on aina ollut minulle rakas seura. Lehdon Mikko, Pulkkisen Seppo ja Kaukon Petri ovat läheisiä ihmisiä minulle. Tunnepuoli veti siihen suuntaan, mutta niin kuin sanoin, niin uskon, että tämä on minulle ja myös perheelle se paras vaihtoehto. Totta kai myös SPV:n kannalta hyvä vaihtoehto, avasi Kohonen veljensä ja muiden tekijöiden vaikutusta seuravalinnassa.

SPV palasi viime kauden päätteeksi kultakantaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Kohonen pääsee metsästämään myös Champions Cupin voittoa uudessa seurassaan. Salibandyssa lähes kaiken paitsi Suomen mestaruuden voittanut Kohonen on kokemustensa myötä oiva lisä mestareiden kokoonpanoon. Kohosen mukaan mahdollisuus pelata Champions Cupia oli kuitenkin vain bonus kokonaisuuden kannalta.

– Se on vain yksi bonus. Totta kai aina olen halunnut pelata pokaaleista. Mutta ei se ole kuitenkaan mikään merkitsevä tekijä, jolle laittaisin isosti arvoa. Tähän yhtälöön sen voi laskea bonukseksi eikä siitä tietysti haittaa ole. Hyvä haaste ja kun suomalaiset seurajoukkueet eivät sitä ole juuri päässeet voittamaan, niin kiva lähteä kokeilemaan SPV:n kanssa ja kilpailemaan oikein kunnolla.

– Formaattihan on muuttunut. Ruotsin ja Suomen mestarit menevät tänä vuonna suoraan välieriin. Sieltä varmaan tulee sitten vastaan Wiler tai Tshekin mestari, jotka karsivat siitä välieräpaikasta. Vai olikohan sekin päätetty jo valmiiksi? Falun on sitten se kovin mahdollinen vastus. Voittamisen kulttuuri on kova, mutta ei se ole mikään voittamaton joukkue, arvioi Kohonen.

Kohosen edelliset kaudet ovat olleet haasteellisia. Vuosi sitten Storvreta kärsi jatkoaikatappion Falunia vastaan Ruotsin Superliigan finaalissa. Kesän aikana Kohosella diagnosoitiin masennus ja Kohosella jäi kauden alusta joitakin pelejä pelaamatta. Kestomenestyjänä tunnetun Storvretan kausi oli katastrofi ja joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Kauden jälkeen Kohoselle näytettiin ovea seuran puolesta. Seuran, jota Kohonen on edusti vuodesta 2005 tähän kevääseen.

Vaikeuksista huolimatta Kohoselle riitti ottajia leveältä rintamalta. Seurojen nimiä legenda ei halua lähteä luettelemaan, mutta Ruotsista kantautuneiden tietojen mukaan maailman paras seurajoukkue, eli Falun oli yksi kiinnostuneista.

– Suomesta viitisen seuraa. En sen tarkemmin halua kertoa. Happeeta mietin loppuun asti. Seinäjoelle tai kotiin Happeeseen olivat vaihtoehdot. Ruotsissa oli kuutisen kiinnostunutta seuraa Superliigasta ja totta kai mietin sitä aluksi siltä kantilta, että olisi voinut olla kotona perheen kanssa.

– Itselläni oli sellainen tunne, että olisi ollut väärin pelata Ruotsissa jossain muualla kuin Storvretassa kaikkien tapahtumien jälkeenkin. Yhdessä kuljettu matka, joukkue ja se määrä pokaaleita merkitsee minulle todella paljon. Ei olisi tuntunut oikealta mennä toiseen seuraan. Ajatus Suomeen paluusta vahvistui, kun vaimo sanoi, että mieluummin menet sitten vaikka yksin Suomeen.

– Aika nopeasti sanoin kaikille Ruotsin joukkueille ei. Kovin monella tuntui olevan sittemmin kiire ilmoittaa, että ei ole mahdollista ottaa minua ja se asetelma kääntyi toisin päin. Suotakoon se heille. Nämä neuvottelut käytiin hyvin pitkälti SPV:n ja Happeen välillä, kertoi Kohonen vaihtoehdoistaan.

Kohonen nostaa pitkin haastattelua esille vaimonsa ja perheensä antaen samalla selkeästi ymmärtää, että se on hänelle kaikkein tärkein asia maailmassa. Perhe jää nyt kuitenkin Ruotsiin, kun Kohonen suuntaa Vaajakoskelle synnyinkotiinsa. Se on Kohoselle lapsuudenkoti, mutta hän on ymmärtänyt sen, että hänen lastensa synnyinkoti on Ruotsissa ja heidän Suomeen muuttaminen ei olisi yksinkertainen yhtälö.

– Varmasti he ainakin matkustavat tänne jonkin verran. Vuonna 2000 piti mennä Balrogiin yhdeksi vuodeksi. Kun Gabriel syntyi vuonna 2004, niin siitä asti ollaan suunniteltu ja puhuttu Uppsalassa, että tullaan Suomeen ja katsotaan tonttia sekä taloa Jyväskylän alueelta. Luulen, että asiat ovat menneet niin pitkälle ja vuosia vierinyt, että perheen ja lasten ykköskoti on Uppsalassa. Vanhempi pelaa salibandya, jalkapalloa ja jääkiekkoa siellä ja kaikki kaverit ovat siellä. Pienempikin täyttää kuusi, eikä haluta viedä heitä juuriltaan.

– Alustavasti ollaan puhuttu, että muutettaisiin sitten vähän myöhemmin. Sitten kun pojat ovat vähän isompia, mutta se on varsin iso yhtälö. Siinä ratkaisee Cecilian työpaikka ja muutaman vuoden päästä luonnollisesti itsellänikin on toivottavasti normaali työ. Työn saaminen sanelee paljon. Unelmahan se on. Olen syntynyt tuonne Keski-Suomeen ja Vaajakoskelle, joten siellä haluaisin olla ja asua, kommentoi Kohonen perheensä tilannetta.

Kohosen ura on ollut pitkä ja menestyksekäs. Realismia on, että ura ei jatku enää hirveän montaa kautta. Tulevallakin kaudella Kohonen pääsee kuitenkin keskittymään pääosin pelaamiseen.

– Koen vastuuksi ja velvollisuudeksi olla mukana suomalaisten junioreiden auttamisessa. SPV:ssä olen mukana junioritöissä ja varmasti leirejä tulee olemaan sun muuta. Varmasti teen muutakin kuin pelaan, mutta se on aivan luonnollista ja siten olen tehnyt aina ennenkin, kertoi Kohonen pelaamisen oheen kuuluvista tehtävistään.

Viidesti maailman parhaaksi pelaajaksi valitun Kohosen uralle on mahtunut paljon ongelmia erinäisten loukkaantumisten suhteen. Monien kirjoissa legendan maajoukkueura oli jo paketissa, mutta mies nähtiin kaikesta huolimatta viime joulukuun MM-kisoissa. Siirto SPV:hen on uusi askel uralla ja kaksinkertainen maailmanmestari myöntää, että vuoden 2016 MM-kisat kuuluvat miehen tavoitteisiin.

– On se ajatus niistä kisoista minulla totta kai tuolla takaraivossa. Minulla on semmoinen tunne ja luotto kropassa, että tästä tulee vielä aika hyväkin juttu. Tekeminen on ollut nyt erinäköistä kuin mitä se on tuossa vähän aikaa ollut. Turhahan se on uhota ja paukutella henkseleitä. Pelataan ja katsotaan. Maajoukkue on aina semmoinen homma, että kutsu kun tulee, niin sitä lähdetään. Ei se siitä ikinä miksikään muutu. Uskon, että vielä olen kilpailukykyinen ja sieltä vielä paikan otan ja täytän sen varsinkin. Se paikan ottaminen ei ole itsessään vielä mitään, naulasi Kohonen.