
Miesten Superfinaalissa kohtasivat Tampereen Classic ja Esport Oilers. Classic vei mestaruuden Hartwall Arenalla lukemin 8-2. Analyytikko Jani Hakkarainen avaa seuraavassa, miksi tamperelaiset olivat parempia ja ansaitsivat mestaruutensa.
Classicin pelisuunnitelmana Superfinaalissa Oilersia vastaan oli kiteytetysti tilkitä oma pää tiiviiksi ja iskeä maalit pääsääntöisesti erikoistilanteista ja Oilersin virheistä. Classic toteutti pelisuunnitelmaansa lähes täydellisesti. Tamperelaisten peli oli läpi ottelun todella kypsää. Joukkueesta huokui rauhallisuus. Pelaajat elivät hetkessä. He tiesivät päävalmentajansa Petteri Nykyn filosofian mukaan, että kun työ on tehty kunnolla, finaalissa voi vain nauttia pelaamisesta.
Keskeinen osa Classicin pelisuunnitelmaa oli varsin maltillinen karvauspeli keskialueelta. Se ei juurikaan lähtenyt koko kentän karvauspeliin, joka olisi voinut muuttaa pelin luonteen Oilersille sopivaksi päästä päähän –menoksi.
Classic oli valinnut karvausjärjestelmäksi jo välieräsarjan vieraspeleistä tutun alueellisen miesvartioinnin, ”W”-ryhmityksellä (porrastettu 2-1-2). Pelipaikat säilytettiin, mutta silti jokainen pelaaja oli merkannut itselleen yhden vastustajan, jota vartioitiin tilanteesta riippuen iholta tai vain katseella.
Classicin merkkauspeli oli läpi ottelun ihailtavan keskittynyttä ja tarkkaa. Sen seurauksena W sulki Classicin oman pään keskustan, Oilersin parhaan maalintekoalueen, lähes ilmatiiviisti. Oilers ei päässyt kovinkaan monille laatupaikoille.
Oilers ei löytänyt koko ottelussa keinoja tamperelaisten puolustuspaketin avaamiseen. Se yritti suoria hyökkäyksiä lyhytsyöttöpelillä. Ei tulosta. Se yritti karvata itse koko kentän alueella ja päästä riistoista iskemään Classicin maalin edustalle. EI tulosta. Kun Classic oli kurinalainen eikä rikkonut paljoa, Oilers ei päässyt luomaan monia tekopaikkoja myöskään erikoistilanteista.
Lassi Torisevalla tamperelaisten maalissa oli helppo työ torjua Oilersin laukaukset kahta lukuunottamatta. Hän olikin ottelussa itse varmuus. Oilersin Joonas Kaltiainen ei pelannut huonosti, mutta Toriseva oli vielä parempi.
Maalinteon Classic aloitti erikoistilanteista. Ensin Classicin murhaava ylivoima astui esiin. Eemeli Salin napautti kantista pallon yläkulmaan, juuri kun Oilersin Santeri Lindfors pääsi jäähyaitiosta.
Hieman myöhemmin espoolaisten kolmoskenttä nukkui oman pään kulmalyönnissä. Classicin ”superviisikko” käytti nukahduksen hyväkseen. Kentän herra ja hidalgo Nico Salo löysi Mika Savolaisen aivan yksin Oilersin maalin edestä: 2-1. Ensimmäisen erän lopussa Salo purjehti Salinin tarjoilusta keskeltä upeasti maalintekoon.
Toisessa erässä oli vuorossa rankaisu Oilersin pallollisesta virheestä. Espoolaiset pupelsivat pallon kanssa keskialueella. Salin ja Lassi Vänttinen pääsivät 2v1-ylivoimahyökkäykseen. Vänttinen laukoi ja Kaltiainen joutui kaivamaan pallon selkänsä takaa. Kun kaksikko Salo-Salin iski vielä kerran toisessa erässä espoolaisten löysästä oman pään puolustuspelistä, alkoi ottelu olla taputeltu.
Classic viimeisteli voittonsa kolmannessa erässä Niko Juholan maalilla – yllätys, yllätys, ylivoimalla. Kuten Pääkallo ennakoi, tamperelaisten ylivoima on ollut pudotuspeleissä jäätävää. Finaalissakin Classic teki maalin kahdesta ensimmäisestä ylivoimastaan.
Huomioida pitää myös se tosiseikka, että vahvalla pelillään Classic pakotti Oilersin ottamaan kyseiset jäähyt. Classicin ainut jäähy tuli vasta kolmannessa erässä tilanteessa 6-1.
On syytä korostaa, että Classicin pelisuunnitelma ei ollut kuitenkaan inhorealistinen vastahyökkäystaktiikka. Sen hyökkäyspeli ei ollut vain lyhyitä nopeita hyökkäyksiä. Tamperelaiset kykenivät lähes koko ottelun tyylikkääseen pitkään hyökkäyspeliin, jossa puolustusvalmius (tasapaino) oli korkealla tasolla.
Pääkallo ennakoi myös, että Classicin pelaajistossa on terävämpi kärki kuin Oilersilla, mutta espoolaisilta löytyy enemmän leveyttä kuin tamperelaisilta. Ennakointi osui tällä kertaa oikeaan. Salon johtama Classicin ykkönen pyyhki pöytää Oilersin ykkösellä ja kakkosella. Vain kolmoskenttien kamppailussa espoolaiset olivat tamperelaisia parempia. Kohti ottelun loppua Classic siirtyikin odotetusti peluuttamaan kahta kenttää. Se vei Oilersilta viimeiset mahdollisuudet takaa-ajoon.
Viisikoiden +/-
Classic 1 (Salo) 4-0
Classic 2 (Piha) 1-0
Classic 3 (Luukko) 0-1
Yv 2-0 (2/3)
Av 0-1 (0/1)
5v6 1-0
Oilers 1 (Kaartinen) 0-2
Oilers 2 (Raunio/Hänninen) 0-2
Oilers 3 (Alanen) 1-1
Yv 1-0 (1/1)
Av 0-2 (1/3)
6v5 0-1
Maalivahdit
Classic Lassi Toriseva 17/19=89%
Oilers Joonas Kaltiainen 21/28=75%
—
Lue myös: (kaikki Pääkalloanalyysit ennen finaalia kronlogisessa järjestyksessä)
Pääkalloanalyysi: Classicin koko kentän totaalinen salibandy jyräsi Viikingit
Pääkalloanalyysi: Viikinkien parantunut hyökkäyspeli mursi Classicin puolustuksen
Pääkalloanalyysi: Tampereella nähtiin perjantaina salibandydraama kolmessa näytöksessä
Pääkalloanalyysi: Kliininen Classic puolusti Viikingit kumoon – Toriseva viimeisenä lukkona
Pääkalloanalyysi: Viikinkipäälliköt Forsten ja Järvi johdattivat joukkonsa voittoon
Pääkalloanalyysi: Classic löi Viikingit erikoistilanteissa
Pääkalloanalyysi: Classic ennakkosuosikkina miesten Superfinaaliin