Maajoukkueet

MM-tasolla debytoiva Daniela Westerlund toipui ylikunnosta ja sairastelukierteestä: ”Sykkeiden kanssa joutui taistelemaan aika paljon”

28.10.
2021
Maajoukkueet

Daniela Westerlund debytoi MM-kisoissa marraskuussa. Kuva: Mika Hilska

Suomen naisten salibandymaajoukkue marras-joulukuun (27.11.-5.12.) Uppsalan MM-turnaukseen julkaistiin keskiviikkona. Joukkueessa on mukana kaikkiaan viisi MM-ensikertalaista.

Yksi heistä on EräViikinkien Daniela Westerlund, 23, joka valittiin joukkueeseen puolustajana, vaikka peliuralta hänet tunnetaan paremmin sentterin roolista. Westerlund on jo kokenut aikuispelaaja, sillä ensimmäisen liigakautensa hän pelasi PSS:n paidassa jo kaudella 2013-14.

Mitä merkitystä MM-valinnalla oli sinulle henkilökohtaisesti?

– MM-kisapaikka on ollut henkilökohtaisesti pitkään tavoitteena, kun olen muutamankin vuoden tuossa maajoukkueen mukana ollut. MM-kisat ovat kuitenkin jääneet välistä, joten valinnalla on todella iso merkitys, Westerlund kertoo maajoukkueen valintatilaisuudessa.

Westerlund on tosiaan ollut mukana maajoukkueringissä useamman vuoden ajan. Maaotteluitakin on kertynyt uralle jo 22 (3+8). Arkistoja peratessa löytyy nolosti otsikoitu haastattelu, jossa tuolloin U19-maajoukkueessa pelannut Westerlund kertoi tavoitteekseen maajoukkueen.

Maajoukkuetavoite täyttyikin kohtuullisen nopeasti, mutta MM-tasolle kipuaminen otti aikansa.

– En osaa sanoa ajattelinko asiaa silloin niin pitkälle. Tässä on toki ollut terveyden kanssa harmittavia ongelmia, jotka ovat pidentäneet kisoihin pääsemistä. Totta kai olisin toivonut jo aiemmin, että olisin päässyt kisoihin, ja pitkään olen ollut mukana, mutta huipennus on jäänyt erinäisistä syistä välistä.

Mitä nämä terveysongelmat ovat sitten olleet? Westerlund avaa vuosien harmeiksi paisuneita ongelmia.

– Ylikuntoa ja alipalautumista oli pääosin vaivana. Se taas johti sairastelukierteeseen eli tuli oltua ihan kipeänä paljon. Se taas aiheutti sen, että sykkeiden kanssa joutui taistelemaan aika paljon ja ei päässyt täyteen kuntoon. Pari liigakautta meni siten, että pystyin pelaamaan, mutta en ollut täydessä vireessä.

– Pahin aika oli sellainen, että se kesti puolisen vuotta, jolloin oli selkeästi ylikuntoa. Pari vuotta sen jälkeen taistelin sykeongelmien kanssa.

Koronan katkaisema kausi 2019-2020 oli ensimmäinen täysi kausi vaivoitta, ja viime kaudella Westerlund pelasi niin ikään ehjän kauden Ruotsissa. Täten vuoden 2017 ja varsinkin vuoden 2019 kisat menivät ymmärrettävistä syistä sivu suun.

Ruotsin liigassa ratkaisujen täytyy olla nopeita

Westerlund edusti viime kaudella Ruotsin Superliigan Nacka Wallenstamia. Sentteri onnistui hyvin uudessa ympäristössä ja Innebandymagazinet arvioi hänet syyskauden perusteella sarjan toiseksi parhaaksi tulokkaaksi. Tehopisteitäkin kertyi mukavasti kausitasolla (17+9) 26 otteluun.

– Pelitempo on Ruotsissa kovempi ja fyysinen peli oli kovempaa, ja se oli myös sallitumpaa. Aikaa ja tilaa oli vähemmän kentällä ja sitä kautta piti pyrkiä nopeampiin ratkaisuihin. Siinä varmasti ne suurimmat erot Suomeen nähden.

Westerlund palasi täksi kaudeksi Suomeen ja on EräViikinkien avainpelaajia F-liigassa. Kuva: Esa Takalo

Ruotsalaiset ovat varsinkin naisten puolella lajin selkeä mahtimaa ja ovat voittaneet mestaruudet vuosina 2007-2019. Laji on myös ruotsalaisten ”oma”. Westerlundin mukaan tämä ei kuitenkaan näkynyt mitenkään negatiivisesti suhtautumisena muualta ponnistaviin pelaajiin.

– Ei ainakaan arjessa näkynyt, ja ulkomaiset pelaajat otettiin oikein hyvin mukaan. Nyt kun on pelannut siellä niin on maajoukkueessa kova halu näyttää, että mekin pystytään heidät voittamaan.

Suomen F-liigaa pelataan kahdella eri tasolla eli A- ja B-lohkossa. A-lohkossa joukkueita on kahdeksan ja se on näistä Ruotsiin vertautuva sarja. Ruotsin sarjaa on pidetty ihan maajoukkueen valmennuksen puoleltakin Suomen sarjaa kovempana ja pelaajia kehittävänä sarjana.

– Niin kuin jo sanoinkin niin pelitempo ja fyysisyys eroaa Suomesta. Laajempi materiaali näkyy Ruotsissa. Joukkueita on enemmän ja ne ovat tasaisempia keskenään. Siinä tosiaan se suurin syy miksi tasokin on vielä vähän korkeampi.

Tähän lienee hyvä lisätä, että Ruotsissa aikuisia naisten lisenssipelaajia on 4920 ja alle 19-vuotiaita tyttö-/naispelaajia kaikkiaan 27 390. Suomessa aikuisia naisten lisenssipelaajia on 4412, mutta alle 19-vuotiaita nais-/tyttöpelaajia vain 4684, joten Westerlundin mainitsema laajempi materiaali pitää numeraalisesti täysin paikkansa, kun katsotaan jo pelkästään junioripohjaa.

Sentteristä pakiksi

Kuten jutussa jo mainittiinkin niin Westerlund on tullut urallaan paremmin tunnetuksi sentterinä. Sentterin roolissa on tietysti puolustusvelvollisuuksia, mutta pelipaikan vaihtaminen ei ole aivan yksinkertaista monipuolisellekaan hyökkääjälle.

– Ensinnäkin se eroaa, että puolustaa pitää vielä tiukemmin ja sen suhteen on iso fokus tällä hetkellä. Puolustajana pääsee pelaamaan paljon pallon kanssa, avaamaan peliä ja toimimaan paineen alla. Siinä se suurin ero sentterin rooliin.

Kisojen suhteen debytantin odotukset ovat maltilliset, vaikka päävastuksen nimi ponnahtaakin esille.

– Odotan sitä tapahtumaa kokonaisuudessaan, että päästään joukkueena mittaamaan tasoa ja haastamaan. Niin kuin sanottua niin Ruotsi on se jonkinasteinen ennakkosuosikki tällä hetkellä, ja kisoissa päästään haastamaan heitä tosissaan ja tekemään töitä yhdessä, Westerlund summaa odotuksiaan.

Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen