Pääkallo jututti kokenutta Classic-puolustajaa Mikko Leikkasta. Hän kertoi muun muassa, mitä Classicin pitää tulevissa peleissä parantaa.

Classic voitti välieräsarjan ensimmäisen ottelun, mutta hävisi toisen pelin Raholassa Nokian KrP:lle loppulukemin 5–7. Toisessa erässä tamperelaiset olivat peräti 0–5-tappiolla. Koko liigauransa Classicia edustanut 32-vuotias Leikkanen ei muista, että vastaavaa olisi tapahtunut ihan hetkeen.

– Ei nyt ihan äkkiseltään tule vastaavaa mieleen. Saadaan mennä aika paljon ajassa taaksepäin, Leikkanen pähkäilee.

Avausosassa lauantaina Classic oli selvästi niskan päällä, vaikka KrP tulikin lopussa maalin päähän. Maanantaina tarina oli toinen.

– Se lähti jo siitä, että ei oltu heti pelin alusta asti mukana. Meidän palloton pelaaminen oli heikkoa. Ei voitettu yhtäkään kaksinkamppailua ja viisikon etäisyydet venyivät. Varsinkin heidän ykkönen on hyvä käyttämään tilaisuudet hyväkseen ja tuntui, että eilen he laittoivatkin hyvällä prosentilla sisään. Se söi henkeä ja tuntui, ettei mikään onnistu, mikä näkyi pallollisessakin tekemisessä. Yleinen huolimattomuus näkyi ja se, että koko ajan oli kiire tehdä ratkaisuja.

Vaikka Classic oli heikko, se tuli kuitenkin lähelle.

– Jos tuommoisella pelillä pääsee kahden maalin päähän, niin en rupea huolestumaan hommasta isossa kuvassa. Pudotuspeleissä, kun on pienet marginaalit ja jos toinen ei ole valmis pelaamaan, niin se näkyy taululla. Ihan ansaittu tappio meille.

Haastajajoukko on kirinyt

KrP kuuluu Classicin kovimpaan haastajajoukkoon, joka selvästi repesi tällä kaudella. Paikallisvastustaja on ollut dynastialle siinä mielessä mielenkiintoinen vastus, että aiemmat löylytykset ovat kääntyneet tasaisiksi taistoiksi tämän vuoden puolella.

Viime keväänä Classic hyökkyytti nokialaisia kahteen erään jääneessä jäähallipelissä 8–1 ja cupin finaalissa 10–2. Myös Supercupissa se tyrmäsi Näädät 11–3. Tämän vuoden puolella neljän kohtaamisen voitot ovat kuitenkin menneet 2–2.

– Mitä muistan viimeisen parin vuoden ajalta pelit, jotka ovat revenneet, ne ovat lähteneet aika alusta asti meidän komennossa. Ollaan saatu lyötyä lujasti rumpua vastustajan päähän. Kaverilla ei ole ehkä ihan se fiilis ja kasetti niissä kohdissa kestänyt.

– Vaikuttaisi siltä, että hekin ovat menneet paljon eteenpäin ja siellä on tullut kasvua. KrP on taitava jengi, mutta pelin tason heittely on ollut leimaavaa. Nyt hekin ovat löytäneet tasaisuutta.

Classicin haastajajoukon kärki on muutenkin kehittynyt. Oilers sijoittui viime kauden tapaan runkosarjassa toiseksi, mutta paransi seitsemän pistettä ja jäi lopulta vain kuuden pinnan päähän tamperelaisista.

Leikkanen näkeekin haastajajoukon kärjen kehittyneen ja lisää jopa yllättyneensä siitä, kuinka paljon piste-ero Classicin haastajajoukossa repesi. Vuosi sitten kakkonen ja kahdeksikko mahtuivat 10 pisteen sisään. Nyt väliin jäi 25 pistettä.

– Kertoo siitä, että luokkajakoa on tullut selkeämmin. Kovasti mekin hommia painetaan, koska tieto on, että meidän päänahkaa halutaan. Sehän tässä on hienointa, että pyritään tekemään kaikkemme, että pysytään edellä ja muut jengit yrittää ottaa kiinni.

Asetelma kirittää myös Classicia, jonka kohdalla arvuutellaan toisinaan, onko suurin menestyskiima jo laantunut.

– En näe millään lailla, että meidän jengissä näkyisi vatsojen olevan täynnä. Voittamisen ja menestymisen takia tätä hommaa tehdään. Se, mitä olet joskus saavuttanut, ei anna mitään, kun pöytä puhdistetaan joka kauden jälkeen.

– (Petteri) Nykkykin on sanonut, menestys on menestystä vain toistaiseksi. Homman täytyy jatkua, koska kilpailu kiristyy koko ajan.

Ailahtelua

Puolivälieräsarja LASBia vastaan oli Classicille omanlaisensa haaste, sillä lahtelaiset parkkeerasivat tiiviin bussin. Sarjaan mahtui yksi ohipeli, mutta muuten Classic oli vahvasti kuskin paikalla.

Vuoden 2021 puolella tamperelaisten marssi ei kuitenkaan ole ollut ihan yhtä vakuuttavaa kuin syksyllä. Classic koki yllättäviä pistemenetyksiä muun muassa OLS:lle, Steelersille ja Tiikereille.

Käsijarru on jäänyt välillä pohjaan ja peli on ollut nihkeämpää. Leikkasen mielestä ailahtelu olisi parempi termi.

– Siinä kohtaa, kun runkosarja alkoi olla ratkaisuvaiheilla, saatiin hyvät pelit Nokiaa ja Oilersia vastaan ja onnistuttiin niissä kohtalaisesti. Olen kokoajan luottanut siihen, että kun panokset kasvaa, niin luontaisesti myös kiima ja tekeminen paranee.

Toisaalta Classicia myös syynätään eri tavalla kuin muita. Pieniinkin heikkouden merkkeihin tartutaan ja niistä tehdään helposti isompia ongelmia kuin ne todellisuudessa ovat.

– Ei me jengin sisällä koeta minkäänlaista ahdinkoa. Meillä on kuitenkin kokenut jengi ja nuorempikin kaarti on marinoitunut näissä hommissa.

Leikkanen näkee kuitenkin että pieni ulospuhallus on inhimillistäkin. Classicin kausi 2020-21 on ollut sen mittareilla poikkeuksellisen pitkä kesken jääneen viime kauden takia.

– Tässä kohtaan joukkuetta myös mitataan. Miten pystytään ja osataan oikeilla hetkillä pelata tasollamme. Jos pelataan omalla parhaalla tasolla, tästä valtakunnasta ei varmasti löydy sellaista joukkuetta, joka meidät voittaisi.

Leikkasen omalla kohdalla poikkeuksellisen pitkä kauden odotus oli kuitenkin positiivinen asia. Hän sanoo, ettei osannut pettyä kotikisojen tai Champions Cupin siirtymisestä, koska ne olivat ennakoitavissa jo varhain syksyllä.

– Enemminkin olen kääntänyt sen niin päin, että kun alla paljon rikkonaisia kesiä, niin nyt tuli pätkä, kun sai oikeasti treenata paljon monipuolisemmin ja pääsi sillä saralla steppejä eteenpäin.

Henki

Classicin nuorisokaartiin kuuluva Alpo Laitila totesi pari viikkoa sitten Pääkallolle, että henkeä pitäisi saada kohotettua. Nuori hyökkääjä ei viitannut niinkään siihen, että joukkuehenki rakoilisi, vaan siihen, miten Classic reagoi vastoinkäymisiin.

– Joukkueen tunnelma on hyvä, mutta kunnolla se mitataan peleissä. Ensimmäisessä välierässä tunnetaso oli sopiva ja silloin homma toimii. Ei se tunne tule tekohengen kautta vaan penkin pitää elää normaalisti, pian 400 liigaottelua Classicin riveissä pelannut Leikkanen valottaa ja jatkaa.

– Raholan pelissä se puuttui ja meille vähän epätyypillisesti fiilis laski, kun tuli jokunen takaisku. Yleensä ollaan oltu niissä hetkissä hyviä, eikä olla jääty miettimään mennyttä, vaan käyty kuittaamassa.

– Ne on pitkälti pääkoppajuttuja. Yksilön valmistautumiseen laittaisin isoimman painoarvon. Jokaisena pelipäivänä pitää ymmärtää, että pitää tehdä vähintään sama työmäärä ja vähän enemmänkin.

Pörssikärki

Pisteiden valossa Leikkanen on ollut iskussa. Puolustajien pistepörssiä pudotuspeleissä johtava pakki on summannut seitsemään peliin 6+3=9 ja on 13 maalia plussalla.

– Omalla kohdalla vähän sama kuin jengilläkin, eli ailahtelevaa. Välillä on tullut pinnoja vaikka en ole muuten ollut tyytyväinen peliin. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin ihan tyytyväinen, mutta tasaisuutta kaipaa vielä. Omassa päässä varsinkin on tullut liikaa pieniä nukahduksia.

Leikkanen kuitenkin huomauttaa, että oma kentällinen, Classicin pelätty ykkösvitja on päästänyt liikaa maaleja kahteen välieräpeliin. Pallo on kaivettu omasta nuotasta peräti seitsemän kertaa.

Classicin keväällä 2016 raiteille asettunut mestaruusjuna on edennyt maltillisin muutoksin. Leikkanen pelasi pari viime kautta Jussi Pihan johtaman kakkosketjun alla, mutta tämä kausi on mennyt Nico Salon kipparoimassa ykkösessä.

Tasaisen korkeasta suoritustasosta tunnettu tamperelaispuolustaja sanoo, ettei hänelle ole sinällään väliä kumman kentän alla pelaa. Molemmista löytyy huippupelaajia. Pelityylit ovat kuitenkin hieman erilaiset.

– Salon poppoon kanssa karvaus on aktiivisempi. Sitä kautta tulee paljon riistoja ja itsekin tulee oltua välillä syvällä hyökkäysalueella. Pihan ja kumppaneiden kanssa oli vähän erilainen rytmi. Silloin pelasin enemmän viivan kautta. Siinä oli myös yleensä neljä leftiä, mikä vaikuttaa myös viisikon pelaamiseen. Kaikilla viisikoilla on aina omat erityispiirteensä.

Ongelmakohdat

Vaikka Classic on edelleen ainoa mestarisuosikki, sen pelissä on ollut myös ongelmakohtia. Esimerkiksi ylivoima on ollut heikkoa, vaikka tulivoimaa kyllä piisaa. Pudotuspeleissä Classic on hyödyntänyt vain kolme kymmenestä ylivoimastaan.

Leikkanen sanoo, että ylivoiman tukkoisuutta on pohdittu ja sitä on myös hiottu. Hän myös huomauttaa, että tulos taulullakin vaikuttaa. Kolmannen erän johtoasemassa ylivoimalla ei haeta ratkaisuja kovalla riskillä.

– Tässä kohtaa ei voi olla tyytyväinen, mutta ei se menneinäkään vuosina aina ole ollut niin loistokasta. Ylivoimat ovat kuitenkin sellaisia kohtia pelissä, joissa pallo pitää laittaa maaliin, koska maalipaikkojen määrät supistuvat muutenkin, mitä pidemmälle kautta mennään.

– Onhan se tietenkin huono asia, ettei olla tehty ylivoimalla maaleja, mutta ollaan siitäkin huolimatta pärjätty kohtalaisesti. Kun saataisiin se palikka ruuvattua vielä kohtalaiseen kuosiin, niin ollaan aika paljon vaarallisempi jengi.

Toinen ongelmakohta on ollut Classicin haavoittuvuus negatiivisissa tilanteenvaihdoissa. Joukkue on ollut totutusti paljon pallossa, mutta ylihyökännyt toisinaan, mikä on avannut vastustajalle kääntöpaikkoja.

Leikkanen allekirjoittaa tämän. Maanantain pelin kääntökartassa oli jokunen merkintä liikaa, puolustaja toteaa. Hän näkee Classicille kaksi selkeää kehityskohdetta loppukevääseen.

– Ensimmäinen on pallollinen huolellisuus. Viisikon tasapainon pitää olla kunnossa, koska joskus joku syöttö voi katketa tai veto jäädä peittoon, mutta pitäisi olla heti valmis reagoimaan, että saadaan pallo takaisin.

– Toinen juttu on pallottoman pelin järkevyys. Löydetään siihen se oikea kamppailupelaamisen taso. Nyt niitä on hävitty liikaa. Sitä kautta aletaan saamaan paremmin riistoja ja hyviä käännön paikkoja.

– Selkeät sävelet, Leikkanen päättää.