Suomen miesten salibandymaajoukkueen päävalmentaja koki kovia viikko takaperin. Kokenut luotsi loukkasi selkänsä Eerikkilässä ja kiidätettiin sairaalaan. Pääkallo.fi kyseli miehen kuulumisia tällä hetkellä.
– No vedetään nopeasti, ei ole mikään ykkösolo tällä hetkellä, Nykky vastasi ensimmäisenä kysyttyäni onko aikaa lyhyelle juttutuokiolle.
Mitä Eerikkilässä oikein tapahtui loukkaantumishetkellä?
– No tilannehan oli ihan kuin piirroselokuvasta. Kävelin Eerikkilän urheiluopiston ruokalasta alaspäin ja Oksasen Jari laittoi minulle viestiä. Otin puhelinta käteen ja samassa kännykkä lensi huitsin Nevadaan ja jalat heilahtivat leuan tasolle. Tulin aivan suoraan selälleni alas.
– Löin vähän takaraivoanikin maahan. Minulla on onneksi vähän kumara asento ja aika jäykkä tuo selkäranka niin se vähän suojasi sitä takaraivon osumaa. Lisäksi minulla oli huppu päässä, Nykky kertasi tapahtunutta.
Nykky tunsi heti, että nyt ei ole kaikki kunnossa.
– Tajusin saman tien, että nyt sattui pahasti. En päässyt omin voimin ylös.
Konkariluotsi kiidätettiin ambulanssilla ensin Forssaan, sieltä Porvooseen ja lopulta Töölöön magneettikuvauksiin ja leikkaukseen.
– Leikkaus meni hyvin ja olen kiitollinen sairaaloiden henkilökunnille ja kaikille muillekin tilanteessa mukana olleille siitä, että pystyn kävelemään omilla jaloillani, eivätkä alaraajat halvaantuneet. Nyt olen ollut pari päivää kotona ja vaikeaahan tämä on, kun sattuu aika paljon.
Eikä ole ihme, että sattuu. Selässä todettiin epästabiili murtuma, jollainen oli riskialtis alaraajahalvaukselle. Sen takia tulikin kiire kuljettaa maajoukkueen pääkäskijää sairaalasta toiseen. Myös yksi kylkiluu murtui.
– Kolmen kuukauden toipumisaika annettiin. 29.4. on seuraava röntgen ja silloin katsotaan, onko luutuminen lähtenyt käyntiin. Murtuneen nikaman ylä- ja alapuolisista kolmesta nikamasta on asennettu tueksi kaksi kiskoa, jotka on kiinnitetty 12 ruuvilla.
Nykyn loukkaantuminen tuli ikävään saumaan, sillä seuraavana päivänä edessä oli MM-kotikisoihin valmistavan kaksivuotisperiodin ensimmäinen ottelu Ruotsia vastaan. Palo penkin taakse oli kova ja Nykky yritti jopa päästä sairaalasta paikan päälle.
– Kaikkeni yritin tehdä, vaikken ollut missään kunnossa. En oikein ole vieläkään missään kunnossa. Olisin minä nyt jossain penkillä pysynyt sen aikaa kuitenkin. Penkiltä minä katselin pelin tuollakin. Yritin saada henkilökuntaa viemään minut peliin, mutta en saanut tahtoani läpi, koska he eivät tietenkään halunneet ottaa mitään riskejä.
Kun paikalle ei kerran ollut asiaa, piti osallistua muilla keinoin.
– Jäntin ja Kuitusen kanssa oli puhelu auki, mutta minun apuni oli hyvin vähäistä. Lähinnä se oli sitä, että meillä olisi yhtenäinen näkemys siitä, mitä tapahtuu. Hienoa, että he antoivat minun olla sillä tavalla mukana.
Puhelun päätteeksi Nykky äityi vielä pikaisesti kysymättäkin pohtimaan startannutta kisaperiodia.
– Saimme hyvää dataa kyllä pelistä ja pojat tekivät hyvää duunia. Meillä oli paljon uusia mukana ja saimme hyvän lähdön kaksivuotiselle projektillemme.
– Osalla pojista tulee kiire. He ovat tottuneet tekemään määrätynlaisia asioita ja niiden myötä vielä ei ihan riitä kansainvälisen pelin vaatimuksiin.
– Ruotsillakin oli paljon uusia nimiä ja muutama aika hyväkin pelaaja. Tästä se taas lähtee muotoutumaan.