Julkaisimme pitkäperjantaina kaksi haastattelua, jotka koskivat salibandyn linjanvetoja ja kurinpitojärjestelmää. Kolmannessa aiheeseen liittyvässä haastattelussa ääneen pääsee Salibandyliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Kauppinen.

Aiemmissa haastatteluissa kysymyksiin vastailivat Jyrki Paajanen ja Jussi Wahe. Haastattelut kannattaa lukea asian selkeytymisen vuoksi.

Onko salibandy lajina menossa liian rajuun suuntaan?

– Mielestäni tämän asian suhteen on aikasemminkin ollut sellaista aaltoliikettä, että otteet kovenee jossain vaiheessa. Yleensä tilanne on saatu aina tasattua. Se on yleensä järjestynyt tuomarilinjaa tiukentamalla. Säännöt on jo tiukat, mutta kyse on siitä, että miten niitä tulkitaan kentällä. Sekä sellaisissa tapauksissa joissa jotain sattuu pitää kurinpitojärjestelmän toimia.

– Suoraan sanottuna, en ole itse huomannut että olisi mennyt, mutta en toisaalta seuraa lajin koko kenttää kovin tiiviisti, vaan lähinnä pääsarjatasoja. En ole siis nähnyt sitä touhua mitä muualla kentällä tapahtuu. Vaikea siis kokonaisvaltaisesti vastata.

– En ainakaan tämän kauden liigassa ole huomannut, että peli olisi yhtään kovempaa kuin aiemmin. Herkästihän sinne rajoille mennään ja kyllä minä sekä liittohallitus ollaan tietenkin sen ajatuksen takana, että lajin pitää pysyä turvallisena pelata. Ei siis missään tapauksessa hyväksytä sitä, että peli menee terveydelle vaaralliseksi.

Päähän kohdistuneista taklauksista on ollut joitain kommentteja julkisuudessa. Näetkö ne itse ongelmana lajissa?

– On se nyt sitten pää tai joku muu, mutta meillähän on esimerkiksi turva-alueet niin huonoja lajissa, että sekin voi aiheuttaa erittäin vakavan loukkaantumisen, jos ei noudateta sääntöjä tai kunnioiteta toista pelaajaa. En ole tässäkään henkilökohtaisesti huomannut, että päähän kohdistuneita taklauksia olisi paljon tässä lajissa.

– Pitäisi kaivaa varmasti ihan tilastotietoa siitä, että minkälaisia rangaistuksia viime vuosina on ollut. Yksikin tapaus on toki liikaa tässä asiassa. Hyvä, että aiheesta puhutaan ja sitä kautta asia on varmasti mielessä kaikilla pelaajilla ja valmentajillakin.

Miksi Salibandyliiton valituslautakunnan ratkaisut eriävät ajoittain niin selkeästi kurinpitoelimien ratkaisusta?

– No, siellä on tietysti eri ihmiset päättämässä. Saattaa olla, että valitusten aikana tulee jotain uusia näkökulmia tai uusia tietoja asiaan. Nämä seikathan liittyvät ihan yleiseen oikeuskäytäntöön. Käsittääkseni näissä tapauksissa on kyse ihan sääntöjen tulkinnasta tai sitten ihan mielipide-eroista. Siltä se omaan silmääni on vaikuttanut. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kurinpitoa ja valituksia käsittelevät eri ihmiset.

Valituslautakunnan kohdalla lukee seuraavaa Salibandyliiton sivuilla: ”Valituslautakunta käsittelee valitukset viipymättä.” Kuitenkin esimerkiksi Nico Jonaesonin pelikiellon valitusprosessi kesti yli kuukauden. Aihe on aiheuttanut kränää siksi, että valitusten aikana pelaajat ovat pelikelpoisia.

Miten on mahdollista, että osassa valituslautakunnan ratkaisuissa kestää niin pitkään?

– En tiedä mikä on syynä. Ehkä kyse on siitä, että kauanko kestää, että saavat toimivan kokoonpanon kasaan ja heille on myös toimitettu kaikki asiakirjat, että saavat aloitettua prosessin käsittelyn. Sitten he itse päättävät, että kysyvätkö he vielä lisätietoja tai pitävätkö kuulemisia.

– Kyllähän tällaiset prosessit aina aikaa vievät. En ole ollut tekemisissä, enkä jutellut kenenkään kanssa näistä, niin en osaa sanoa miksi ne viipyvät ajoittain. Varmasti näistä edellä mainituista syistä.

Onko nykyinen kurinpito- ja valitusjärjestelmä toimiva?

– Tätä me aiotaan tarkastella. Se on ihan selvä juttu, että nyt otetaan koko prosessi tarkasteluun. Jos aihetta ilmenee, niin sitten tehdään tarvittavia muutoksia. Eihän tässä muuta voi tehdä, kun systeemi on saanut sen verran kritiikkiä. Tässä pitää siis kerätä aika paljon tietoa siitä miten päätökset ovat menneet eri instansseissa.

– Kyse on siitä, että menevätkö kurinpidon ja valituslautakunnan päätökset ihan aina ristiin, vai onko kyse niistä muutamista tapauksista, joista nousee kova meteli. Aina kun johonkin tahoon kohdistuu negatiiviset toimenpiteet, niin kyllähän ne asianosaiset tuntuvat kovaa ääntä pitävän.

Käydäänkö erotuomarisektorin, Salibandyliiton, kurinpidon ja seurojen välillä tarpeeksi vuoropuhelua siitä, että mihin suuntaan lajia pitäisi viedä sääntöjen puitteissa?

– Tuntuu, että sitä tarvitaan lisää tähän väliin, kun asia vaikuttaa sen verran kiinnostavan. Tässäkin on kyse siitä, että kuinka usein noinkin iso poppoo voi kokoontua ja miten se riittää asiassa. Eli kysymys on myös siitä, että minkälaisia erilaisia kommunikaatiotapoja tässä voisi olla.

– Voisi olla myös digitaalisia ratkaisuja tänä päivänä, eikä tarvitse välttämättä olla fyysisiä kokouksia. Tästä on sen verran puhuttu, että tämä tulee tarkasteluun ainakin jollain aikavälillä.

Kauppinen halusi vielä lisätä yhden seikan juttuun, jolla hän viittaa HS:n aiemmin tällä viikolla tekemään artikkeliin, jossa Kauppista pyydettiin linjaamaan kanta Ville Kuuselan pelikieltotapaukseen.

– Sen haluaisin vielä korostaa, että eihän hallitus tai hallituksen puheenjohtaja voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen silloin kun se on meidän kurinpitojärjestelmässä. Eihän tässä mitään järjestelmää tarvita, jos meillä olisi yksi henkilö, joka kertoisi miten asiat menee.

– Kyllä tämä varmasti demokraattisempi ja parempi tapa on kuin se, että olisi tällainen lajidiktaattori, joka määräisi mitä milloin mistäkin tilanteesta tuomitaan. Valituslautakunta on vielä valtuuston asettama eli hallituksella ei ole siihen mahdollisuuksia vaikuttaa. Sen lisäksi säännöillä, käytännöillä ja yleisellä keskusteluilla voidaan vaikuttaa siihen, että mitä mistäkin voidaan tuomita.