Liigat

”Kurre” Westerlund avasi omaa rooliaan ja visioitaan EräViikinkien omasta hallista – ”Nyt pitäisi ruveta taas pelaamaan”

29.11.
2020
Liigat

Kurt ”Kurre” Westerlund oli EräViikinkien seurafuusion alullepanija. Kuva: Juhani Järvenpää

Kurt Westerlund kertoi Pääkallolle ottavansa jatkossa enemmän roolia EräViikinkien miesten liigajoukkueen taustoilla. Menestyksen lisäksi ErVi-manageri haluaa seuralle oman hallin. Pääkallopaikan, hän kuvailee.

EräViikingit julkaisi tällä viikolla pitkän ja polveilevan tiedotteen, jossa seuran kerrottiin tekevän organisaatiomuutoksia.

Urheilujohtajana toiminut Joonas Naava on jatkossa valmennuksen johtaja. Markkinointijohtaja Olli Lähdesmäen työnkuvaan lisättiin liigajoukkueiden johtajan tehtävä.

EräViikingit perusti myös F-liigajoukkueiden johtoryhmän, johon kuuluu Lähdesmäen, Naavan ja Sauli Hynysen lisäksi viime vuosina harvakseltaan esillä ollut manageri Kurt ”Kurre” Westerlund.

– Pohditaan kimpassa hyviä uusia ajatuksia ja näkemyksiä. Ajatuksille on kiva saada tukea ja mielipiteitä. Johtoryhmä on aina hyvä. Voidaan sparrata eri asioissa ja tuoda asioita pöydälle, Westerlund luonnehtii johtoryhmän toimintaa Pääkallon haastattelussa.

Suomalaisen salibandyn voimahahmoihin lukeutuva Westerlund täsmentää johtoryhmän pohtivan laajempia kokonaisuuksia, kuten tavoitteita ja kehityskohteita. Kaikki eivät tee kaikkea, vaan jokaisella on oma vastuualueensa.

– Minä hankin sponsoreita, teen pelaajasopimuksia ja yritän järjestellä kaikenlaista joukkueelle, Westerlund valottaa omaa rooliaan.

Westerlundin nimike on jatkossakin manageri, mutta hän lisää, ettei tittelillä ole merkitystä. Rooli on kuitenkin pelkästään miesten joukkueen taustoilla. Naisten liigajoukkueen toimintaan Westerlund ei osallistu. Eikä myöskään seuran juoksevien asioiden hoitamiseen.

Tiedotteesta pystyi rivien välistä tulkitsemaan, että Westerlundin rooli miesten liigajoukkueessa olisi kasvamassa. Hän luonnehtii EräViikinkien johtotapaa demokraattiseksi. Yleensä organisaatioissa on kuitenkin joku henkilö, joka päätökset viime kädessä tekee.

– Isoja asioita mietitään yhdessä, mutta kun täytyy lyödä nyrkkiä pöytään, niin löin sitä toissa päivänä valmentajien palaverissa, että nyt pitäisi ruveta taas pelaamaan.

– Olen sanonut viime viikkoina, että on tiettyjä asioita, joissa voisin alkaa ottamaan enemmän roolia. Jokaisessa ihmisessä on hyvät ja huonot puolet, ja on parempi keskittyä niihin, missä on hyvä. Mun hyvyys on ehkä se ihmisten kanssa tekeminen ja voittamisen kulttuurin kasvattaminen.

EräViikinkien tiedotteessa todettiin myös, että johtoryhmä tekee kriittisen analyysin. Sen pohjalta aiotaan löytää toimenpiteet, joilla menestymisen edellytyksiä voidaan parantaa. Konkreettisia ongelmakohtia Westerlund ei lähde yksilöimään, mutta antaa ymmärtää, että tunnelmaa pitäisi parantaa.

– Pienet asiat ratkaisee, niin kuin aina urheilussa. Tehdään ne oikein ja ollaan lähempänä joukkuetta isommalla sydämmellä mukana. Olen aina sanonut, että tämä on maailman paras urheilulaji. Silloin yleensä menestyt, kun homma on kivaa. Sieltä se lähtee rakentumaan.

Pelaajien hankkiminen on hankalampaa

EräViikinkien taival miesten liigassa on ollut viime kautta lukuunottamatta laskusuuntainen. Seuran tiedotteessa sanottiin miesten liigajoukkueen budjetin pienentyneen merkittävästi avauskaudesta. Tuolloin ErVi juhli hopeaa.

– Ei se ole aina raha, joka ratkaisee. Menestymisen ratkaisee monet muutkin asiat. Niitä lähdetään korjaamaan, Westerlund pohtii ja jatkaa.

– SSV:ssä voitettin viisi mestaruutta putkeen. Se perustui siihen, että kaikki oli samalla viivalla. Pelaajat, valmentajat ja taustahenkilöt. Tehtiin hommia yhteisellä talkoohengellä. Ei se tarkoita, että menestyt, kun hankit yhden tai kaksi kallista pelaajaa.

– SSV:ssäkin imu syntyi, kun homma hoitui niin, että voidaan menestyä. Se, että voidaan olla joukkue, joka pelaa mestaruudesta, on se lähtökohta ja sitten vasta tulee nämä, millä hinnalla saat minkäkin pelaajan.

Westerlund rakensi SSV:stä dynastian, joka oli täynnä maajoukkuepelaajia. Helsinkiläisten pukukoppiin mailansa kantoivat muun muassa Juho Järvisen, Tero Tiitun ja Jani Kukkolan kaltaiset nimet. Westerlund kuitenkin huomauttaa, että pelaajien hankkiminen on tänä päivänä hankalampaa.

– Viime aikoina on ollut vähemmän pelaajia vapailla markkinoilla kuin vaikkapa 5-6 vuotta sitten. Viime vuosina trendi on ollut se, että vaihtuvuus on pientä. Aina joku lähtee ulkomaille, mutta sekin on vähentynyt.

– Sitten tullaan siihen, miten pelaajat istuvat joukkueeseen. Olen aina sanonut, että voi olla kuinka hyvä pelaaja vaan, mutta persoonana täytyy olla sellainen, että istuu joukkueeseen.

Westerlund pohtii myös, että pelaajien profiilit ovat muuttuneet. Liigakaukaloihin rymistelevät nuoret ovat yhä lahjakkaampia.

– Kun voitettiin SSV:ssä mestaruuksia, korkein keski-ikä oli 29,5. Tänä päivänä jos rupeat keski-ikiä katsomaan, niin se on jotain ihan muuta. Pelaajat ovat entistä enemmän parhaimmillaan 25-vuotiaina. Ikä on laskenut 1990- ja 2000-luvusta.

Helsingin alakulo

Helsinki oli pitkään salibandyn kiistaton ykköskaupunki. Reilut 10 vuotta sitten helsinkiläiset Erä ja SSV taistelivat finaaleissa toista vuotta putkeen. Sittemmin SSV on voittanut yhden mestaruuden keväällä 2011. Finaaleissa helsinkiläiset ovat olleet vuosina 2012, 2013 ja 2017.

Tällä hetkellä F-liigassa pelaa yksi helsinkiläisjoukkue, EräViikingit ja sekin kärvistelee sarjataulukossa yhdentenätoista.

– Tiistai-iltana oli valmentajien kanssa palaveri, jossa kerroin, että olen ollut 33 vuotta mukana ja huonoin sijoitus on ollut kuudes. Silloin ymmärrät, että ei se mua miellytä.

Westerlund kuitenkin huomauttaa, että kirves ei ole lentänyt vielä Energia Areenan kaivoon, vaan kautta on vielä puolet pelaamatta.

Miksi helsinkiläiset sitten ovat pudonneet lajin huipulta? Melko kauas vieläpä.

– Muut tekee tällä hetkellä myöskin kovaa työtä. Ympäri Suomea tehdään hyvää työtä. Muut ovat kirineet Helsingin ja Uudenmaan kiinni ja menneet ohi. Ainakin hetkellisesti.

– Mutta, kuten mullekin aikanaan sanottiin: mikään ei ole ikuista. Ei mikään. Tilanteet muuttuu. Katsotaan missä vaiheessa. Mutta, eletään nyt tässä kaudessa ja lähdetään uuteen taisteluun.

Westerlund rakensi SSV:stä dynastian, joka kahmi viisi mestaruutta putkeen vuosina 2007-2011. Kuva kevään 2011 playoff-pressistä. (Salibandy.fi)

Haaveissa halli Helsingissä

Westerlund oli salibandymaailmaa keväällä 2016 järisyttäneen fuusion alullepanija. Fuusion julkistamistilaisuudessa hän visioi EräViikingeistä salibandyn Barcelonaa tai Real Madridia.

Keväällä fuusiosta tulee kuluneeksi viisi vuotta. Westerlund sanoo sen olevan edelleen hyvä asia, vaikka haasteitakin on ollut. Hän kehuu seuran työntekijöitä ”pirun hyviksi”, mutta lisää työtaakan olleen liian suuri.

– Tulee se läpi, että aikaa ei riitä kaikkiin osa-alueisiin.

Tulevaisuuden visioiden kärjessä on oma halli. Westerlund sanoo, että sen jälkeen taivas olisi seuralle auki.

Helsingin Jätkäsaareen on rakenteilla 4000 katsojaa vetävä Royal Areena. Jätkäsaari on kuitenkin logistisesti haastava paikka. Omanlaisensa pussinpohja, jossa etenkin Länsisatamasta tulevat rekat ruuhkauttavat liikenteen. Jätkäsaari on myös kaukana EräViikinkien sydänmaista Pohjois- ja Itä-Helsingistä.

– Sepä se. Royal Areena olisi vähän pahassa paikassa. Siinä olisi paljon samoja ongelmakohtia, mitä Vantaan Energia Areenassa. Se on helkkarin hieno halli, mutta väärässä paikassa.

Tammikuussa Westerlund sanoi Helsingin Sanomille, että haluaisi seuralle oman hallin Itä-Helsinkiin. Herttoniemen tai Itäkeskuksen alueelle.

– Olen edelleen sitä mieltä, että Itä-Helsinki – jos ottaa jonkun alueen – olisi kaikkein paras ratkaisu. Siellä saisi olla hyvät parkkipaikat, mutta ennen kaikkea pitäisi päästä hyvien kulkuyhteyksien viereen. Metron varteen tai ainakin jonkinlainen toimiva bussilinja pitäisi olla.

Westerlund visioi omasta hallista siksikin, että julkisrahalla pystyyn nousevat yleisötapahtumiin soveltuvat hallit ovat yhä harvinaisempia.

Kaupungit lähtevät yleensä mukaan vasta siinä vaiheessa, kun projektilla on tietty määrä rahoitusta kasassa.

– Totuus on se, että rahoitusta pitää löytyä vähintään 30 prosenttia, että pääset eteenpäin. Riippuen toki lähdetkö tekemään itse vai toisen partnerin kanssa. Pakko kaupunki on kuitenkin saada mukaan, koska valtaosa tonteista on kaupungin vuokratontteja.

Omaa hallia Westerlund kuvailee isoksi kynnykseksi. Oikea paikka pitäisi löytyä kerralla, Westerlund toteaa.

– Se on sen verran iso steppi, että niitä ei voi montaa kertaa harjotella.

– Ollaan kuitenkin niin iso seura – melkein 2000 jäsentä – ja niin laajalla alueella, että meidän jäsenet tulisivat treenaamaan muuallakin. Lippulaivat, eli miehet ja naiset, ja moni muukin pystyisivät siellä pelaamaan ja harjoittelemaan. Se olisi ikään kuin pääkallopaikka, joka kasaisi koko jutun.

Jaakko Tiira
Jaakko Tiira
Pääkallo.fin toimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @jaakkotiira