Salibandyliitto valitsi viikonloppuna kokouksessaan kolmen vuoden jatkokaudelle istuvan puheenjohtajan Risto Kauppisen. Puheenjohtajavaalista tuli yllätystiukka, kun Kauppisen vastaehdokas Ding Ma hävisi äänin 94-88. Jatkokaudelle valittu Kauppinen kertoo Pääkallolle haastattelussa tunnelmiaan siitä, mitä seuraavat kolme vuotta mahdollisesti tuovat tullessaan.
Salibandyliiton 182 jäsenseuraa äänestivät tasaisesti Kauppista ja Mata. Kolme vuotta sitten Kauppinen voitti vaalit ilman vastaehdokasta ja myöntää tiukan kisan olleen hänelle yllätys.
– Mielestäni se oli yllättävän tiukka, voin sen vilpittömästi myöntää ja antaa propsit kanssaehdokkaalle. Hän oli tehnyt valtavan hienon kampanjan. Ajattelin, että tästä pitää ottaa opiksi. Hyvä mieli jäi, kun selvisin kuitenkin, sanoo Kauppinen.
Jatkokaudelle valittu Kauppinen löytää paljon onnistumisia edelliseltä kolmelta vuodelta, kun hän on liiton hallituksen puheenjohtaja ollut.
– Onnistumiset ovat koko hallituksen onnistumisia. Sanotaan mitä sanotaan, mutta yksi onnistuminen on ehdottomasti se, että liitolla ja F-Liigalla on hyvä vuorovaikutussuhde seuroihin. Teemme todellakin yhdessä asioita kehityksen eteen, mitä on määritelty esimerkiksi F-Liigan kaupallisessa strategiassa.
MM-kisojen valmistelut ovat sujuneet hyvin ja kaikki olisikin valmista, mutta korona siirsi kisoja vuodella eteenpäin. Kauppinen nostaa esille myös kansanvälisen työn jossa Suomen Salibandyliitto on ollut vahvasti mukana.
– Kohta pelattaisiin hyvin järjestetyt MM-kisat, jotka siirrettiin vuoden päähän. Mitä ei välttämättä kentällä huomata, niin olemme olleet myös aktiivisia kansainvälisiä toimijoita ja olemme saaneet kansainvälisen liiton uuteen strategiaan niitä ajatuksia mitä Suomella on. Saimme esimerkiksi pysäytettyä sen, ettei peliaikoja lyhennetä ja kokoonpanoja pienennetä ihan MM-tasolla asti.
– Toisena asiana saimme vaihdettua salibandyn olympialajina ensimmäisenä prioriteettina siihen, että jäsenliittojen kehittäminen on ykkösasia, ihan niin kuin meillä Suomessakin tämä on näin. Kansainvälisessä liitossa pitää saada jäsenliittojen yleistä organisoitumisen ja toiminnan tasoa kasvamaan. Sitä kautta se pelikin paranee ja saamme tasoeroja pienemmiksi.
– Sääntömuutokset ovat vähän keinotekoinen keino saada tasoeroja pienemmiksi, vaikka siten, että peliaikaa lyhennettäisiin ja mahduttaisiin olympialaisiin.
Kysyttäessä seuraavan kolmen vuoden tärkeimpiä yksittäisiä tapahtumia, nostaa Kauppinen esiin tietysti joulukuussa pelattavat MM-kisat, myös U19-tyttöjen kisojen saaminen Suomeen ja Suomen Cupin finaalitapahtuman.
– Tietysti MM-kisojen onnistuminen on tärkeää, mutta myös se, että miten ne hyödynnetään. Haluamme myös järjestää kisoja jatkossakin. Tavoittelemme vuoden 2024 U19-tyttöjen MM-kisoja. Tällä saadaan hyvä lisä siihen, kun haluamme tyttöjä ja naisia lisää mukaan lajin pariin.
– Suomen Cupin finaalitapahtumaa täytyy myös kehittää, joka on siirtynyt F-Liigalta liiton hoidettavaksi. Tähän toivon kovastikin kehitystä, aikanaan finaaleja on pelattu jäähallissa yli 3000 katsojalle. Muutaman vuoden kuluessa pitäisi päästä vähintään samalle tasolle takaisin.
Seuraavan kolmen vuoden aikana kehitettävät asiat liittyvät vahvasti seurojen ja liiton yhteistyöhön. Seurojen hyvinvointi on kärjessä, kun Kauppinen aloittaa jatkokauden puheenjohtajana.
– Otamme käteen nyt käyttöönotetun strategian. Pitää muistaa, että se ulottuu vuodelle 2026 asti ja joka vuosi pitää mennä eteenpäin. Seurojen elinvoimaisuuden kehittäminen on ykkösenä. Etsimme palveluita, mutta keskitymme myös siihen, miten nykyinen palveluntarjonta saadaan paremmin seurojen tietoisuuteen. Kehitysohjelma on hyvässä vauhdissa, mutta sinne mahtuisi hyvin mukaan vielä osallistujia.
Kauppinen peräänkuuluttaa, että kehittyminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
– Seuroissa kehittyminen lisää työtaakkaa, mutta kehitys sitä työtä aina vaatii. Pitäisi päästä siihen, että kehitystä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Uskomme, että pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää tulevaisuudessa.
Salibandyliiton puheenjohtaja haluaa myös muistuttaa, että seurat saavat apua liitosta kysymällä.
– Seuroille pitää myös paremmin kertoa, että perustoiminnan pyörittämiseen ja byrokratiaan löytyy kyllä apua, kun ottaa vaan liittoon yhteyttä. Viestintä aina mietityttää, että millä tavoin se tavoittaa.