Kuinka iso on hyppy Divarista liigaan? – Kolme viime vuosina loikan tehnyttä pelaajaa pohti pääsarjojen eroja

Viime kaudella Divaria pelannut Juuso Forsman on ottanut paikkansa TPS:n kakkoskentästä.

Viime kaudella Divaria pelannut Juuso Forsman on ottanut paikkansa TPS:n kakkoskentästä. Kuva: Anssi Koskinen

Miten liigasalibandy eroaa divaripeleistä? Kuinka iso hyppy lopulta on? Pääkallo haastatteli kolmea viime kausina Divarista liigaan hypännyttä pelaajaa.

Juuso Forsman siirtyi vaihtoi Turun sisällä Divarista liigaan täksi kaudeksi. Huippulupaus Joonatan Kovanen taas siirtyi kaksi ja puoli vuotta sitten lappeenrantalaisesta NST:stä Nokialle. Riku Tuonosesta tuli liigapelaaja Welhojen noustua liigaan keväällä 2017.

Kaikkien tarinat tähän pisteeseen, laadukkaiksi liigapelaajiksi ovat erilaiset. Kolmikon mietteissä pääsarjojen välisistä eroista löytyy kuitenkin yhtäläisyyksiä. Liigassa pelataan fiksummin ja kollektiivisemmin. Tempo on kovempi ja virheistä rokotetaan armotta.

Juuso Forsman löysi nopeasti paikkansa tutusta ympäristöstä

TPS:n Juuso Forsman, 24, pelaa väkevää debyyttikautta liigassa. Viime kaudella FBC Turussa puolustajana pelannut Forsman on istutettu TPS:n kakkosketjuun vasemmaksi laitahyökkääjäksi. Loistavan laukauksen omaava Forsman on osunut jo kymmenen kertaa.

Meneillään olevaa kautta Forsman kuvailee ”sählyllisesti” elämänsä hienoimmaksi ajaksi.

– Ensimmäinen ajatus oli tietysti vakiinnuttaa pelipaikka ja päästä pelaamaan. Heti on lähtenyt hyvin rullaamaan, niin sitä kautta ajatus on ollut auttaa joukkuetta kaikin tavoin. Miellän, että pystyn auttamaan parhaiten maaleilla ja sitä olen koittanut tehdä, Forsman kertaa odotuksiaan ja syksyn pelejä.

– Pirun hyvät fiilikset ollut. Nälkää on kehittyä lisää. Kun joka matsissa tulee vastaan on uusi joukkue ja sitä kautta uusi tilanne meikäläiselle, niin erikseen ei tarvitse latautua.

Forsman sanoo hypyn divaripeleistä liigakaukaloihin olleen pelillisesti iso. Aika pallon kanssa on kortilla ja pelin fyysisyys on eri tasoa, hän pohtii. Tarkasti ampuvaa laituria helpotti kuitenkin se, että TPS oli tuttu organisaatio. Hän juhli A-poikien SM-kultaa TPS:n paidassa keväällä 2017. Myös kotihalli pysyi samana vaikka joukkue vaihtui.

– TPS oli tosi tuttu ympäristö. Joukkueessa on ylipäätään paljon Tepsin kasvatteja. Pelaajat oli joko vanhoja pelikavereita tai sellaisia, ketä on tullut hallilla nähtyä. Helppo oli tulla seuraan takaisin. Sitä kautta hyppy oli helppo ja vaivaton.

Salolaislähtöinen Forsman kertoo pelaamisen TPS:n liigajoukkueessa olleen hänelle iso tavoite. Hyppy Divarista liigaan on jo itsessään kova. Forsman kuitenkin pomppasi suoraan Divarista liigan kärkijoukkueen kärkikenttään, mikä tekee loikasta vielä astetta suuremman.

Hän sanoo vaatimustason ja tempon olevan TPS:n harjoituksissa niin kova, että itse liigapeleissä ei tullut yllätyksiä.

Junioripelien jälkeen kaksi kautta FBC Turussa pelannut Forsman kehuu entistä seuraansa, mutta lisää eron liigaorganisaation näkyneen etenkin kentän ulkopuolisissa asioissa.

– On sen huomannut ihan käytännön asioissa, kun on esimerkiksi oma pukukoppi. Huoltotoimet, pelaajien oheisharjoittelu ja kaikki tämmöiset mahdollisuudet on astetta kovemmalla tasolla.

Entä, mitkä ovat Forsmanin mielestä suurimmat pelilliset erot kahden ylimmän sarjaportaan välillä? Hän löytää kaksi isoa eroa: aika ja fyysisyys.

– Paljon nopeampaa täytyy päässä raksuttaa. Pelinopeus on paljon kovempi ja kliseisesti myös fyysisyys. Kulmissa saa vääntää. Ne on kaksi isointa. Myös pelaajien henkilökohtaisessa yksilötaidossa on eroa.

Pelaajien taitotason kasvaessa peli on myös monin paikoin hallitumpaa kuin Divarissa. Tietyllä tapaa se tekee liigapelistä myös helpommin ennakoitavaa.

– Ihan täysin totta. Liigassa tulee paljon pidempiä pallonhallintajaksoja ja viisikon peliä on ehkä helpompi lukea. Ei tule niin sanotusti näppäilyvirheitä.

Joonatan Kovanen on oppinut liigasalibandyn tavoille haastavan alun jälkeen. Kuva: Ari Arola

Liiga oli jopa kovempi kuin Joonatan Kovanen oletti

Siinä missä Forsman hyppäsi liigaan salibandypelaajalle melko kypsässä 23 vuoden iässä, Joonatan Kovanen oli 18-vuotias märkäkorva siirtyessään NST:stä Nokian KrP:n paitaan kaudeksi 2018-19.

Odotukset Kovasta kohtaan olivat korkealla. Hän voitti nuorten maailmanmestaruuden vuotta aiemmin ja takoi kahdella divarikaudella yhteensä 94 pistettä.

– Tiesin, että on ihan erilainen sarja kyseessä. Itsellä oli kovat odotukset, että pystyisi tekemään heti tulosta, mikä ei ole ehkä vieläkään aivan toteutunut, Kovanen muistelee.

NST-kasvatti sanoo liigan olleen jopa kovempi sarja kuin hän osasi odottaa.

– Oli se vähän kovempi, mitä odotin. Divarissa maalit tuli poikkareista ja peittopelaaminen oli muutenkin heikompaa. Liigassa koko kentän poikkarit on tosi vaikeita suorista hyökkäyksistä. Eri tavalla pitää tehdä maaleja. Yksilötaidot ei tule niin paljon esille, kun viisikkopuolustaminen on niin paljon paremmalla tasolla.

Jälkikäteen voi todeta, että odotukset lastattiin ehkä liiankin koviksi, vaikka Kovanen summasi debyyttikaudellaan ihan mukiinmenevät 25 pistettä yhtä monessa ottelussa. Voimakkaasti virtaileva ”Näätärokki” ei tukenut heiveröisen ja taitavan nuoren pelaajan vahvuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Kovasen tekemän hypyn kohdalla täytyy muistaa myös se tosiasia, että joukkueen ja sarjatason ohella vaihtui koko elinympäristö, kun kotiosoite vaihtui Etelä-Karjalasta Tampereelle.

– Varmasti sekin vaikutti, mutta ei sitä muutosta silloin ehkä niin isona kokenut, kun joukkue otti hyvin vastaan ja pääsi nopeasti sisään. Uuden opettelu kuitenkin vie aina aikansa.

Vaikka pistetehtailu ei ole yltänyt divarilukemiin on Kovanen silmin nähden kehittynyt. Marraskuussa 21 vuotta täyttänyt hyökkääjä valittiin miesten maajoukkueen tuoreimpaan leiriryhmään. Pelaaminen on monipuolistunut ja nuorta miestä on nähty viime aikoina sentterin tontilla.

– Totta kai omaa fysiikkaa piti parantaa. Täällä virheestä ratkotaan. Piti löytää malttia, jotta osaa tehdä oikeita ratkaisuja. Puolustuspeli on myös itselle tärkeää, että ei kolisisi omissa. Sekin on mennyt eteenpäin, Kovanen valottaa osa-alueita, joihin on liigaan siirryttyään panostanut.

Pohtiessa suurimpia eroja pääsarjojen välillä Kovasella tulee mieleen muutamakin perustavanlaatuinen eroavaisuus.

– Virheistä rokotetaan eri tavalla, eikä Divarissa osata puolustaa niin hyvin. Liigassa jengit ovat myös urheilullisempia ja tempo on sitä kautta paljon kovempi.

– Pelaaminen ei ole Divarissa ihan niin fiksua, eikä pallosta pidetä samalla lailla hyvää huolta. Sitä kautta aukeaa parempia paikkoja vastareihin sun muihin.

Riku Tuononen voitti viime kaudella puolustajien pistepörssin. Kuva: Ari Arola

Liigassa virheitä ei saa enää anteeksi, Riku Tuononen sanoo

Forsmanista ja Kovasesta tuli liigapelaajia seurasiirtojen myötä. Welhojen kapteeni Riku Tuonosen status taas vaihtui kuopiolaisten noustua liigaan keväällä 2017.

Tuononen, 29, arvelee nähneensä paikan päällä 5-10 liigapeliä ennen kuin hyppäsi itse kaukaloon. Jokusen Josban pelin aikanaan ja muutaman matsin Jyväskylässä, hän muistelee Savon murteella.

Pian sata liigapeliä Welhoissa pelannut puolustaja sanoo aiempien kausien harjoituspelien Josbaa, Happeeta ja OLS:a vastaan antaneen jonkinlaista kutinaa liigapeleistä.

Kovia pistelukemia jo Divarissa takonut ja liigassa lähes pisteen ottelua kohden summannut Tuononen osasi odottaa liigapelien olevan huomattavasti kovempia kuin sarjaporrasta alempana ja sitä ne myös olivat.

– Missä se ero varsinkin näkyi, oli henkilökohtainen taitotaso. Se, miten pelataan paljon enemmän joukkueelle. Liigassa ei ole sooloilijoita. Se näkyi, että pelattiin kurinalaisemmin kuin Divarissa.

Yksi asia Tuonosen kuitenkin yllätti.

– Suurin mikä yllätti, oli se maalipaikkojen hyödyntäminen, joka on paljon korkeammalla tasolla. Sen huomasi karulla tavalla. Divari antoi vielä aika paljon anteeksi, jos munasit jonkun tilanteen, mutta liigassa se kostautuu maalin muodossa, Tuononen miettii ja jatkaa.

– Liigassa pelaaminen on selvästi fiksumpaa. Tiedostetaan ja tunnistetaan tilanteet, ihan peluutuksenkin kannalta. Jos esimerkiksi kolmonen pelaa vastustajan ykköstä vastaan, niin se saattaa kivasti pitää palloa minuutin, eikä päästä vastustajan ykköstä pallolle.

Fiksumpaan pelaamiseen liittyen Tuononen tunnistaa saman asian kuin Forsman aiemmin. Liigassa pelaamista on paikoin helpompi ennakoida.

– Joukkueet toteuttaa usein tiettyä sapluunaa. Sitä kautta on helpompi ennakoida, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan.

Divarissa Welhot lukeutuivat monta kautta kärkijoukkueisiin. Liigassa paikka taas on löytynyt sarjataulukon peräpäästä vaikka putoaminen ei ole vielä toistaiseksi ollut lähelläkään. Huonolla pelillä pisteille ei kuitenkaan ole asiaa, toisin kuin vielä Divarissa, Tuononen toteaa.

Puolustajien pistepörssin viime kaudella voittanut Welhokapteeni sanoo liigastandardien muokanneen myös kuopiolaisten toimintakulttuuria.

– Harjoittelu on monipuolisempaa ja siihen panostetaan enemmän kuin divariaikoina. Etenkin fysiikkapuolella on tehty enemmän hommia.

Organisaation tasolla muutoksen arvioiminen on hankalampaa. Ottelutapahtuma on kuitenkin konkreettinen asia, minkä Tuononen nostaa esiin.

– Ottelutapahtumat ovat menneet parempaan suuntaan. Tähän kauteen ei tietenkään voi verrata. Mutta jos vertaan edellisvuoteen, kun sai olla yleisöä, niin ottelutapahtumissa on menty paljon eteenpäin.