Pääkallo jututti Oilersin kolmanneksi parasta pistemiestä Tuomas Iiskolaa. Pelipaikkaa vaihtanut hyökkääjä on näyttänyt jopa selvästi paremmalta pelaajalta kuin edellisellä liigakaudellaan. Hänellä on tällä kaudella myös tärkeä pedagoginen tehtävä.
Iiskola palasi täksi kaudeksi Suomeen parin Sveitsissä vietetyn vuoden jälkeen. Moni luultavasti otaksui, että seuraksi olisi valikoitunut tuttu ja turvallinen EräViikingit. Iiskola ehti pelata ensin seitsemän liigakautta Erässä ja fuusion jälkeen kaksi kautta EräViikingeissä.
Helsinkiläisseuran sijaan uudeksi osoitteeksi löytyi Espoo ja Oilers.
– Suurin syy oli se, että broidi pelasi täällä. Koin, että nyt oli hyvä mahdollisuus pelata ensimmäinen kausi kimpassa ja halusin katsoa sen kortin. Muutenkin Oilersissa oli paljon tuttuja tai ainakin puolituttuja naamoja, joten oli helppo liittyä sellaiseen ryhmään, Iiskola taustoittaa.
Iiskola, 28, on ollut nuorelle joukkueelle erinomainen vahvistus. Hän on ottanut paikkansa kakkosketjun keskeltä.
– Aina kun tulee uuteen ympäristöön, haluaa näyttää omaa parastaan. Täällä kun on vielä aika paljonkin itseäni nuorempia pelaajia, niin koitan antaa tipsejä muun muassa treenaamiseen liittyen.
Uusien tuulien haistelu on tehnyt selvästi hyvää Erä-kasvatille. Ura näytti olevan jo pienessä laskussa edellisellä liigakaudella 2017-18. Tuolloin laiturina pelannut Iiskola summasi 22 otteluun 22 pistettä, mikä oli hänen liigauransa toiseksi kehnoin noteeraus ja pisteiden valossa heikoin yli 20 ottelun runkosarjakausi.
– Silloin oli jengissä paljon loukkeja ja ketju vaihtui aika tiuhaan. Sekin teki pelaamisesta vaikeampaa ja tavallaan jätin itseni monesti ulos pelistä.
Koko aiemman liigauransa käytännössä samassa paikassa pelanneelle Iiskolalle Oilers on kolmas seura kolmeen vuoteen. Ensimmäinen Sveitsin kausi Könizissä jäi repaleiseksi loukkaantumisten takia. Viime kaudella hän summasi Rychenbergissä 25 otteluun 19+15=34 pistettä.
– Olen päässyt näkemään erilaisia kulttuureja ja pyrkinyt oppimaan uusia asioita. Ne asiat, missä on kehitettävää, ovat nousseet selkeämmin esille.
Kehityskohteeksi hän tunnisti etenkin puolustuspelaamisen.
– Ja sellaisten tyhmien tai hätäisten ratkaisujen pois jättäminen, että pelaaminen olisi kypsempää. Sveitsissä se oli välillä ihan päästä päähän -meininkiä. Siinä oppi tajuamaan, miten tärkeä väline pallo on tässä lajissa.
Oppi on myös näkynyt tällä kaudella. Aiemmin Iiskola tunnettiin maalinahneena laiturina. Sveitsistä on palannut selvästi monipuolisempi ja kokonaisvaltaisempi keskushyökkääjä. Iiskola on ollut aiempaa aktiivisempi myös rakennusvaiheessa. Tehotkin ovat kääntyneet, sillä hyökkääjä on summannut kauden ensimmäiselle puolikkaalle 7+16=23.
Pisteitä on siis jo tässä vaiheessa enemmän kuin edellisellä liigakaudella. Oilers-hyökkääjä sanookin sentterin tontin sopivan hänelle nykyään paremmin.
– Ainakin tällä hetkellä se tuo omia vahvuuksia hyvin esille. Pelipaikka näkyy suoraan myös siinä, että syöttöjä on tullut enemmän. Meidän peli perustuu aika paljon karvaukseen. Ollaan saatu varmaan yli puolet paikoista karvin kautta. Jos se on onnistunut niin flow on ollut hyvä.
– Riistot tulevat monesti toisessa tasossa. Kun laittaa palloa nopeasti liikkeelle, niin syöttäreitä tulee. Voi siinä olla sattumaakin. Onko vaan sattunut pomppimaan mun puolelle ne riistot, mistä on tullut maaleja.
Iiskolan mainitsema karvaus ja palloton peli laajemminkin on ollut Oilersin osalta priimaa tällä kaudella. Myös otteluiden aluissa Oilers on ollut väkevä. Pelin läpiviennissä ja pallollisessa pelissä riittää kuitenkin vielä työnsarkaa, mikäli Öljymiehet meinaavat haastaa Classicin mestaruustaistossa.
– Siitä pitäisi lähteä, että saataisiin ehjiä 60 minuuttisia, eikä peleissä tulisi niin paljon ohihetkiä. Kaikille pitäisi saada iskostettua pelin ja joukkueen kunnioitus vielä paremmin. Pelataan kimpassa, eikä omat pörssit edellä. Siihen on potentiaalia. Meillä on paljon fiksuja pelaajia, mikä alkaa varmasti keväällä näkymään.
Palataan vielä Iiskolan haastattelun alussa mainitsemaan velipoikaan, jonka hän nimesi suurimmaksi tekijäksi seuravalinnan taustalla. Isoveli Tuomas ja kuusi vuotta nuorempi pikkuveli Heikki ovat hyökänneet samassa ketjussa. Pelaajaprofiileiltaan hyvin erityyppiset veljekset ovat summannut yhteensä 40 pistettä.
Iiskola sanoo, ettei kentällä välttämättä osaa ajatella velipojan kanssa pelaamisen olevan erityisen spesiaalia.
– Mutta ehkä eri tavalla koittaa viedä toista eteenpäin, vielä kun Heikki on pikkuisen nuorempi. Kurittomuutta olen koettanut saada pois, että hän oppisi olemaan vähän kypsempi. Kun on kuitenkin sellainen taitelijaluonne kyseessä.
Onko pikkuveli sitten kypsynyt yhdessä pelatun alkukauden aikana?
– Kehittymisen merkkejä on. Siihen olen tyytyväinen.