Seurahistoriansa toiseen Suomen Cupin finaaliin valmistautuvan SPV:n puhutaan olevan joukkue, joka nostaa tasoaan kovissa paikoissa. Seinäjokisten finaalihistorian perusteella oletus pitää täysin paikkansa.
SPV on pelannut kerran Suomen Cupin finaalissa. Kaudella 2010-11 se juhli Cupin voittoa kaadettuaan divarijoukkue Ilveksen finaalissa 7–1.
Liigafinaaleissa SPV on nähty neljästi. Ensimmäisellä yrittämällä (keväällä 2011) ei tärpännyt, mutta vuosina 2012, 2013 ja 2015 se juhli Suomen mestaruutta. SPV on siis poistunut kotimaisesta finaalista tai finaalisarjasta ainoastaan kerran ilman kannua. Tuolloinkin se taipui kivikovalle SSV:lle otteluvoitoin 2–3.
Jos kovien panosten pelien otantaa laajennetaan pronssipeleihin, oletus kovassa paikassa venyvästä joukkueesta vahvistuu. Seurahistorian ensimmäisen pronssipelin SPV hävisi Erälle lukemin 6–2 keväällä 2008. Sittemmin se on pelannut himmeimmistä mitaleista neljästi (2009, 2010, 2017, 2019) ja pokannut ne jokaisella kerralla.
Huomionarvoista SPV:n ratkaisupelien menestymisessä on myös se, että se on harvoin lähtenyt niihin selkeänä ennakkosuosikkina. Ensimmäisessä Suomen Cupin finaalissa se oli tietenkin jättisuosikki Ilvestä vastaan. Liigafinaaleissa ainoastaan keväällä 2013 joukkue lähti selkeänä ennakkosuosikkina finaalisarjaan SSV:tä vastaan. Tuolloin mestaruus irtosi voitoin 3–0. Muuten ennakkoasetelmat SSV:tä ja Happeeta vastaan ovat olleet tasaiset ja SPV on ollut ehkä jopa hienoinen altavastaaja.
Seinäjokisten jokaisen ratkaisuottelun aitiopaikalta nähnyt Tommy Koponen, miksi SPV on ollut niin vahva ratkaisuotteluissa?
– Tuo on tietysti laaja kysymys. Jos ajatellaan mikä on ollut tunne. Henkisesti ollaan ymmärretty, että ollaan oltu vahvoja ja voidaan olla vahvoja. Nykyään on helppo tuoda vähän historiaakin. Pystytään hyödyntämään tietoa, kun ollaan oltu niissä kovissa paikoissa ja onnistuttu.
– Toinen asia on ollut meidän pelitapa, josta ollaan paljon keskusteltu. Olen sanonut monta kertaa aiemminkin, että tottakai mekin haluttaisiin pelata kuten Barcelona. Mutta kun mennään yhteen peliin, jossa ratkotaan kaikki, niin semmoinen joukkue, joka on panostanut paljon hyökkäyspelin kaavoihin – mitkä toki näyttää kivalta onnistuessaan – niitä pystyy lukemaan pois.
– Jos kysyt, miten SPV hyökkää, niin en minä tiedä. En käytä valmennuksessani aikaa siihen, että käytäisiin läpi hyökkäyspelaamisen malleja. Luotan siihen, että pelaajat pystyvät käymään niitä asioita läpi. Kun pelaamisen perusraamit on kunnossa, pelaaminenkin voi olla reagoivaa. Meillä oli varmasti kaikkein vähiten organisoitua se hyökkäyspelaaminen niinä vuosina, kun voitettiin liigamestaruuksia.
Riihimäen Cup-finaali on SPV:n ensimmäinen lähes kuuteen vuoteen. Joukkueessa on silti paljon finaalikokemusta. Nykyryhmästä Ville Kuusela, Sami Koski ja Henri Myllymäki ovat olleet voittamassa kaikkia SPV:n mitaleita. Myös Henri Urmakselta, Petri Hakoselta, Jukka-Pekka Pelto-Arvolta ja Jari Hankkiolta löytyy finaalikokemusta punapaidoissa.
Muille SPV-pelaajille tuleva finaali KrP:ta vastaan on ensimmäinen aikuisten tasolla.
– Se etu meillä, että moni pelaaja tulee täältä käsin katsottuna harvinaisesta tilanteesta, kun he ovat menestyneet junioreissa. Joukkueessa on pelaajia, jotka ovat voittaneet B-junnujen Suomen mestaruuden ja olleet A:n finaaleissa. He ovat pelanneet ratkaisupelejä junioreissa, joita takavuosien pelaajilla ei ole ollut. A-pojatkin hävisivät viime kaudella vain muutaman pelin runkosarjassa. Keväällä olisi ollut selvää, että jos he pelaavat oikein, niin ovat lähellä mestaruutta.
– Nykyjoukkue on sekoitus pelaajia, jotka ovat pärjänneet aiemmin aikuisten tasolla ja nyt junioreissa. Ei ole mitenkään teennäistä, että heillä on oletusoarvo, että pärjätään.
– Vaikka ei olla tällä kaudella pelattu hääppöisesti liigan pleijarijoukkueita vastaan, niin usko ei ole missään vaiheessa horjunut siihen, että kunhan päästään pudotuspeleihin, etteikö siellä pystyttäisi menestymään. Jo omalla uralla jäi sellainen tunne, että ne (pudotuspelit) on niitä siisteimpiä pelejä ja niissä tuli parhaat pelit pelattua. Se on syvällä seuran DNA:ssa.
Suomen Cupin puhutaan olevan hyvä sauma opetella voittamista. Cupin voiton ja liigamestaruuden välillä onkin usein kausaalisuhde. Eikä logiikka päde pelkästään salibandyssa. Esimerkiksi Manchester Cityn entinen keskikenttätähti David Silva nimesi keväällä 2011 voitetun FA Cupin City-uransa tärkeimmäksi pokaaliksi. Espanjalainen perusteli, että cupin voittaminen opetti isolla rahalla kasatulle nousukkaalle voittamista.
Myös SPV juhli ensin Cupissa ja voitti liigamestaruuden seuraavalla kaudella.
– Tuo on erinomainen nosto. Kun voitettiin Cupin välierä Espoossa, Kosken Sami nosti itse asian esiin ja sanoi, että cupin voitto oli kaikista tärkein askel matkalla mestariksi. Sen jälkeen uskottiin, että voidaan pelata liigassakin finaaleissa ja voittaa mestaruus.
– Vaikka en niin tuota Englannin esimerkkiä tunne, niin ymmärrän täysin mistä siinä puhutaan.