F-liigassa, miesten Divarissa ja Suomisarjassa erotuomarit ovat matkustaneet alkukaudella vähemmän kuin aiemmin. Tällä on vastattu seurojen toiveeseen vähentää kustannuksia koronaepidemian kurittaessa taloutta.
Käytännössä pelejä ovat viheltäneet nyt ottelupaikkakunnilla ja niiden lähellä asuvat erotuomarit enemmän kuin normaalisti. Tämä periaate on ollut ohjenuorana kauden ensimmäisellä erotuomariasetteluiden jaksolla, joka päättyy tänä viikonloppuna.
– Budjettia on sopeutettu niin, että erotuomarikustannukset seuraa kohti ovat pienemmät kuin viime kaudella. Tämä säästö yritetään saada aikaan nyt heti alkukaudella ja samalla saamme dataa siitä, mikä on realistinen tapa vähentää kustannuksia. Seuraavilla asettelujaksoilla on tarkoitus mennä enemmän aiempien kausien tapaan, mutta budjetissa pysymistä seurataan tietysti läpi kauden, Salibandyliiton erotuomaripäällikkö Mika Saastamoinen kertoo Pääkallolle.
Jutun alussa mainituissa sarjoissa erotuomariasettelu tehdään valtakunnallisesti ja niissä on käytössä keskitetty tasattu maksujärjestelmä, jolloin kaikkien seurojen erotuomarikulut ovat samat maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Järjestelmää on 2000-luvulla valtakunnallisissa sarjoissa kehitetty niin, että erotuomarit otteluissa vaihtuisivat. Paikallisten erotuomarien käyttäminen oli yleisempi käytäntö esimerkiksi vuosituhannen alussa.
Saastamoinen kertoo esimerkin omalta tuomariuraltaan: eräällä kaudella hän vihelsi naisten liigassa Tuupovaaran Urheilijoiden kaikki kotiottelut Joensuussa.
– Se ei ole kenenkään etu. Puolueettomuus erotuomaritoiminnassa on selviö, mutta siinä tulevat tavat liian tutuksi puolin ja toisin.
Nyttemmin erotuomarit ovat matkustaneet pitkiäkin matkoja, ja naamat otteluissa ovat vaihtuneet myös syrjäisemmissä kaupungeissa. Korona-aika on pakottanut katsomaan asiaa hieman uusin silmin, ja alkukaudella on otettu pieni askel kohti aiempaa käytäntöä, jossa erotuomarien matkakulut pysyvät maltillisempina.
Kaksi aktiivierotuomaria vetosi keväällä pamfletissaan erotuomaritoiminnan paikallistamisen puolesta.
Näyttöpaikkoja tarjolla
Vaihtuvuus pääsarjaerotuomarien ryhmässä on ollut pientä, mikä on herättänyt jonkin verran kritiikkiä. Yksi peruste vähäisille muutoksille on ollut, että lopettaneita tuomareita on ollut vähän ja vastaavasti jokainen on erotuomarivalmennusten perusteella ansainnut paikkansa ryhmässä kaudesta toiseen.
Saastamoinen kertoo, että asiaan on kiinnitetty huomiota.
– Pääsarjaerotuomarien johtoryhmien kanssa on keskustelu, että vaihtuvuus on liian pientä. Tämä aiheuttaa myös sen riskin, että jos jokin vuosi lopettaneita tulee paljon, meillä häviää kerralla liikaa osaamista, hän sanoo.
Saastamoinen korostaa, että tilanteeseen pätevät samat joukkueurheilun kasvatukselliset periaatteet kuin pelaajiinkin: kokeneiden rinnalle tarvitaan kokemattomampia kasvamaan, ettei hyppy huipulle ole kerralla liian kova.
Nyt uusien nimien mahdollisuuksia päästä pääsarjaerotuomariryhmään on kasvatettu tarjoamalla lisää koeotteluita tyrkyllä oleville erotuomareille miesten Divarissa ja F-liigan naisten sarjan lohko B:ssä.
Esimerkiksi nyt alkavassa Divarin toisessa asettelujaksossa on mukana seitsemän koeottelijaa, joista kuudella on kaksi ottelua, yhdellä yksi.
– Se on todella laaja määrä, kun koko asettelujaksossa on vain 41 ottelua eli 82 erotuomaritehtävää, Saastamoinen muistuttaa.
Lisääntyneet koeottelut tarjoavat pääsarjaryhmiin pyrkijöille useamman mahdollisuuden näyttää kykynsä.
– Saamme laajempaa dataa, koska ei ketään voi arvioida esimerkiksi vain yhden matsin perusteella.
Erotuomaripäällikkö Saastamoinen haluaa korjata erotuomarivalintoihin liittyvää käsitystä, joka aika ajoin pyrkii keskusteluissa esiin. Asioista ei päätä ”muutaman hengen sisäpiiri”.
– Oikea valintakriteeri on kuitenkin otteluvalvojien tuottama tieto erotuomareiden esityksistä kauden aikana, hän sanoo.
F-liigan miesten sarjassa otteluvalvoja on paikalla 70 prosentissa miesten otteluista ja naisissa puolessa. Pudotuspeleissä valvoja on jokaisessa ottelussa.
– Valinnat tehdään tämän datan kautta, ei kenenkään yksittäisen henkilön hämärissä mielen sopukoissa, Saastamoinen kuittaa.
Helpommin lähestyttävää toimintaa
Saastamoisen pesti liiton erotuomaripäällikkönä on loppusuoralla. Hän aloittaa vuoden alussa uusissa tehtävissä Bola Liikunta- ja Hyvinvointikeskus Oy:n talouspäällikkönä. Seuraajan rekrytointi on käynnissä.
Hän arvioi omassa työssään onnistumisiksi erotuomareiden SBET-ohjausjärjestelmän kehittämisen, mikä näkyy konkreettisesti erotuomaritoimijoille.
– Henkilökohtaisesti itselleni tärkein onnistuminen on ollut Yhteinen pelikäsitys -toimintamalli F-liigan joukkueiden kanssa. Se on toivottavasti tuonut erotuomaritoimintaa ymmärrettävämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi pääsarjajoukkueille.
Apuna tässä työssä ovat olleet myös maajoukkueiden päävalmentajat Petteri Nykky ja Lasse Kurronen sekä liiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantala, joita Saastamoinen haluaa kiittää erikseen.
Missä on jäänyt eniten parannettavaa?
– Akuutein ja isoin haaste on aktiivisten erotuomareiden määrän kasvattaminen Suomessa, koska lajin elinvoimaisuuden yksi osatekijä on se, että otteluihin löytyy erotuomarit. Erotuomaroinnin tehostettu rekry jäsenseuroista on jäänyt pahasti minulta piippuun, Saastamoinen myöntää.
– Valitettava tosiasia, että erotuomareiden vähyys lisää lajin kustannuksia matkakulujen ja päivärahojen myötä. Se myös aiheuttaa ikäviä tilanteita, kun esimerkiksi kokemattomat juniori-ikäiset tuomarit joutuvat liian nuorina liian vaativiin otteluihin, mutta asettelijalla ei ole vaihtoehtoja.