Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Salibandy on yksi tutkimuksessa mukana olevista lajeista.
– Salibandy ottaa tutkimuksen tulokset nöyrästi vastaan. Olemme iso liikuttaja ja merkittävä osa yhteiskuntaa. Urheilussa on häirintää, kuten muussakin yhteiskunnassa. Urheilussa meidän pitää pystyä kuitenkin parempaan. Vaikka asian eteen on jo tehty paljon, tulokset eivät selvästikään ole riittäviä, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta kommentoi.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat. Kysely lähti vuoden vaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Salibandyn osalta vastauksia häirintätutkimukseen tuli yhteensä 677. Kysely lähetettiin 27 238 urheilijalle, vastausprosentiksi muodostui 2. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten miehiltä (391). Kilpailutason osalta suurin osa oli alueellisen/piirikunnan tason tai kansallisen tason urheilijoita (174). Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi nuoriin ja nuoriin aikuisiin, enemmistö vastaajista oli 16–22-vuotiaita.
Salibandyn vastaajista 29 prosenttia oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa seksuaalista häirintää. Koko tutkimuksen aineistossa seksuaalista häirintää oli kokenut noin neljännes vastaajista (26 prosenttia).
Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.
– Lajiliittona olemme osallistuneet aktiivisesti Et ole yksin -hankkeen kautta häirintätapausten ehkäisyyn. Hanke on avannut viimeisen parin vuoden aikana keskusteluyhteyden paremmin seurojen suuntaan tämän asian osalta. Keskustelu on ollut avointa, vaikka huolestuttavaa on se, että tutkimuksen perusteella liian harva urheilija on ollut tietoinen häirinnän ehkäisyn eteen tehdyistä toimista, Salibandyliiton seurakehittäjä Elina Anttonen kommentoi. Anttonen vastaa Salibandyliitossa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista sekä epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ennaltaehkäisystä.
Salibandyliitto on koostanut verkkosivuilleen ohjeistuksen epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn. Et ole yksin -hankkeesta lisätietoja löytyy sekä Salibandyliiton että itse hankkeen sivuilta. Salibandyliitto on myös mukana mm. Folkhälsanin ja MLL:n hankkeessa Trygg Idrott.
Häirintätapauksen ennaltaehkäisy on jo ollut ja on jatkossakin esillä Salibandyliiton vuorovaikutustilanteissa seurojen kanssa. Teema on esillä esimerkiksi aluekokouksissa, seurakehityksen seuratapaamisissa, valmentajakoulutuksissa sekä Maajoukkuetie FBA -toiminnassa.
– Äärimmäisen tärkeää on, että ehkäisemme häirintätapauksia yhdessä: lajiliitot tekevät jo nyt yhteistyötä ja muun muassa suunnittelevat työidealla ”Pukukoppi 2020-luvulle” -kampanjaa. Yhteistyö pitää saada entistä saumattomammaksi myös liiton ja seurojen välillä ulottuen aina sinne tärkeimpään eli urheilijaan asti, Anttonen sanoo.
—
Teksti suoraan Salibandyliiton uutisesta/tiedotteesta. Pääkallo.fi pureutuu aiheeseen seikkaperäisemmin lähiviikkoina.