Divarit

Salibandyliiton pääsarjapäällikkö vastaa kurinpitojärjestelmään liittyviin kysymyksiin

30.03.
2018
0 Kommenttia
2
Divarit

Jyrki Paajanen vastaili Pääkallo.fi:lle kurinpitoprosessia koskeviin kysymyksiin. Kuva: Jyrki Paajanen

Pääkallo.fi julkaisee lähipäivinä kolmiosaisen haastattelusarjan, jossa on tarkoitus avata lajin kurinpitojärjestelmää, lajin sääntölinjauksia sekä suuntaa, ja yleistä päätöksentekoprosessia koskien kurinpitoa. Haastatteluissa vastauksia tarjoavat pääsarjapäällikkö Jyrki Paajanen, kurinpitäjä Jussi Wahe sekä Salibandyliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppinen.

Oheisessa Paajasen haastattelussa käydään läpi kurinpitoprosessia kokonaisvaltaisesti. Osa kysymyksistä saattaa vaikuttaa hiukan yksinkertaisilta, mutta jutuissa onkin tarkoituksena avata asioita mahdollisimman laaja-alaisesti ja kaikille lajin sisäpiiristä ulkolaidoille saakka.

Waheen ja Kauppisen haastatteluissa otetaan selkeämmin kantaa lajin linjauksiin sekä mahdollisiin tuleviin muutoksiin.

Puhelinhaastattelut julkaistaan kysymys-vastaus -muodossa, jotta asioiden oikea laita aukeaa kokonaisuudessaan. Juttujen motiivina on tälläkin kaudella virinnyt keskustelu kurinpidosta, valitusprosesseista sekä näiden menettelytapojen eriävyyksistä.

Lajin sääntölinjaukset ovat taasen herättäneet joissain tahoissa huolta, ja varsinkin päähän kohdistuneet iskut ovat olleet yksi huolta aiheuttanut seikka joidenkin toimijoiden osalta. Täten on esitetty toiveita, että näistä asioista käytäisiin myös julkista lajikeskustelua, johon voisi osallistua mahdollisimman laaja kirjo lajin eri toimijoita.

Yksi kysymys kysyttiin kaikilta kolmelta ja se oli muodossa:
Käydäänkö erotuomarisektorin, Salibandyliiton, kurinpidon ja seurojen välillä tarpeeksi vuoropuhelua siitä, että mihin suuntaan lajia pitäisi viedä sääntöjen puitteissa?

Tarkoituksena ei ole liioitella tai karnivalisoida aiheeseen liittyviä asianhaaroja. Täten esitämme vienon toiveen, että keskustelua käydään asiallisesti myös kommenttiosion puolella.

Mitä eri reittejä pitkin kurinpitoasiat voivat tulla vireille?

– Kurinpitoasian vireillepano voi tapahtua ottelussa pelanneiden joukkueiden tai sarjajärjestäjän edustajan eli erotuomarien tai otteluvalvojan tekemästä rikkomusilmoituksesta. Vireillepanon voi tehdä myös pääsarjojen videotuomari, jolle ottelun osapuolilla, erotuomareita lukuunottamatta, on mahdollista tehdä videotutkintapyyntö yksilöidystä tilanteesta. Videotuomari ei ota tilanteita omatoimisesti tutkintaan, vaan aina tarvitaan ottelun osapuolen tutkintapyyntö.

– Kansainvälisten pelisääntöjen mukaisesti ottelussa tuomitut pelirangaistukset koodilla PR3 etenevät myös kurinpitoelimen arviointiin siitä automaattisesti seuraavan yhden ottelun pelikiellon päälle annettavan lisärangaistusarvioinnin osalta.

– Joukkueiden ottelussa tekemät protestit, eli vastalauseet, jotka tähtäävät ottelutuloksen muuttamiseen tai ottelun uudelleen pelaamiseen, käsittelee pääsarjoissa Salibandyliigan kilpailu- ja kurinpitoryhmä. Edustusoikeuksia koskevat rikkomukset käsittelee sarjavastaava, eli pääsarjoissa minä. Markkinoinnilliset sarjamääräysperusteiset laiminlyönnit käsittelee SSBL Salibandy Oy:n hallitus. Myös sarjavastaavalla ja SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtajalla on yhteisellä päätöksellään mahdollisuus laittaa kurinpitoasia vireille.

Onko sarjavastaavan ja toimitusjohtajan päätöksillä laitettu kurinpitoasioita vireille?

– On laitettu. Tällä kaudella tätä kautta vireille ovat tulleet syyskaudella Karhujen valmentajan Jani Kannoston toiminta lehdistötilaisuudessa, sekä O2-Jyväskylän ja ÅIF:n välisen ottelun epäilys ottelutuloksen sopimisesta. Meidän ”toimistohenkilöiden” kautta vireille tulevat asiat ovat harvoin pelitapahtumiin liittyviä vaan liittyvät yleensä pelin ulkopuolisiin asioihin.

– Otteluissa joukkueet, erotuomarit ja otteluvalvojat ovat niitä pelin asiantuntijoita, joilla on jokaisella omat reittinsä tilanteiden tutkintaan mikäli niihin katsovat aihetta olevan. Esimerkiksi nämä tällä kaudella vireille laittamamme tutkinnat olivat lähtökohtaisesti sellaisia, joiden tutkimatta jättäminen olisi ollut tietoomme tultua vastuutonta. Meidän osaltamme asioissa on ennemminkin kyse asian tutkittamisesta kuin kenenkään syyttämisestä.

Vaikuttaako rikkeiden mediahuomio päätöksiin etenevätkö ne kurinpitokäsittelyyn?

– Ei ja kyllä. Kuten edellä sanoin niin pelitilanteisiin liittyvät rikkomukset menevät kurinpitoon pelirangaistusten lisäksi pääosin ottelun osapuolien rikkomusilmoituksilla tai videotutkintapyynnöillä. Mikäli kumpikaan joukkue, erotuomarit tai otteluvalvoja eivät ole katsoneet jotain tilannetta sellaiseksi, että sitä tulisi kurinpitokäsittelyyn viedä, niin harvassa ovat ne tapaukset joita me toimistohenkilöt lähtisimme siitä tutkinnan osalta edistämään. Toisaalta taas molemmat tällä kaudella tutkittavaksi laittamamme tapaukset tulivat tietoomme sosiaalisen median välityksellä.

Pystyykö pääsarjapäällikkö tai toimitusjohtaja vaikuttamaan käsittelyiden aikatauluihin tai lopputuloksiin?

– Aikatauluihin kyllä, lopputuloksiin emme missään määrin. Kun kurinpitoasia on tullut vireille, lähetän ottelun osapuolille, erotuomarit ja otteluvalvoja mukaan lukien, vastinepyynnöt, jolla kaikilta osapuolilta pyydetään oma näkemys tilanteesta. Minä määritän aikataulutuksen kauanko osapuolilla on aikaa vastineensa jättämiseen. Se taas määräytyy pääosin sen mukaan, milloin mahdollisia rangaistuksia saaneella toimijalla on seuraava ottelu, johon mahdollinen rangaistus vaikuttaa.

– Esitän myös kurinpitoasiaa käsittelevälle taholle käsittelyaikataulun, jotta sarjamääräysten mukainen käsittelyaikataulu toteutuu. Joskus tämä aikataulu on tiukka, mutta sen on tarkoitus palvella myös mahdollisen rangaistuksen saanutta toimijaa, jotta mahdollinen rangaistus olisi tiedossa mahdollisimman hyvissä ajoin ennen seuraavaa ottelua. Sarjamääräysten mukaisesti kurinpitoelimen on annettava päätöksensä asiassa, mikäli asia on tullut vireille viimeistään kahdeksan tuntia ennen menettelyn kohteena olevan joukkueen tai henkilön seuraavaa ottelua johon rangaistus vaikuttaa.

Missä tapauksissa kurinpitoa vaativat rikkomukset menevät kurinpitäjälle ja missä tapauksissa Kilpa- ja kurinpitoryhmän käsittelyyn?

– Kurinpitäjä käsittelee otteluissa tapahtuneita törkeämpiä rikkeitä, eli käytännössä näitä PR3-koodin (törkeä pelirangaistus) saaneita ulosajoja sekä niitä tapauksia, joissa ottelusta on tehty videotutkintapyyntö tai erotuomariraportin mukainen tutkintapyyntö. Nämä tapaukset menevät aina ensimmäiseksi kurinpitäjän arvioitavaksi.

– Jos kurinpitäjä katsoo, että tapaus on hänen toimivaltansa maksimirangaistuksen arvoinen eli kolmen ottelun pituisen pelikiellon tai 500 euron sakkorangaistuksen arvoinen, niin se menee aina Kilpailu- ja kurinpitoryhmän käsittelyynottoharkintaan.

– Esimerkkinä tämä Matti Rössin tapaus, jossa yhden PR3-rangaistuksen lisäksi kurinpitäjä arvioi kolmen ottelun lisäpelikiellon, niin se kävi vielä Kilpailu- ja kurinpitoryhmän käsittelyssä, ja he päättivät otetaanko se vielä heidän käsittelyyn vai riittääkö se kolmen ottelun lisäpelikielto. Tässä tapauksessa nähtiin, että se kolmen ottelun pelikielto on riittävä.

– Kilpailu- ja kurinpitoryhmä käsittelee tapaukset, jotka tapahtuvat kentän ulkopuolella ja pelin jälkeen. Myös vastalauseet ovat heidän käsittelyssään.

– Kurinpitäjä ja KKR ovat elimiä, jotka ovat varsinaisen hallituksen alaisia. Valituslautakunta ei ole Salibandyliiton hallituksen alainen, vaan se on Salibandyliiton valtuuston valitsema.

On kurinpitäjä, KKR ja valituslautakunta. Valituslautakunnan jälkeen saattaa tulla hyvin eriäviä ratkaisuja kurinpitoon nähden. Käyvätkö nämä keskenään minkäänlaista vuoropuhelua?

– Kurinpitäjä ja KKR käyvät keskenään vuoropuhelua. Valituslautakunnalla on sitten taas käytössä materiaali, joka on ollut eri kurinpitoeliemien käytössä.

– Ensisijaisesti ei ole tarkoitus, että he keskustelevat keskenään muutoin kuin päätöksillä ja aihetodisteiden kautta, jotka ovat osa sitä kurinpitokäsittelyä. Videotuomari, kurinpitäjä ja KKR taasen luonnollisesti keskustelevat keskenään, koska ne on linkitettynä toisiinsa kurinpitoprosessissa.

– Valituslautakunta on taas käytännössä kurinpitojärjestelmän ulkopuolinen taho, joka arvioi omalla taholla ja näkemyksellään. Se taas takaa pelaajien ja rangaistujen henkilöiden oikeusturvaa, jotta mukana on ulkopuolinen taho tekemässä päätöksiä.

Pitäisikö näiden välillä olla vuoropuhelua, jos tai kun ratkaisuissa tulee isoja eroja?

– Ne erot perustuvat siihen mitä äsken sanoin, eli siihen, että valituslautakunta on täysin irrallinen elin. Valituslautakunta puuttuu kurinpitotapauksiin nimenomaan asianosaisten oikeusturvan kannalta, ja jos nämä olisivat jollain tavoin tekemisissä keskenään, niin päätökset eivät olisi riippumattomia.

Valituslautakunnan päätös on niin sanotusti lopullinen, mutta sen jälkeen voi siis valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan?

– Se on lajin sisällä lopullinen päätös. Urheilun oikeusturvalautakunta on taasen erillinen riippumaton taho, joka ei ole Salibandyliiton alainen eli sinne voi valittaa sen jälkeen.

Onko tämä systeemi paras mahdollinen?

– Olen väärä henkilö ottamaan tuohon kantaa.

Onko pelaaja- tai seurasektorilta tullut palautetta kurinpitojärjestelmästä?

– Ei järjestelmästä. Päätöksistä toki ajoittain, mutta tämä muutoksenhakujärjestelmä takaa asianosaisten oikeusturvan. Eli jos tapauksessa on perusteita muutoksenhaulle, niin se on mahdollista tehdä. Sama järjestelmä on muissakin palloilulajeissa.

Kurinpitäjä ja jotkin muutkin tahot ovat nostaneet esiin, että päähän kohdistuneet iskut olisivat jonkinasteinen ongelma lajissa. Onko tällaista viestiä tullut seuratasolta?

– Tuli silloin pari kautta sitten ennen kuin niihin erotuomarikoulutuksellisestikin puututtiin. Esimerkiksi viime kaudella nämä liittyivät enemmän maalivahtina pelaamisen turvallisuuteen.

Olet pääsarjapäällikkö, niin onko korviisi kantautunut tietoa siitä, että ovatko nämä päähän kohdistuneet iskut iso huolenaihe lajissa?

– Henkilökohtaisesti sanoisin, että itse pidän kaikkia päähän kohdistuneita kontakteja vaarallisina, jotka tulee lajissa, jossa ei ole suojavarusteita. Se sitten taas, että onko asia ongelma meidän lajissa näillä tapausmäärillä, on seikka, jota en pysty oikein itse arvioimaan. Luonnollisesti jokainen tilanne, joissa on vakava loukkaantumisriski on liikaa.

Käydäänkö erotuomarisektorin, Salibandyliiton, kurinpidon ja seurojen välillä tarpeeksi vuoropuhelua siitä, että mihin suuntaan lajia pitäisi viedä sääntöjen puitteissa?

– Näistä asioista ei varmasti voi koskaan käydä tarpeeksi keskustelua. Ei meillä salibandyssa kuin muissakaan lajeissa. Pelaamisen turvallisuus on kuitenkin tärkeimpiä asioita.

Onko jotain ratkaisua miten sitä keskustelua voitaisiin käydä paremmin?

– On tarkoitus, että kurinpitoelimemme kokoontuvat käsittelemään näitä linjauksia. Sellaiseen kokoukseen pitäisi saada myös valmentaja- ja pelaajapuolen edustajia. Sekä myös tietysti näkemyksiä erotuomarisektorilta.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen