Suomen Cupin final four -tapahtuma miteltiin viikonlopun aikana Turussa. Miesten mestariksi kruunattiin Tampereen Classic ja naisten mestaruuden vei nimiinsä PSS Porvoosta.
Asiantuntija Perttu Kytöhonka vastasi toimituksen kysymyksiin koskien cupin huipennusta, joka käsitti naisten ja miesten välierät sekä finaalit.
Ihan alkuun peruskysymys final four -päätöksestä cupille. Mitä ajatuksia koko viikonlopun kestävästä cup-huipennuksesta heräsi?
– Konsepti ehdottomasti jatkoon. Joukkueille tapahtuma oli jotain erilaista jo nyt, se haastoi jengien leveyttä ja kyllä tuollaisessa yksittäisessä tulos tai ulos -pelissä on aina oma hohtonsa. Lisäksi kun ajat tästä paranee, tästä voi saada sellaisen lajiyhteisön kokoontumisen ja startin uudelle vuodelle. Paljon potentiaalia.
Jäikö välieristä käteen mitään erityistä?
– Ei. Classic on edelleen erittäin vaikea voitettava ja se pitää nimenomaan voittaa – eivät käytännössä koskaan häviä itse, jos saatte kiinni mitä haen. SPV hoiti oman rutiinilla tasoeron ollessa varsin iso. Oli aivan hauska nähdä O2:n riveissä paljon tosi nuoria pelaajia. Toki harmi samalla, etteivät Ampparit päässeet matsiin ihan sillä ykkösmiehistöllä. Se kuitenkin on aina toiveena näissä.
Miesten finaalissa SPV tarjosi hyvän esityksen Classicia vastaan. Mihin se mielestäsi perustui pelitaktisesti ajatellen?
– SPV:n matala 1-2-2 -blokki teki Classicin maalintekoalueelle murtautumisen tosi vaikeaksi. Myös SPV:n vasturit lähtivät erityisesti ottelun alkupuoliskolla todella laadukkaasti liikkeelle. Koko ottelun aikana SPV ei hirveästi antanut Classicille vastahyökkäysmahdollisuuksia – monesti SPV myös purkaa palloa todella inhorealistisesti – ja se pudottaa automaattisesti maaliodottamaa. Fiksu ottelusuunnitelma, joka oli todella lähellä onnistua.
– Vähän enemmän SPV olisi tarvinnut pidempiä pallopätkiä. Ei välttämättä pelkästään jalkaa säästääkseen – se tuntui kyllä riittävän hyvin – mutta nyt kun SPV luopui loppua kohden pelivälineestä nopeammin ja nopeammin, se antoi Classicille aikaa etsiä lääkkeitä matalan blokin purkamiseen ja tiloja löytyä erityisesti kakkostason pelaajien välistä.
– Rasmus Hasu oli kolmoserässä erinomainen, mutta se riski ”onnekkaan pompun” sisään menemisestä kasvaa, jos koko ajan ottaa vastaan. Joka tapauksessa, SPV näytti miten ainakin se kykenee Classicin haastamaan ja miksei tarjonnut jotain vinkkiä muillekin.
Jonkin verran puhuttu siitä, että toisella ”pomppii suotuisasti” ja toinen teki ”ansaittuja maaleja”. Liittyikö käsitys tähän peliin ja onko ajatuksella mitään arvoa urheilukeskustelussa?
– Ei ole juuri mitään virkaa. SPV hyökkäsi ottelussa tehokkaasti – tarkoitan ennen kaikkea sitä, millaisia tilanteita se sai luotua varsin vähäisellä hyökkäysajalla. Ihan yhtä ansaittuja nekin maalit olivat. Toisaalta voi taas nostaa hattua Classicin kärsivällisyydelle ja yksinkertaisesti sille, että se on niin kovin vaikea jengi voittaa.
Jatkoajan jäähy on tietysti ollut kuuma peruna. Oletko muodostanut jonkinlaisen kokonaiskuvan tilanteesta näin jälkikäteen?
– En. On paikallaan keskustella ja tehdä tulkinnat selkeiksi, koska mielipiteitä on melkein yhtä paljon kuin niiden esittäjiä. Itse en osannut lähetyksessä sanoa, oliko millaisen jäähyn paikka vai oliko jäähy lainkaan. Ymmärrän molempia näkökantoja.
Naisten välierissä nähtiin laadukasta peliä. Onko F-liigan naisten sarja mainettaan parempi tasollisesti?
– F-liigan top4-joukkueet ovat naisissa kaikki varsin laadukkaita ryhmiä. Kaikista löytyy kokemusta ja lahjakkaita nuoria pelaajia. Lisäksi kaikilla varsin omanlainen tapansa toimia. Nähtiin tosi mielenkiintoiset pelit näiden neljän kesken.
Naisten finaalista: Arvio molempien peliestyksestä? Nähdäänkö nämä joukkueet myös kevään finaaleissa?
– TPS oli niskan päällä ottelun ensimmäisen puoliskon ja kakkoserässä sillä oli riittävästi tilanteita ottaa pieni karkumatka. Oli todennäköisesti molemmille joukkueille selvää, että laajemmalla rintamalla pelannut PSS lienee vahvoilla loppua kohden. TPS olisi tarvinnut sen karkumatkan ja silloin puolustustaistelu olisi todennäköisesti riittänyt. Nämä ovat vahvoja kandidaatteja toki finaaliin, mutta tuo kärkinelikko on tasainen tällä hetkellä. PSS:n sinne joka tapauksessa isken.
Finaalitapahtumassa nähtiin paljon nuorten pelaajien onnistumisia isoissa peleissä. Herättikö tämä jotain erityisiä ajatuksia?
– Aina on mukavaa, että nuoret onnistuvat. Ei se toki varmasti kuitenkaan pelkästään ideaalia ole marssittaa kovin paljoa alaikäisiä pelaajia Cupin loppuhuipentumaan. Hienoja rohkeita suorituksia nähtiin, samalla nostan hattua myös esimerkiksi PSS:lle, jolla ei ollut alaikäisiä pelaajia kokoonpanossaan. Silloin on tehty pitkään asioita hyvin.