Salibandyn Superfinaalit oteltiin lauantaina Hartwall Arenassa. Toista kertaa järjestetty yksittäisten finaalien tapahtuma oli Classicin juhlaa, sillä seura pokkasi molemmat mestaruudet.
Itse otteluihin en pureudu enää sen tarkemmin, sillä niitä on käyty läpi sivustollamme ihan tarpeeksi viime päivinä. Sen kuitenkin sanon, että pelien viihdearvo ja taso oli kovempi kuin viime vuonna. Lässähdyksiä ei nähty.
Joku voi ihmetellä, että miksi kirjoitan tästä ”vasta” kolme päivää finaalin jälkeen, mutta koin tärkeäksi, että ehdin pureskella asiaa kunnolla ennen kirjoittamista. Toisekseen olin ja olen useimmiten niin keskittynyt uutisruletin pyörittämiseen, että osa tapahtumista meni väkisinkin ohi.
Yhdyn pitkälti muihin lukemiini analyyseihin:
Itse tapahtuma järjestelyineen soljui mukavasti, vaikka tunnelma oli pääosin vaisuhko. Mielestäni oheisohjelmaa oli sopiva määrä ja varsinainen kiireen tunne oli poissa. Esiintyjiä en kommentoi, koska mielestäni kyse on pitkälti subjektiivisesta asiasta ja artistit ovat sivuroolissa.
Roope Salmisesta voisi kommentoida miehen omien sanojen mukaisesti, että oli seppämäistä suorittamista, mutta juontajakaan ei tee tapahtumassa ihmeitä. Ymmärrän myös aspektin, että viihteellisyyttä oli liikaa.
Väkeä oli nähdäkseni liian vähän ja tämän suhteen uskon järjestävän tahonkin olevan pettynyt. Miesten finaalia seurasi 9512 katsojaa ja se jää 76 katsojaa viime vuoden Divarin finaalien katsojamäärästä (5 ottelua). Määrä on kuitenkin hyvä salibandyn yleiseen katsojatasoon nähden.
Lehdissä ja mediassa finaali sai kohtalaisesti palstatilaa, joka on tietysti jossain määrin pettymys, sillä näkyvyys on ollut selkeimpiä Superfinaalia puoltavia argumentteja. Yle TV 2:lta peliä seurasi kaikkiaan 104 000 katsojaa. Luku kuulostaa pieneltä, mutta se on isompi kuin viime vuonna. Salibandyn normaaleihin katsojalukuihin verrattuna lukema on realistinen, vaikka lajia voi seurata läpi kauden verkkolähetyksistä.
Kaikki seikat huomioiden kauden huipennus oli keskivertoa parempi viihdepläjäys, vaikka siihen laitettu panostus olisi antanut odottaa enemmän. Superfinaali on todennäköisesti kiistellyin ja mielenkiintoisin aihe suomalaisessa salibandyssa viime vuosina.
Miksi se ei viimeisten havaintojen perusteella toimi?
Lähdetään siitä olettamasta, että Hartwall Arena tulisi saada täyteen. Kauden keskiarvollisen yleisömäärä runkosarjapeleissä on noin 600 katsojaa tai vähän alle. Hartwall Arenan kapasiteetti on 13 349, joten runkosarjapelin kiinnostavuutta pitää parantaa noin 22-kertaiseksi, jotta päästään täyteen halliin. Tuo 9500 katsojaa kuvastaa sitä, että finaali kiinnosti noin 16 kertaa keskiarvollista runkosarjapeliä enemmän.
Vaikka kyse on finaalista, ja kauden päätapahtumasta, niin on hyvä huomioida myös hieman sitä mittasuhdetta mikä on lajin todellinen suosio Suomessa. Jos ajatellaan finaalitapahtumia, niin koko historia huomioiden oikeasti koviin finaalisarjojen yleisömääriin on päästy noin 15 vuotta sitten Joensuussa ja tällä vuosikymmenellä jäähalleissa. Se, että keväällä 2014 ja 2015 pelattiin sattumoisin juuri tunnelmaltaan ja yleisömääriltään parhaat finaalisarjat miesmuistiin, sekoittaa hiukan mittasuhteita.
Superfinaalin pääidea onkin tavoittaa ihmisiä salibandykuplan ulkopuolelta. Esimerkiksi Tshekissä ja Sveitsissä se on onnistunut hyvin, kuten tietysti myös Ruotsissa, jos yleisömäärästä ja tunnelmasta puhutaan. Suomessa tässä ei toistaiseksi onnistuta oikein edes salibandyn sisällä. Karnevaalia luvattiin, mutta toistaiseksi ollaan vielä vappumarsilla.
Laji- ja katsomokulttuuri
Tästä päästään ongelmaan numero yksi ja se on lajikulttuuri sekä sen elinvoimaisimman osuuden keskittyminen.
Lajikulttuuri itsessään on löysä termi ja monisyinen, mutta tässä tapauksessa se nivoutuu pitkälti katsomokulttuuriin ja yleiseen kiinnostukseen salibandya kohtaan. Sitä on syntynyt Suomeen pikku hiljaa, mutta pääkaupunkiseudulla se loistaa toistaiseksi poissaolollaan.
EräViikingeillä on sauma kehittyä tällä saralla, mutta se vaatii ehdottomasti sitä, että seura löytää kotiluolan Helsingistä. Uskoisin seuran olevan tästä samoilla linjoilla. Vantaa on henkisesti ja fyysisesti kaukana seuran sydänmailta. Espoossa ainakin Oilersin peleissä käy pääsääntöisesti ”mukava määrä” katsojia, mutta parannettavaa olisi. Useiden merkkien perusteella ”öljymiehiin” suhtaudutaan paikallisesti melko intohimoisesti.
Missä laji-/katsomokulttuuria sitten on? Seinäjoella, Jyväskylässä, Tampereella, Lahti-Hämeenlinna-akselilla (Lammi), Turussakin, ainakin silloin kun TPS pärjää, sillä monilajiseura onnistuu houkuttamaan katsojia myös salibandykuplan ulkopuolelta. Oulun voi myös nostaa mukaan keskusteluun. Ja hei hetkinen, Kokkola meinasi unohtua, vaikka siellä ei pääsarjaa vielä pelatakaan.
Mainitkaa toki jos jotain jäi sanomatta. Nämä ovat toki hiukan perstuntumalla haettuja aluita, mutta viime vuodet ovat osoittaneet ainakin omaan näkövinkkeliini, että näillä alueilla laji kiinnostaa. Varsinainen kannatuskulttuuri syntyy kuitenkin vähitellen, eikä pakottamalla.
Tässä on sitten kaksi oleellista seikkaa. Jos näillä alueilla pelataan finaalisarja, niin on oletettavaa, että se on kannattavaa ja kerää paljon varsinkin paikkallishuomiota. Intohimoinen suhtautuminen tarttuu ja sitä kautta paikalle tulee herkästi muitakin uteliaita.
Seikka numero kaksi on se, että jos näiltä alueilta ei tule finaalijoukkueita, niin finaalisarja ei ole välttämättä tunnelmallisesti kovin kummoinen verrattuna Superfinaaliin. Koko Superfinaaliajatus vaikuttaa äkkiseltään hätävarjelulta tällaisia tilanteita varten, ja kyllä, niitä on nähty tässä lajissa paljon.
Koko katsomokulttuuri perustuu kuitenkin nimenomaan tunteeseen, ja ottelussa, jossa olet neutraali katsoja, niitä ääritunteita on vaikea saavuttaa, jos et voi myötäelää kummankaan joukkueen puolella. Vielä vaikeammaksi se menee jos puhutaan suomalaisittain hiukan jurosta luonteesta ja pakottavasta tilanteesta olla jotain mieltä, ja elää jossain tunnetilassa. Ei helppo yhtälö, jossa seremoniamestareilla on epäkiitollinen rooli.
Missä pitäisi pelata?
Toisen finaalin jälkeen otettu esille, että finaali pitäisi pelata jossain muualla kuin Harwallilla. Pienempi halli mahdollistaisi ehdottomasti sen, että halli voidaan saada täyteen ja tunnelma tiivimmäksi. Jos finaali pelattaisiin esimerkiksi vaikkapa Tampereella, niin se olisi ainakin sangen lähellä niitä alueita, joissa salibandy tuntuu kiinnostavan vuoden ympäri. Tampere olisi maantieteellisesti oiva pelipaikka ja Hakametsän halli on noin 7300 katsojan kapasiteetilla sopivan kokoinen. Tämä on esille otettu esimerkki, eikä mielipiteeni siitä, että missä pitäisi pelata.
Jos finaali pelataan Tampereella ja vastakkain ovat miehissä vaikkapa EräViikingit ja Oilers, niin ongelma on edelleen olemassa, mutta on vain muuttanut muotoaan.
Sosioekonomisesti Suomi on hyvin erilainen maa, jos sitä tarkastelee Keski-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta. Lippujen hinnat ovat olleet suhteellisen korkeita monien mielessä ja pääkaupunkiseudulle matkaaminenkin voi muodostua kalliiksi rastiksi. Täten vähemmän etelässä pelattava finaali voisi helpottaa monien suhteen ainakin mahdollisia taloudellisia haasteita.
Tulisiko Hakametsäkään täyteen? Ainakin siihen olisi hyvät mahdollisuudet.
Tv-sarja vai elokuva?
Yksi iso argumentti Superfinaalia vastaan on ollut se, että yksittäinen finaali ei ole urheilullisesti sopivin ratkaisu Suomen mestarin päättämiseksi. Nähdään, että finaalisarjoissa sattuman rooli on minimoitu, kun yksittäisessä finaalissa ratkaisu voi tulla niin kutsutusti väärällä tavalla.
Yksittäistä finaalia voisi verrata elokuvaan, jossa muutamassa tunnissa koetaan kaikki huiput ja laskut. Tuotantomuodon tyyli vaatii sen, että henkilökehitys on kohtalaisen nopeaa ja sankari tai sankarit astuvat oikeaan aikaan esille. Konnia tistystikään unohtamatta. Näin yksinkertaisetusti ajatellen.
Tv- tai ottelusarjassa henkilön ja draaman kehitykselle on enemmän aikaa. Se mitä sanotaan tai tehdään varhaisessa vaiheessa voi vaikuttaa lopputulokseen siten, että sen ymmärtää vasta myöhemmin. Asetelmia haetaan pidempään ja sankareita sekä konnia voi putkahdella esiin eri vaiheissa tarinaa. Pelitavat saattavat vaihdella, vaihtelevat ja kehittyvätkin sarjan mukana, ihmisetkin.
Romanttisesti ja kärjistäen eroa voi hakea vaikka tästä asetelmasta. Tältä kantilta on kuitenkin kyse pitkälti mielipiteestä. Käsikirjoitukset ovat erilaisia, mutta se ei tee kummastakaan vielä huonompaa tapaa ratkaista mestaruutta. Ymmärrän molempia vaihtoehtoja, vaikka olen tältä kantilta enemmän tv-sarjamies. Täytyy kuitenkin huomioida, että kyseessä on vain yksi kilpaileva aspekti.
En tule!
Superfinaali on kiistakapula, joka jossain määrin myös jakaa lajipiirejä kahtia, joten osa ei tule periaatteesta paikalle. Osa tuntuu myös odottavan negatiivisia tai positiivisia uutisia finaalista ja pitää samalla F5-nappia pohjassa Pääkallo.fi:n etusivulla, jotta pääsee kertomaan, että ”onhan tämä p***** ja tiesin sen jo etukäteen ja koskaan paikalla käymättä”. Tämä ei välttämättä auta suuntaan tahi toiseen, mutta ehkä siitä tulee hyvä mieli. Mielipide on luonnollisesti sellaisenaan sallittu. Toivottavasti löydätte tienne finaalisarjoihin, jos ne tekevät paluun.
Yksittäinen finaali pelataan joka tapauksessa ensi vuonnakin. Sen lisäksi, että tapahtumalla on yritetty saada lajin ulkopuolista väkeä kiinnostumaan, niin sitä on myös ajateltu lajiväen mahdollisuudeksi kokoontua yhteen ja päättää kausi yhdessä. Tuo seikka lienee jossain määrin onnistunut.
Finaalitapahtumaa voidaan varmasti kehittää ja tapahtuma voi olla ensi vuonna parempi, mutta nykytilanteessa vaikuttaa siltä, että Superfinaali on jäämässä Suomessa kolmen vuoden mittaiseksi kokeiluksi. Se on tällä haavaa noin 10 % koko lajin historian kaikista finaaliotteluista, eli sillä sapluunalla voi puhua mielenkiintoisesta kokeilusta, joka ei ainakaan heti lähtenyt lentoon.
On otettu esille, että Ruotsissakaan homma ei rokannut heti alkuun. Suomessa vastustusta on kuitenkin melko selkeästi myös liigajoukkueiden saralta, joka vaikuttaa oletettavasti tuleviin päätöksiin. Yksi seikka on se, että finaalijoukkueille sarjat ovat taloudellisesti kannattavampia. Ainakin näin on esitetty. Jos nykyinen Salibandyliiton panos laitetaan finaalisarjoihin, niin niissä on mahdollista onnistua. Tähän voi vielä lisätä, että osa protestoi myös sitä, että tapahtumaan satsataan liiton varoja.
Salibandylla ei pitäisi olla mihinkään kiire, vaikka uusia näkökulmia tehdä asioita on tärkeää tarkastella aika ajoin. Superfinaali otettiin ehkä hiukan nopeatempoisesti käyttöön, mutta on täysin mahdollista, että jos ei toimi nyt, niin se voi toimia joskus tulevaisuudessa. Periaatteellista muutosvastarintaa ei kuitenkaan tarvita suuntaan tai toiseen.
Ihan alkuun lippujen hinnat syytä laskea kohtuullisemmalle tasolle. Reikäpallon superfinaali ei ole mikään Stadin Derby (IFK-hjk), joista ensimmäiseen perus 60€ lippuja alas hyville mestoille ja parilla kympillä Euroopan tason urheiluviihdetapahtumaan fudiksen puolella.
9500 katsojaa ja ilmaislippuja veikkaukselta ja muilta tahoilta älyttömästi?! Kannattavaa touhua… Hinta alas 15-20€ ja ylös kympillä, opiskelijat femmalla…
Ja että hinnat saadaan kuriin, ketä kiinnostaa tää show ja kalliit esiintyjät? Itsehän ilmaislippulaisena äänestin jaloillani ja jätin naisten finaalin välistä, ettei tarvitse antaa huomiota esiintyjille vaan suoraan ”the Finaaliin”.
Turha lähtee matkimaa kendo-ka£€€, ahneella on ruskee loppu… Pieni laji vielä
Omasta mielestäni luetetaan liikaa siihen että laji-ihmiset tulee paikalle. Superfinaalista ei tainut pyöriä telkkarissa yhtään mainosta eikä varmaan lehdissä tai semmoisilla internet sivuilla jotka ei liity sählyyn. Jos halutaan Hartwall täyteen niin pitäisi panostaa myös niihin jotka ei lajia seuraa.
Mutta se ei ole sitten takuu että tunnelma paranis samantein kun on puolueettomia faneja katsomossa.
Ja jos pelattaisiin vaikka Tampereella niin myös keski-suomesta väki löytäisi paremmin perille ku ei tarvitse matkustaa niin kauas.
Kätevää äijäkulttuuria, kun superfinaalien suosion arvioimisessa sivuutetaan naisten finaalin osuus ja tärkeys kokonaan analyysistä….
Hyvää pohdintaa! Moniin asioihin ja näkökulmiin on helppo yhtyä.
Yhtä asiaa en ole tässä keskustelussa kuitenkaan ymmärtänyt ihan syvällisesti, vaikka periaatteessa näkökulman idean tajuankin: Miten yhdestä poikki -periaate olisi millään tavalla vähemmän urheilullinen tapa ratkaista mestaruutta kuin ottelusarja?! Eikö ole ennemmin niin, että nimenomaan urheilullinen voitto ratkaistaan tänään, tässä ja nyt sen sijaan, että huomenna voisi kuitata tämän päivän epäonnistumisen! Huominen tulee urheilussa aina, mutta urheilullisesta näkökulmasta – kuten minä urheilullisen ymmärrän – huominen on ensi vuonna tai kahden vuoden päästä. Joissain lajeissa huominen odottaa neljän vuoden päässä.
Mielestäni Superfinaali sekä miesten ja naisten MM-finaalit ovat parasta salibandydraamaa ja -viihdettä. Ne ovat sitä juuri siksi, että selittelyille ei jää sijaa, jossitteluille kylläkin. Luulenpa myös, että finaalisarjan ottelu 1/7 ei olisi välttämättä innostanut lähtemään paikan päälle samaan tapaan kuin yksittäinen finaali. Finaalisarjassakaan ei ole mitään vikaa sinänsä, mutta ymmärrän kyllä hyvin niitä, jotka eivät syty sarjan yksittäisiin peleihin – urheilullisesta näkökulmasta.
Unohtikohan PUUKÄSI, että pelattiin kaksi peliä? Jos noin halpoja lippuja halajat, niin mieti hetki mitä liput maksavat runkosarjassa / peli. Olihan liput toki suolaiset, mutta nyt pitää muistaa se, että sillä yhdellä lipulla näki kaksi peliä. Noilla sinun toivomilla hinnoilla näkisi sen yhden, ei kahta, vaikkakin voisi saada mökin täyteen.
Hyvä analyysi kaiken kaikkiaan. Superfinaalin ongelma on se, että on viety tapahtuma suosiota suurempiin puitteisiin. Hartwall areena on kuitenkin maan suurin halli, ja sen täyttäminen on myös suurin haaste. Joku 7000-8000 hengen halli olisi parempi paikka ja sen täyttäminen vähän realistisempi projekti.
itsellä meni maku jo lippukassalla kun 4 ja 8 vuotiailta otettiin aikuisten lipun hinta.maksoin siis n,180egee pääsylipuista siihen 10 parkkimaksu.ja hartwallin helvetin kalliit ravintolahinnat ni koko lysti tuli maksaa 223e,ens vuonna makoilen soffalla ja kattelen telsusta.eka ja vika superfinaali
Hyvä kommentti oli pakko myöntää, mutta olisin ehkä maininnut TFT:n saman aikaisuuden ja D ja E ikäisten Etelä-Suomen alueen loppupelit, jotka eivät saisi olla samana viikonloppuna Superfinaalin kanssa, joka on aikamoinen liitolta ja myös D1 ja E1 oli eliittisarjassa pelit sunnuntaina, ei samana päivänä mutta viikonloppuna ja jos Superfinaalin pitäisi päättää kausi sen pitäis olla viimeinen tapahtuma
Ehottomasti finaalisarja! Viimekevät oli huikea. Kun kaksi Hämeenlinnalaista joukkuetta kohtasi D1varin finaaleissa. Tunnelma aivan huikea joka pelissä. Mökki täynnä joka kerta. Sähköä oli niin kentällä ja katsomossa. Ehkä siksi kun kaikki tuntevat toisensa. Salibandypiirit ovat pienet Suomessa. Oli tuttuja katsomossa. Ja kentällä tuttuja pelaajia. Yksi esimerkki. Entisen SSV joukkueen finaalisarjat Suomessa jäänyt mieleen myös. Happeen mestaruuskausi. Ratkaisufinaali Synergialla. Ja pääsiäisenä mökki täynnä. Huikea tunnelma. Ja tarinoita riittää…
Ensinnäkin, kyllä ainakin omiin silmiini ja korviini osui hyvin paljon Superfinaali -mainoksia eri medioissa, lehdissä, radiossa ja taisi tulla jopa TV:ssäkin. Melkein epätoivoisen paljon myytyihin lippuihin nähden.
Mutta itse tapahtumasta, jos näin Espoolaisena, Hartwalilla pelattaisiin lätkän SM-liigan finaali JYP-Jokerit tai Töölössä KUPS-SJK, niin eihän nekään kiinnostaisi mua. Ei kyse ole lajista vaan siitä ketä kannatat. Nyt Hartwalilla oli 1000 Classicin fania, 1000 EräViikingien fania ja loppuja ei kiinnosta pätkän vertaa kumpi voittaa. Miksi menisin katsomaan, kun oma jengi ei pelaa…sen yleisen ”lajikiinnostuksen” pystyy tyydyttämään TV:stäkin.
Jotta kiinnostuu lajista, pitää olla joukkue jota seurata ja kannattaa. Olen melko varma, että tehokkaammin saadaan UUTTAKIN yleisöä lajille finaalisarjoille joissa paikalliset seurat keräävät omaan halliinsa uusia katsojia kokemaan jännitystä, innostusta ja yhteenkuuluvuutta 1500 paikallisen kanssa, kuin että joku uusi Tamperelainen matkustaisi Stadiin ekaa kertaa säbämatsiin seuraamaan finaalia. Mutta toivottavasti EräViikingit sai nyt jonkun uuden fanin itselleen tässä yhdessä pelissä.
Hyvää pohdintaa Siltaselta, erittäin hyvä että jäsennellään superfinaalin vahvuuksia ja heikkouksia kannattajien ja vastustajien kannalta.
Olen pohtinut samaa kun olen ollut molempien vuoisien tapahtumissa katsojana.
Tunnelma on ollut yllättävän vaisua kun saman lajin MM- kisojen loppuottelu samalla areenalla on ollut yksi parhaista tapahtumista tunelmaltaan. Olen nähnyt areenalla muutamat MM- kisat ja lukuisat jääkiekkomatsit enkä vastaavaa ole kokenut kuten 2010 salibandyn MM finaalissa Hartwall Areenalla.
Johtuuko tunnelman vaisuus siitä että salibandyssä ei ole seuroissa syntynyt katsomokulttuuria? Classicin kannattajat suhteellisen pienenä ryhmänä olivat äänekkäimpiä ja familykulttuuria on syntynyt Tampereella.
EräViikingit ei ole vielä aidosti stadilainen seura millään mittarilla mutta toivottavasti tulevaisuudessa on. Jos pelataan Vantaalla kaukana keskustasta ei ole toivoakaan saada muita kun omat juniorit vanhempineen paikalle.
Voi olla että salibandy ei vielä ole ansainnutkaan Superfinaalia Hartwallilla?
Nuori laji ja seurakateutta ennemmän kuin halukkuutta yhteisöllisyyteen?
Ehkä 2020 kun Tampereella on uusi areena ollaan valmiimpia juhlimaan yhdessä kauden päättymistä.
Superfinaalin arvestelijat on myös aiheuttaneet sen negatiivisuuden joka on laskenut tapahtuman arvoa ja monet heistä edustavat seuroja joissa liigapelit ovat vielä vaisumpia tunnelmaltaan ja varsinkin olosuhteiltaa.
Salibandyn suurempi haaste on saadaa ligapelien arki-olosuhteet ja markkinointi kuntoon kuin miettiä Superfinaalia.
Heti kärkeen oma mielipide: Olen sarjan kannalla enemmän kuin yhden ottelun kannalla monestakin syystä. Isoin juttu on ehkä se kun olin katsomassa jyväskylässä happee-spv finaalin osaottelua vuonna 2015 ja seuraavana vuonna yhden ottelun finaalia oilers-classic. näistä jälkimmäinen jäi mieleen aikamoisena showna joka oli hieno mutta itse peli joka on tärkein oli pelkkä lässähdys ei pelkästään sen takia että oilers oli suosikkini mutta myös siksi että se oli niin nopeasti ohi. Ei siinä classic olisi vienyt vaikka olisi ollutkin sarjamuotoinen finaali. No sitten taas tämä jyväskylän ottelu, se ei ollut ihan samanlainen show mutta kaikin puolin parempi ja viihdyttävämpi josta nautti vaikkei kumpaakaan kannattanut! Joten näin todeten en ikinä tule liputtamaan yhden ottelun puolesta mutta tällä mennään ja varmasti tulen vielä superfinaalissa käymään ja nauttimaan tunnelmasta. Ihan hyvä sinänsä ja nostan hattua salibandyliitolle että uskaltavat kokeilla eivätkä jää paikoilleen makaamaan koska ns. vierivä kivi ei sammaloidu jota olen havainnut lätkässä joka tarjoaa hyvän pelin mutta show ei muuten vastaa nykypäivää mutta pelihän on tärkein.
Sitten itse kirjoitukseen pakko todeta että ei tuota oulua kannata mainita koska hyvä jos paikallinen lätkäjengi kiinnostaa muulloin kun silloin kun se menestyy. Ja oulussa asuvana voin todeta että hyvä kun täällä edes tiedetään koko lajista puhumattakaan että se näkyisi tai kuuluisi täällä. Tottakai laji-ihmiset tietävät ja puhuvat mutta niitäkään en ole paljon tavannut. Ja kärpät on täällä muutenkin niin iso juttu että muut lajit jäävät jalkoihin plus että aluksi tänne muuttaessa en edes tiennyt missä paikallinen halli sijaitsee ja kun sen paikansin tajusin että sehän sijaitsee kaupungin laitamilla monen kilometrin päässä keskustasta ja vielä jonkun ison koulukompleksin tiloissa. Eli ei sinne kukaan edes eksy elli ole oikeaati tietoinen ja kiinnostunut.
Kaiken kaikkiaan paljon on seuroilla ja lajilla tekemistä mutta uskon että valoisempia aikoja kohti mennään kun hieno laji kyseessä. Ja juuri seuroilla on mielestäni suuri vastuu tehdä itsestään kiinnostavia tai muuten ei kasvua tapahdu.
Kyllähän se noin mennee. Oulu on jääkiekkokaupunki! Kesällä seurataan AC Oulun pelejä Raatissa…
”superfinaali” ei sytytä, ehkä osittain sen takia, että vaikuttaa siltä että on menty tiettyjen ihmisten business-intressien edellä. eli että tavallaan alusta on etusijalla, sisältö toissijainen. tietyt struktuurit ovat voittajia (hartwall areena, tietyt helsingissä toimivat ihmiset/järjestöt/yritykset), toiset eivät, kuten itse joukkuueet? ei ole tietoa, enemmän spekulaatiota.
se mikä ei sytytä, on se tunne, että tunnetta yritetään manipuloida, rahastaa, ”manufacturing emotions”, ja että se on se veturi tässä junassa.
1. Lisenssijunnulle (seurassa pelaavaalle) lipun ei tulisi maksaa 15€ enempää. Aikuisille lisenssipelaajille 25€. Pete Rinteen kommentti osoittaa jo koko finaalin hinnoittelun naurettavuuden.
2. Kun sähly viedään lätkähalliin kenttä on parhailtakin paikoilta ihan tolkuttoman kaukana. Molemmat finaalit paikan päällä katsoneena, tässä rupee keskittymään kokonaisuuteen ja ottelun intensiteetti valuu sormien läpi kuin hiekka. Tosin viime vuoden finaali loppui jo ekan 20min jälkeen.
3. Montako lajin ulkopuolista Salminen ja kumppani tuovat suhteessa heidän maksuunsa? Kuka ajattelee, että mennään katsomaan esiintyjää X 10 minuutiksi jaffalle vaikka itse sähly ei kiinosta? Tuoko todella uusia katsojia paikalle?
4. Jos finaali pakko pelata pääkaupunkiseudulla niin siirto jäähalliin tai Burana(?) Areenaan. Mielummin näkisin finaalin pelattavan vaikka energia areenalla. Tällöin pääsen sentään 60€ns. ringside paikoille kuten koriksessa/nyrkkeilyssä.
En ymmärrä miksi (oletettavasti) Suomen parhaasta salibandysta halutaan nauttia vain vaivaiset 60 min, joita niitäkin saboitoimassa oheisshowt ja powerbreakit. Finaalisarja on viihdyttävämpää pelkästään pidemmän keston vuoksi, mutta myös koska silloin pelit ehtivät kehittyä moninaisemmiksi ja tunnelataus ehtii olla kovempi.
Yllä tuli hyvä pointti siitä, ettei suomalaisen salibandyn brändäystä pitäisi alottaa yhdestä ottelutapahtumasta vaan mielestäni viisampaa olisi satsata jo runkosarjaan ja hypettää enemmän pleijareita kokonaisuutena.
No eihän lätkässäkään ole aina finaalipelit täynnä jos on ns. Ei niin isoa panosta pelejä. Ihan hyvin voisi superfinaali toimia mutta kun yhtä asiaa ei tajuta (vaikka se on täällä kommenttiosastolla taas tajuttu) eli lippujen hinnat. Eiköhän olisi järkevää alkuun pitää hinnat matalalla että saadaan halli täyteen ja sitten kun siitä on muutaman vuoden päästä tullut jo perinteinen tapahtuma ja ihmiset oikein odottavat sitä niin lippujen hintoja voi alkaa nostamaan. Näinhän joka yritys tekee. Ja valtio 😀 toinen asia on se ettei varmaan kannata pitää junnujen finaalia samana päivänä kun on tämä 😀 sehän syö paitsi junnut + heidän porukat + heidän kaverit. Ei oo oikeasti tämän vaikeampaa 😀
Ihan aluksi, en pysty ymmärtämään että tällainen kirjoitus julkaistaan Pääkallossa ja vielä Siltasen toimesta.
Superfinaali haluttiin kokeilla väkisin liiton toimesta. Se ei toiminut, joten se pitää lopettaa. Missään ei ole sanottu, että se olisi pakko vetää läpi vielä ensi vuonna. Se voidaan lopettaa tähän vuoteen, niin kuin pitäisi. Katsojat äänestivät sen lopettamiseksi!
Millä perustein, te säbän muutamat ja harvat some-vaikuttajat, olette päättäneet, että Suomessa ei ole ”fanikulttuuria”, eikä sinne tulla ”kannustamaan omaa joukkuetta”? Eikä Suomessa ole salibandyssä fanikulttuuria sen takia kun kukaan ei viitsi tulla tohon keinotekoiseen superfinaaliin?
V**tuttaa aika h**vetisti tollaset väitteet! Toisaalta yritätte saada jonkun superfinaalin täyteen katsojia ja heti sen jälkeen itkette, että onpa paskoja faneja Suomessa kun ei tule kattomaan jonnekin satojen kilometrien päähän jotain yhtä peliä. Tuleeko koskaan mieleen, että te olette niitä paskoja, jotka yrittävät pilata tämän pelin meiltä. Meiltä, faneilta, jotka haluaisivat nähdä kauden huipennuksen omassa kotihallissa, oikeasti seuraa fanittavien katsojien kesken.
Kukaan oikea salibandyn ystävä ei voi kannattaa Superfinaalia. Sitä kannattaa juuri ne sisäpiirin tyypit, joille liitto tarjoaa pitkän piikin ja jotka näkevät taas ne samat naamat joita ne on nähnyt lajin kautta jo vuosia, ja jotka eivät ole saaneet lajia eteenpäin mitenkään niiden vuosien aikana, mutta joiden juottamiseen tarvitaan jostain rahaa.
Tää v**tun superfinaali on nyt nähty. Nyt siirrytään takas finaalisarjaan ja liitto maksaa jatkossa osan sen mainonnasta ja mahdollisista pelipaikkamaksuista (jäähallit).
Toistan itseäni tällä, mutta en ole yllättynyt että kommentoijat eivät välitä naisten finaalista olleenkaan, mutta että pääkallo-analyysissä tätä ei huomioida on surullista.
Toisena asiana se, että nopeasti on unohtunut se syy miksi siirryttiin superfinaaliin. Eivät ne finaalisarjat vetäneet tarpeeksi jengiä paikalle. Jos ei ole kummankaan finalistin fani, niin ei tämä henkilö mene finaalisarjaa seuraamaan vaikka kuinka sitä romantisoidaan täällä. Superfinaalista yritetään sentään tehdä laji-ihmisten kauden päätöshäppening missä pelaa neljä joukkuetta kerralla.
Toki aina voidaan keskustella miten ko tapahtuma toteutetaan. Lippuhinnat ovat riistohinnoissa – ei näin. Ja muutaman ei-laji-ihmisen kommentti oli, että ”oheistapahtumia ei ollut tarpeeksi”. Muutama hassu laukaisututka mutta…
Pete Rinne tyhjäs pankin kommentillaan. Lähdetääs lasten kera katsoon vähän kauempaa säbää. Lisätään vielä matkakulut ja hotelliyö. Aika jännä ettei katsomo täyttynyt. Ja markkinointi, huoh. Ei voi mitään, vaikuttaa amatöörien puuhastelulta vaikka palkkaa varmaan nostetaankin. Ensi vuonna joku oikea mainostoimisto hommiin.
Kuka rakennutti hallin yhteiskunnan jättiavustuksella?Samainen herra taisi myydä hallin?Kenen taskuun avustukset menivät?
”Suomessa vastustusta on kuitenkin melko selkeästi myös liigajoukkueiden saralta, joka vaikuttaa oletettavasti tuleviin päätöksiin”
Väitän, että lähes kaikki naisliigajoukkueet ovat superfinaalin kannalla juuri lajin näkyvyyden vuoksi. Olenko väärässä?
Myyntipisteitä olisi voinut olla enemmän. Miksi ei Fat Pipe pistä myyntikojua pystyyn? Missä on maalivahdin varusteet? Fanimyyntiä enemmän.
Haluan muistuttaa että väite” Eivät ne finaalisarjat vetäneet tarpeeksi jengiä paikalle” ei pidä paikkaansa. 2015 finaaleissa oli 9467 katsojaa, eli melkein samat kuin nyt tässä Superfinaalissa (ja ehkä pari tuhatta enemmänkin, koska liiton ilmoittama luku ei voinut pitää paikkaansa. Hallihan oli puolityhjä!)). Tosin silloin ne olivat pääasiassa oikeita faneja Seinäjoelta ja Jyväskylästä, ja siksi myös tunnelma oli ihan eri. Medianäkyvyyttä riitti koko sarjan ajaksi (monin verroin nykyiseen Superfinaaliin nähden).
Analyytikko on oikeassa, naiset kannattavat superfinaalia! Naissalibandyn asema on heikko. Jutut silloin tällöin joistakin peleistä, mutta todella vaatimatonta. Olisiko naissalibandylle kirjoittajia missään piiloissa? Toisaalta naisten majuvalinnat, jotka iskevät huippu-urheilustatukseen ja kaikkitietävät napoleon kompleksista kärsivät valmentajat syövät naissalibandyn uskottavuutta. Lisää PSS:n tyylisiä valintoja valmennukseen!
Huomasitko että puhuin finaalisarjoista monikossa?
Oskulle tidoksi areenasta oli 70% kapasiteetista myyty, aitioista n. 30% eli mikä kertoo että yrityksiä ei lauantaina yleensä saada tapahtumiin ja tästä siis n. 1000 lippuja jäi myymättä joita ei voi myyda suurelle yleisölle, eli faktat kuntoon.
Olin paikalla myös Jyväskylän finaalissa ja täytyy arvostaa yritystä vaikka olikin amatöörimäinen viritys verrattuna superfinaalin toteutukseen.
Kun lukee näitä kommentteja voi tulla siihen johtopäätökseen että salibandy on vielä vaiheessa jossa seurat haluaa mielummin puuhastella pienemmissä halleissa ja tedä tappiota kuten Happeee 2015?
Nyt Classic sai voittoa 45 000€ puhtaana käteen, piti vain saapua paikalle ilman riskiä, joukkueen piti vain voittaa
tps ajun finaalipelit ovat paljon parempia kuin superfinaali. siellä on sitä perkaleen tunnelmaa. voin sanoa, että jos tps pääsee ensi vuonna superfinaaliin, niin on tunnelma katossa.
TPS:n mahdollisuus päästä superfinaaliin lepää heidän naisten varaassa. Toisekseen on surullista, että parikymmentä hyppivää kännistä teiniä tekee ottelusta ”tunnelmallisen”… Noh makunsa kullakin.
”Useiden merkkien perusteella ”öljymiehiin” suhtaudutaan paikallisesti melko intohimoisesti.”
Höpö höpö. Minulla on toistakymmentä esimerkkiä niin 2015-16 kuin 2016-17 kausiltakin niistä miesten edustusjoukkueen vieraspeleistä, joissa ”intohimoisia kannattajia” en varmasti löytänyt ensimmäistäkään.
Kas, tässä kirjoittavan ja valokuvaavan urheilutoimittajan näkökulma.
Superfinaalia perustellaan sen saaman suuremman medianäkyvyyden ansiosta. Mihin tämä perustuu? Yhden ottelun Superfinaalista kerrotaan yhden ainoan kerran. Tapahtuman saama tila teksteineen ja valokuvineen on yhtä suuri kuin, minkä tahansa finaaliottelun.
Jos pelataan Game seven, tulen seitsemän kertaa paikalle ja kirjoitan valokuvien kera yhteensä seitsemän eri juttua. Todennäköisesti kiihkeän ottelusarjan välissäkin tulee kerrottua sankareista ja konnista.
Eikö siis lajin saama julkisuus ole pitkissä ottelusarjoissa huomattavasti suurempi kuin yhden illan Superfinaalissa. Ja, kun pelit pelattaisiin vielä siellä, missä ovat fanitkin.
Miksi liittokin arvostaa miesten finaalin naisten finaalia paljon korkeammalle?? Naisten peli oli perus peli, vaan isomman katsomon edessä. Naisten pelin jälkeen tunnin tauko, ilman mitään ohjelmaa… Juuri ennen miesten peliä superfinaalishow buustaamaan tulevaa miesten finaalia. Ja miesten pelissä tanssitytöt, miksi ei naisten pelissä? Pytyn nosto Areenan toisessa päässä, pienessä tilassa, mihin kaikilla ei ollu edes suoraa katseyhteyttä oli kaikista surkein päätös tapahtuman järjestäjiltä!! Vähäinenkin tunnelma latistui kyllä entisestään. Liian iso halli vielä toistaiseksi yksittäiselle liigamatsille, vaikkakin finaali. Finaalisarja takaisin, kiitos. Tulee lisää fiilistä katsomoon ja sitä myöden kentälle. Miesten finaalissa ei yhtään jäähyä!! En muista, milloin olisin viimeksi nähny näin siistin miesten pelin… Ei syttyny pelaajatkaan parjaimmilleen. Ei aina tarvii seurata muiden mallia… Mennään sillä, mikä meille Suomeen sopii parhaiten.
Superfinaali, loistava konsepti, moni seura tekee finaalisarjassa tappiota jos joutuu itse järjestää. Harmi että ErVi oli finaalissa. Seura on muovinen kupla jonka pohjalta on vaikea tehdä mitään. Seura ilman historiaa ja perinteitä on vaikea. Seuran identiteetti on hukassa, onko se erä vai viikkarit? Nyt näyttää siltä että ErVi on kurren rahat erän brändi ilman kotipaikkaa. En ymmärrä miksi ervi ei pelaa matsejaan Pasilassa tai Mosalla.
Toinen finaalivastustaja Classic. Tehnyt pyyteettömästi duunia ja brändännyt itsensä familyksi. Vastustajien ero oli se 20-vuotta seurana.
Summasummarum. Tarvitaan seurojen identiteettejä nostaa muoviseura Ervi ei ainakaan saa minua maksamaan superfinaalilippua eikä edes finaalisarjaan. Oilers, happee, josba, Hifk, ssv, Classic saisi mutta ei muut.
Naisten finaali ei saa samaa arvostusta koska se vetää vain puolet miesten finaalin katsojaluvuista, vaikka samalla lipulla olisi päässyt katsomaan molemmat pelit. En nyt ilman tutkimustuloksia lähde perkaamaan miksi näin on
”En ymmärrä miksi ervi ei pelaa matsejaan Pasilassa tai Mosalla. ” Käsittääkseni Mosalla siksi, että sinne ei saada lupaa. Ja Pasilassa varmaankin siksi, että niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, se on liigahalleista (omalla autolla saavuttaessa) ehkä kaikkein vaikeimmassa paikassa. Parkkipaikkoja ei ole käytännössä lainkaan. Enemmän minä ihmettelen sitä, että miksi seura ei muuta Vantaalle ihan virallisestikin.
Eikö kukaan ihmettele sitä että pelataan superfinaalia samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Oltiin pojan kanssa ajateltu mennä katsomaan Ruotsin superfinaalia, kunnes tajuttiin että ovat samaan aikaan. Tämä ensin kuntoon ja toinen juttu on noi TFT:t ja muut turnaukset. Järki käteen ja ainakin höntsäturnaukset muihin ajankohtiin.
”Enemmän minä ihmettelen sitä, että miksi seura ei muuta Vantaalle ihan virallisestikin.” Eiköhän seura ole yhtä kuin jäsenet. Jäsenet ovat suurimmaksi osaksi Pohjois- tai ItäHelsingistä, miksi siis muuttaa Vantaalle? Vähän sama kuin siirtäisi Oilersin Keravalle..
Oma arvosana tapahtumasta on ”ihan ok”. Naisten finaali oli tasoltaan ja tunnelmaltaan lattea, mutta miesten finaalissa sekä pelin taso että tunnelma parani.
Lipun hinnat: Eihän ne liput halpoja ole, mutta hieman ristiriitaista valittaa lipun hinnoista kun alakatsomossa on kalliimmat liput myyty lähes loppuun ja yläkatsomossa on reilusti tilaa..? Me ostettiin halvimmat liput koska meillä oli pieni lapsi mukana ja sieltä näki aivan hyvin silloin kun poika ei vaatinut huomiotani.
Fanit: Pakko kehua Classicia tässä asiassa. Istuimme hieman lähempänä Classicin porukkaa, mutta minulle välittyi olo että Classicilla oli molemmissa peleissä enemmän kannatusta. Eikö JOKAISEN seurapomon kannattaisi tässä asiassa tutustua Classicin toimintaan ja tehdä tämä vielä paremmin? Minusta olisi noloa jos olisin Pron tai ErVin seurapomo ja Tampereelta asti tulee enemmän porukkaa fanittamaan Classicia kuin ”paikallisia” joukkueita. Passo on tässä asiassa edellä, ottakaa muut kiinni jos pystytte.
Tunnelma: Naisten pelissä tunnelma oli mielestäni lattea. Fanitkin tuntui olevan vielä kohmeessa. Minusta naisten pelin tasokin jäi keskinkertaiseksi. Classicin alakerrassa paljon syöttöjä muutaman metrin taakse, liian hiljaisia jne. ja tiedä sitten oliko joku taktisesti sovittu juttu, mutta Pron oikea laita ammotti tyhjänä lähes koko pelin eikä sinne tehnyt kukaan hakujakaan. Ymmärtäisin jos se haluttiin pitää tyhjänä vasemman laidan nousuja varten, mutta niitä oli vaikea tehdä kun syötöt eivät napsuneet kohdilleen. Miesten peli oli laadukkaampi ja varsinkin Classicilla oli hienoja ja oivallisia ratkaisuja pallon kanssa. Salinin maali Leikkasen syötöstä oli kyllä naminami. Syöttö Leikkasellekin oli loistava (Salo?). Kailiala oli myös hyvä, mutta lopussa kun Mikon ratkaisuja tarvittiin niin ”kaikki” vedot ohi maalin… Miesten pelissä oli myös vääntöäkin Kukkola/Salin paini laidan yli osoitti että on kentällä tunnettakin.
Muu viihde: Oma henkilökohtainen mielipide on että musiikkiartisteja voisi olla vähemmän ja viihde voisi olla enemmän ”visuaalista”. Tarkoitan että esim. Eveliinan sijaan olisi voinut panostaa esimerkiksi sirkusesitykseen. Minua ainakin kiinnosti enemmän veiviesitys kuin Eveliina tai Roope ja koirat. Juontohommassa täydet pisteet Roopelle. Siinä on hyvä esimerkki miten juonnetaan tapahtuma.
Summa summarum: En näe että superfinaali tai finaalisarja kumpikaan on tie onnelaan. Salibandyssa pitäisi ensin saada faneja katsomoon. Sitten kun ne fanit ovat siellä miettiä miten saataisiin isompia halleja täyteen. Nyt oli noin 9,5 tuhatta katsojaa. Miettikääpä jos tämä olisi ollut finaalisarjan ensimmäinen peli Tampereella ja seuraava peli Vantaalla… 1-0 pelit Classicille… Oisko tullut edes 1 000 katsojaa..? Toisaalta, jos Hartwallia ei saada täyteen ensi vuonnakaan niin finaalisarja pitäisi ottaa vakavasti keskusteluun myös muualla kuin Pääkallon itkupalstalla.
Tulenko ensi vuonna? Pienen lapsen vanhempana ei pysty suunnittelemaan niin kauas. Aika hätäinen reissu tuli tehtyä (Itä-Suomesta), josta 2 hotelliyötä oli selvästi suurin menoerä. Lipun hintojen takia en jää pois.
Peten kommentti lippujen hinnoista oli jotain mallia rankan ja kusetuksen välimaastoa. Ei tuollasilla hinnoilla kyllä erkkikään tule jos on fyrkka tiukassa.
Itse en olisi tullut ollenkaan ilman ilmaislippuja täältä 300km päästä. Siltikin keikka maksoi 200€ kun otetaan polttoainekulut, safkat jne.
En tule kyllä ens vuonna ollenkaan. Ostan mielummin vaikka tuosta hinnasta neljäsosalla kaljaa ja safkaa. Toljotan matsia sählyääliöiden kanssa kimpassa, sillä uskon pelinkin näyttävän paremmalta telkusta kun paska tunnelma ei välity sitä kautta.
Viime vuonna tulin paikan päälle kavereiden kanssa, tänä vuonna ei budjetti antanut periksi. Kiinnostusta oli.
Mitäs jos olisi superfinaalisarjaturnaus?
Järjestettäisiin finaaliparin runkosarjassa paremmin sijoittuneen toimesta ja valitsemassa paikassa.
Samana päivänä tunnin tauoilla kolme 3×10 min peliä. Kahessa ensimmäisessä pelissä rankkarit jos päättyy tasan. Kolmannessa jatkoeriä kunnes ratkaiseva maali syntyy
Playoff huumaa koko rahan edestä.
Eteläsuomen alueloppuhuipentumat ikäluokissa 03-06 olivat älykkäästi superfinaalin kanssa päällekkäin. Näissä kuitenkin pelasi 6×4 joukkuetta, eli 24 joukkuetta, joissa noin 400 pelaajaa ja vanhemmat päälle. Kyllä tuostakin joukosta joku sata varmasti olisi paikalle löytänyt, nyt ei vaan jaksanut/ehtinyt.
Jos edes liitto ei viitsi priorisoida superfinaalia niin kuka sitten? Tuo määrä ei nyt tietenkään selitä yleisökatoa yksinään mutta vastaavia esimerkkejä varmasti löytyy lisää.
Ai niin tuo oli eliittitasolla, haastajilla sitten vielä omat edelleen samana viikonloppuna.
En tiedä teistä, mutta itse koen superfinaalin mahdollisuutena. Asumme Rovaniemellä ja ostimme liput hyvissä ajoin. Tarkoitus oli päästä kokemaan ja katsomaan huippu salibandya livenä. Sitä saimmekin kokea naisten pelissä, mutta miesten pelissä ei mielestäni päästy läheskään samalle tasolle. Ja nyt joku miettii mistä tiedän peräkylän ihmisenä miltä näyttää huippu salibandy. Tiedän sen siitä mitä pelaajat ovat valmiit antamaan. Naisten pelissä huokui pelaajien 100% läsnäolo ja flow. Katsomo palkitsi aploodeilla ja huudahduksilla hienot suoritukset. Miesten peli oli tylsä ja se ei saanut ainakaan meitä tempaistua mukaan. Toivon, että tapahtuma saa vielä mahdollisuuden ja katsojia kuunnellaan järjestelyissä. En ala tähän laittamaan summia mitä meidän matka Helsinkiin maksoi.. Toivottavasti liiton lähettämään palautekyselyyn vastaa mahdollisimman moni!
Alakatsomoiden hinnat voisi olla siinä 20-30€ paikkeilla. Yläkatsomoiden hinnat max. 10€ näillä hinnoin voisi saada katsomot täyteen. Sitten kun katsomot on täynnä sen jälkeen voi nostaa hieman hintoja ja etsiä rajoja missä väki vähenee ja millä hinnalla katsomot pysyy täynnä. Katsomot taynnä tunnelma paranee ja näin ollen finaalin arvostuskin nousee.
Miksi alakatsomon hintoja pitäisi pudottaa noin paljon? Alakatsomo oli hajapaikkoja lukuunottamatta täynnä. Yläkatsomo ei ollut edes puolillaan. Minä vedän tästä johtopäätöksen että ihmiset ovat valmiita maksamaan hyvistä paikoista ”paljon” rahaa, mutta eivät ole valmiita maksamaan huonommasta paikasta hieman vähemmän. 10 € kahdesta liigapelistä on todella halpaa… Toki jos ei muuten saada täyteen…
Kyllähän fakta on se, että aika kaukana ollaan alkuperäisestä toiveesta saada kauden huipennus ja koko sählykansan karnevaali areenalle. Kaikkien junnusarjojen superfinaalit ja pronssipelit samalle viikonlopulle. Isoimmat junnut naisten ja miesten kanssa samaan halliin, ja illaksi miesten pelin erätauoille palkintojenjaot.
Napataan tuosta Analyytikon pointista koppi. Superfinaali on naissalibandylle tosiaanerittäin positiivinen tapahtuma. Televisiointi, yli 5000 katsojaa ja huikeat puitteet niin yleisöllekuin joukkueillekin.
En tänä vuonna itse päässyt paikalle (TFT:ssa valmennushommissa), joten tunnelmasta hallissa enosaa sanoa. TV antoi kuitenkin hienon vertailukohdan. Ensin tuli Classic – Pro Hartwallilta ja heti perään naisten käsipallon 2. finaali Helsingin urheilutalolta. Ero oli valtava…
Viime vuoden superfinaalille annan arvosanaksi ”mahtava”. Nyt se putoaa ” ihan ok/hyvä”. Tämän vuoden pelissä katsojia paljon vähemmän, huono asia. Itse pelit olivat paremmantasoisia, varsinkin miesten peli. Viime vuonna tunnelmaa paransi esim. ”torvet”, joita sai.
Toinen mitä ei tarvitse on kalliit esiintyjät. Juontaja on vielä ihan hyvä mutta eikö se säbä ole keskiössä. Ainakin minä tulin katsomaan salibandyä enkä muita esiintyjiä. Sillon saataisiin myös liput halvemmaksi. Myös säbän lisenssipelaajille voisi antaa alennuksen. Saataisiin takuulla katsojamäärät nousuun.
Jos ensi vuonna katsojamäärät putoavat 1. vuoden finaaleissa, niin sitten olisi kyllä reilua palata sarjaan, vaikka Superfinaalissa paikalla olisin oli joukkueet mitkä ikinä. Espoosta kun ei pitkä matka Hartwall le ole. Tätä pitäisi mainostaa enemmän kaikille. Myös junnusarjojen lopputurnauksen eivät saisi olla samana päivänä. Luulen että jos liput putoava isi vatkaa 10-15%, enemmän markkinointia, ei pelejä sinä päivänä, turhat kulut pois, kuten laulajat,niin luulen että ensi vuonna katsojia vähintään 8000/13000.
Täytyykö sitä Superfinaalia pelata niin isossa ja kustannuskalliissa paikassa kuin Hartwall-areena on ? Eikö vähempikin olisi super ja riittäisi ? Pääsyliput ja oheispalvelujen hinnat voisi samalla suhteuttaa paikkaan: 15 e lapset ja 30 e aikuiset. Sitten vaan menox ja paras voittaa !
Kuten jo aikaisemmin kommentoinkin, niin expo-alue voisi laajentua reilusti. Vaikka keskiössä ovatkin itse pelit, niin se ”krääsän” ja muiden lajitavaroiden katselu / hypistely / osto on myös osalle tärkeää. Ottakaa vaikka mallia Suomen suurimmasta hevostapahtumasta Helsinki International Horse Showsta. On myyntikojua, arpoja, pelejä jne. Ko. tapahtuma on järjestetty useana vuonna Hartwallilla ja joka kerta halli on täynnä. Lippujen hinnat jopa kalliimmat kuin Superfinaalin, mutta tapahtumaa sitäkin enemmän.
Eli Fat Pipe, Oxdog ym. vain myyntikojua pystyyn! Tuokaa varusteita, kasseja, treeneihin tarvikkeita, joitain houkuttelevia tarjouksia ja jos mahdollista, niin seuraavan kauden uutuuksia vaikkapa esitteiden muodossa. Lisäksi finaalijoukkueiden fanimyyntiä rohkeammin esille. Torvea, räikkää yms., saadaan ääntä halliin.
Esiintyjät omasta mielestäni turhia. Tai jos joku halutaan, niin sekä ennen naisten että miesten peliä 1-2 kappaletta lämppärinä. Tsekatkaa mikit, nyt olivat aivan liian lujalla kun ääni särisi niin, ettei sanoista saanut selvää!
Konsepti on ihan ok, kehitettävää on vain vielä paljon. Varsinkin tuon kokoiseen halliin!
Mielestäni Suomessa ei ole fanikulttuuria. Ainoat tapahtumat läpi lajigenren, jotka vetää katsojia ovat maajoukkueiden ottelut. Silloin on mökit täynnä ja meteli kovaa. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta monesti todistettu.
Mun oletus kokemukseni perusteella on se, että vähintään vähän isompaan eläytymiseen kovastikin halukkaita ihmisiä löytyy kaikkien seurojen kannattajista. Tarvittaisiin sytykettä. Joitakin vuosia sitten ehdotin liitolle, että kiertäisin kuukauden ajan mahdollisimman monta halukasta seuraa, ja vedettäis se homma kunnolla alulle niiden osalta, jotka on valmiita, mutta ei ihan kehtaa (niitä on). Kun olen kiertänyt Suomea, tiedän, että niitä on. Ihan junnuthan aina kerääntyy mun ympärille vieraspeleissä, koska ne haluaa sitä. Silloin tuli liitolta ei, vaikka se ei olisi juuri mitään kustantanut. Mulla oli silloin vajaan kuukauden väli kahden työsuhteen välissä, ja hirveä hinku tehdä ihan talkoilla jotain tälle asialle, koska vieraista seuroista oli kyselty. Halusin siihen kuitenkin silloin, että se olis liiton projekti ja saisin joltakin taholta mielellään bensat tais jotain korvattuna, mutta se ei ollut mikään ehto tai kynnyskysymys. Uskoin ja uskon, että olisin jotakin näkyvää ja kuuluvaa saanut aikaan. Mua oli jo sitä ennen kyselty ja on sen jälkeen kyselty monesta suunnasta vastaavaa sytyttämistä tekemään. Aina on pitänyt sanoa töiden takia ei. Mieluummin lähtisin johonkin laajempaan projektiin, mutta nyt sitä ei työtilanne salli. En tarkoita yhtään, että mä olisin tässä asiassa jotenkin välttämätön toimija, mutta uskon, että olisin silloin voinut saada aika paljon alulle. Varmaan se ei ole vaan meidän suomelaisten juttu se ´, että ihmiset nauttis siitä, että innostuu katsomossa. Minne vaan muualle meen, niin ihmiset oikeasti tuntuvat nauttivan siitä ja siksi katsomot on täynnä innostuneisuuden tuntua. Latvialaiset on noin perusolemukseltaan aika samanlaisia juroja ja varautuneita kuin me suomalaiset. Silti ne tykkää innostua urheilusta. Latvian Superfinaalissa oli about 5000 katsojaa, silmämääräisesti melkein yhtä paljon kuin Suomen Superfinaalissa. Ero oli se, että miesten pronssipelissä ja miesten finaalissa about kaikilla oli suosikki, pelaavien joukkueiden värit täytti katsomon, eikä istumapaikoilla juuri istuttu, koska into oli niin kova. Naisten finaali oli sielläkin vaisuhko katsomon osalta.
Mutta en mä sano, että Superfinaalissa tarttis olla katomossa välttämättä näyttävästi innoissaan. Se vaan on se juttu, mitä mä haluaisin.
Toivottavasti Töyrylä on nostattamasssa tunnelmaa nyt maajoukkueen peleissä Turussa!
Onkohon katsomot täynnä kun voidaan kaikki kannattaa samaa joukkuetta eli nyt pitäisi olla enemmän katsojia kuin superfinaalissa?
Suurin osa yleisöstä ei ole kummankaan puolella. Siinä ainakin yksi suurimmista syistä.