Liigat

Iso osa valmentajista nostaisi naisten F-liigan alaikärajaa – ”C-ikäisten ei tulisi pelata”

06.09.
2020
Liigat

Kuvituskuva naisten maajoukkueen leiriltä. Kuva: Ville Vuorinen

Pitäisikö F-liigan pelaajien alaikärajaa nostaa?

Kilpailusääntöjen 48§:n mukaan aikuisten sarjassa saavat pelata C-juniori-ikäiset ja sitä vanhemmat. C-juniorit tarkoittavat tällä kaudella nuorimmillaan vuonna 2006 syntyneitä.

Elokuun alussa huomiota kirvoitti D-juniori-ikäisen tytön pelaaminen naisten liigajoukkueiden keskinäisessä harjoitusottelussa.

– Meillä oli harkkapelissä yksi 13,5-vuotias tyttö pelaamassa. Hän harjoittelee kerran viikossa läpi talven meidän naisten edarin mukana ja oli kyseisen viikonlopun leirilläkin meillä varapelaajana. Sitten kun leirillä tuli loukki toiselle pelaajalle, hän tuli harkkapeliin mukaan, FBC Loiston päävalmentaja Matti Pienihäkkinen kertoo.

Pääkallo.fi kysyi ikärajan nostamisesta sähköpostitse naisten F-liigan 16 joukkueen päävalmentajalta. Kyselyyn vastasi 11 päävalmentajaa, joista kuusi oli A- ja viisi B-sarjan joukkueista.

Seitsemän päävalmentajaa nostaisi naisten F-liigan ikärajaa nykyisestä. Yleisin ehdotus oli asettaa rima B-ikäisiin.

Yksi valmentaja asettui nykyisen ikärajan kannalle.

Kolme valmentajaa ei nähnyt ikärajaa tarpeelliseksi.

Päävalmentajien perusteluja ja muita kommentteja on koottu alle. Suurin osa päävalmentajista oli valmis kommentoimaan nimellään, mutta osa ei, ja heidän anonymiteettinsa kunnioittamiseksi kommentit julkaistaan nimettömänä.

Poikkeuksena on O2-Jyväskylän päävalmentaja Seppo Pulkkinen, joka suorastaan edellytti nimensä mainitsemista kommenttiensa yhteydessä.

Nykyinen ikäraja on hyvä, kommentteja:

”Ikäraja on varmasti aivan hyvä juttu, pelaajat ehtivät varmasti tuota sarjaa vielä pelata.”

Tarvitaan korkeampi ikäraja, kommentteja:

”15 vuotta voisi olla hyvä, ehkä jopa 16 vuotta. Tätä nuoremmat eivät välttämättä ole henkisesti ja/tai fyysisesti valmiita liigan tasoon. Henkisenkään puolen merkitystä ei kannata aliarvioida. Nykyään liian nuoret tytöt ’saavuttavat’ liian paljon, kun pääsevät aikaisin liigaan. Ei jää tavoitteita enää myöhemmille pelikausille ja lopettaminen voi tulla vastaan jo 20-vuotiaana ’kaiken nähneenä’, vaikka parhaat pelikaudet iän puolesta pitäisi olla vasta edessä. Pitäisi pyrkiä muutenkin enemmän pidentämään aikuisnaispelaajien peliuria kuin nostamaan yhä nuorempaa junioria mukaan edustusten peleihin. Jos joku alle 15/16-vuotias huippulupaus tulisi, U19-maajoukkueen valmennus voisi myöntää hänelle poikkeusluvan liigapeleihin jatkossa kausi kerrallaan.”

”Laittaisin rajan B-juniori-ikäisiin. C-ikäisten osalta mahdollisuutta poikkeusluvalla pelaamiseen voisi harkita, mikäli siihen pystytään luomaan toimivat kriteerit ja menettelyt. Kynnyksen poikkeusluvalle pitäisi olla kuitenkin korkea. C-ikäiset eivät oman näkemykseni mukaan ole kokonaisvaltaiselta kehitykseltään (pelitaidot, fyysiset ominaisuudet
sekä henkinen kypsyys) sillä tasolla, että heillä täytyisi olla avoin mahdollisuus pelata naisten pääsarjassa. Etenkin puutteet fyysisissä ominaisuuksissa/kehityksessä aiheuttavat haasteita myös vastustajien näkökulmasta. Pelaajan henkisen kasvun kannalta liian aikainen nouseminen pääsarjaan ja aikuisten maailmaan voi isossa kuvassa vaikuttaa negatiivisesti myös pelaajan kehitykseen.”

”Aiempi ehdotukseni on ollut, että liigaan (tuolloin vielä ilman NLA tai NLB) saa ottaa pelille vain kauden alun aikana 17 vuotta täyttäneitä pelaajia. Junnut pysyvät pidempään junnuikäisinä ja kasvavat rauhassa aikuispeleihin ja tällä kaavalla heillä on myös jokin lisätavoite – harjoitteluahan ei ole tarkoitus kieltää. Tällä hetkellä monella tytöllä tavoite on nuorisomaajoukkueet ja sen jälkeen ei enää monella tavoiteltavaa ole, joten lopettaminen on harmillisen monen ratkaisu. Nyt tietysti haaste on isompi, koska on A-liiga ja B-liiga. B-liiga vastaa mielestäni 1. divaria ja aikanaan ehdotuksessani oli, että 15-vuotiaana saa mennä pelamaan 1. divaripelejä ja hakemaan sieltä valmiuksia liigatasolle.”

”Ikäraja voisi olla esimerkiksi sellainen, että B-juniorit voisivat pelata naisten mukana normaalisti, mutta C-iässä tarvittaisiin jo lupa erikseen. Se pitäisi juniorisarjojen tason korkeammalla ja ehkäisisi nuorten lahjakkaiden pelaajien liikakuormitusta, mikä aiheuttaa jopa loukkaantumisriskiä ja jarruttaa kehitystä. Useamman sarjan pelaaminen samanaikaisesti nostaa kuormia, ja vaatii aina osaamisen ja maltin seuralta sekä valmentajilta, jotta lahjakas nuori pelaaja saa myös tarpeellista lepoa riittävästi.”

”Kyllä pitäisi, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että  aikuispelaajia ei riitä riittävästi liigajoukkueisiin. Tällä kuitenkin turvattaisiin junioreille terve kehityspohja.”

”Varmaan C1-ikäisistä ylöspäin voisi olla hyvä raja. Mitä tavoiteltavaa esimerkiksi 15- vuotiaalla on, jos silloin jo liigaan pääsee.”

”C-ikäisten ei tulisi pelata liigassa. Vaikka on olemassa pelitaidollisesti joitakin sellaisia C-junioreita, jotka pystyisivät niiden perusteella pelaamaan liigassa, niin silti on olemassa muita seikkoja, joiden vuoksi heidän on syytä keskittyä vielä pelaamaan juniorisarjoissa.

Pelaajaa pitää katsoa kokonaisuutena ja siinä on huomioitava muutkin kuin vain pelitaidolliset seikat. Tarkoitan näillä lähinnä ihmisen kehitysvaihetta ja siihen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Näiden vuoksi C-ikäisen paikka on juniorisarjoissa. Olen tehnyt elämäntyöni lasten ja nuorten kanssa ja C-ikäiset ovat vielä yläkoululaisia. Silloin hän on vielä lapsi ja nuoreksi, puhumattakaan aikuiseksi kehittyminen on vielä pahasti kesken. Pitäisin ikärajaa vieläkin korkeampana ja rajaisin peruskoulun jälkeisen ikävuoden vielä liigan ulkopuolelle, sillä tuossa elämänvaiheessa on melkoinen murros käynnissä ja tuon jälkeenkin ehtisi vielä hyvin pelata aikuisten sarjoissa. Tätä en kuitenkaan nyt esitä, sillä naisten F-liigan pelaajien ikärakenne on niin nuori, että tämän ikäisiä pelaajia on varsin paljon. Tällä rajauksella ei siksi ole ’menestymismahdollisuuksia’.” (Seppo Pulkkinen (O2-Jyväskylä)

Ei tarvita ikärajaa, kommentteja:

”Nuoria, 2000-luvulla syntyneitä pelaa sarjassa käsittämättömän paljon. Ymmärrän asian siten, että kyseessä on tilapäinen ilmiö, joka tulee muuttumaan muutamassa vuodessa. Urheilullinen tekeminen tulee olla parempaa ja pelaajien peliuria tulee pystyä pidentämään. Työntekoa vaaditaan koko lajiyhteisöltä ja kaikilta toimijoilta.”

”Alaikäraja jarruttaisi lahjakkaiden pelaajien kehitystä. Välttämättä seuralla ei ole esimerkiksi A-tyttöjen SM-sarjassa pelaavaa joukkuetta, joten missä pelaaja kehittyisi, jos ei saisi pelata F-liigaa.”

”Jos on riittävän hyvä, niin on riittävän hyvä. Seurojen ja seuravalmennuksen tulisi kantaa vastuu kuitenkin siitä, että liian helpolla liigastatusta ei saada ja varsinkaan ei rekrytoida pelaajia liigastatus edellä. Mikä sitten on riittävän hyvä siihen, että nuorena nousee ylös pelaamaan, on tietysti jokaisen valmentajan silmässä.”

Muita kommentteja:

”Huomioitava seikka on tiedostaa, että meillä on juniorisarjat ja aikuisten sarjat. Tämän jaon tarkoitus on se, että juniorit pelaavat juniorisarjassa ja pitävät siten sen sarjan tason  mahdollisimman hyvänä. Aikuisten sarjassa tulisi pelata pääasiassa aikuisia. No tämä on idealismia ja myös realismin näkökulmasta katsottuna vanhempien junioreiden on joskus järkevää pelata myös aikuisten sarjassa, mutta tässä tulisi käyttää harkintaa (tämä on idealismia).

Juniorin nostamisella aikuisten sarjaan liian aikaisin voidaan tehdä hallaa juniorisarjalle, sillä pelaajan pelimäärä saattaa nousta niin korkeaksi, että juniorisarjassa pelaaminen ei ole mahdollista. Tämä on suuri vahinko ja vaikuttaa heikentävästi juniorisarjaan ja sillä on vaikutusta myös juniorisarjaan osallistuvien joukkueiden määrään. Erityisesti A- ja B- ikäisten joukkueiden määrä on huolestuttavan pieni.

Olen nähnyt liian paljon ylipeluuttamista ja sen seurauksena uran ennenaikaisia lopettamisia. Mikäli meillä olisi viisautta estää tämä, niin se olisi hyvä juttu. Me valmentajat ollaan yleensä aika hölmöjä tuon asian suhteen eikä nähdä sitä kliseistä sanontaa metsää puilta. Toivottavasti joku toisi meille viisautta nähdä tuo. Idealistina jaksan uskoa älyn voittoon.” (Seppo Pulkkinen, O2-Jyväskylä)

”Isossa kuvassa vastuuta on kannettava myös siitä, että jos nostetaan ’liian’ nuorena tai puolivalmiina pelaajana ylös, niin sitten tulisi valmentajana olla myös tukemaan hetkillä jolloin alkaa tulla vastoinkäymisiä, koska liigastatus, starat ympärillä, ilmaiset mailat ym. saattaa saada hetkellisesti kypärän täysin sekaisin. Ensimmäistä kertaa kun nimi ei löydy kokoonpanolistalta tai pelaaja ei yhtäkkiä saakkaan enää henkilökohtaista palautetta ja huomioita niin paljon, johon alussa tottui, niin kaikki nämä voi olla isoja vastoinkäymisiä ja pettymyksiä, ja johtaa pahimmillaan tulevien vuosien aikana pelaajan sisäisen motivaation laskuun ja jopa pelaamisen lopettamiseen.”

”On tunnistettava myös rooli ja pelaajaprofiili joukkueessa. Jokainen varmaan ymmärtää roolin kautta, että junioreissa maaleja mättävää nuorta, nopeaa ja taitavaa pelaajaa ei kannata pyytää edustuksen harkkoihin peittokoneeksi laidan viereen polvelle poimimaan mansikoita tai tsemppaamaan muita peliin penkille, kun samalla voisi olla tärkeä junioripeli menossa, jossa saisi kantaa vastuuta. En halua yhtäkään nuorta pelaajaa ikinä selviytymään ylös, vaan pelaajan tulisi pystyä käyttämään omia vahvuuksiaan kentällä, jotta saadaan myös osaamisen tunnetta esiin.”

”Tämän hetkinen rakenne on väärä, ja jos se jatkuu näin, sarjamme nuorenee tulevaisuudessa entisestään. Parhaat hakeutuvat ulkomaille, joka tarkoittaa, että menetämme niitä kärkipelaajia ja tilallehan nostetaan junioreita.”

Iiro-Pekka Airola
Toimittaja

Twitter: @ipairola