Salibandy tulee muuttumaan tulevaisuudessa kaukalossa ja sen ulkopuolella. Ideoita haettiin taannoin jo sulkeutuneella kyselyllä suoraan laji-ihmisiltä.
Tulevaisuus puhuttaa kaikkia lajin parissa toimivia. Peliä halutaan kehittää ja se tulee tulevaisuudessa näyttämään hyvin erilaiselta, mitä se tänä päivänä on. Puhuaksemme tulevaisuudesta, täytyy kysyä, miten salibandylla tällä hetkellä menee, Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta?
– Uskon, että pohjakosketus on koronan myötä saavutettu. Tässä vaiheessa näen salibandyn tulevaisuuden lupaavana. Suunta on taas ylöspäin.
Harrastajat takaisin pelaamaan
Salibandyn parista on pikkuhiljaa hävinnyt harrastajia ja koronapandemian vuoksi määrä suureni entisestään. Sen vuoksi harrastajia lopetti Ilmivallan mukaan noin 15 prosenttia.
– Alasarjojen harrastajamiehet ovat suurin pudotusryhmä. Heitä ei ole saatu takaisin, kun taas pienissä junioreissa on päästy lähes samoihin lukemiin koronan jälkeen. Miehissä pelaajat lopettavat yksitellen ja se supistaa joukkueiden pelaajamäärää, puhumattakaan siitä, jos joukkueen taustalla oleva puuhamies lopettaa. Se on yleensä viimeinen niitti.
Harrastajamäärien lisäämiseksi on liitossa mietitty monia keinoja. Esimerkkejä näistä ovat yksittäiset turnaukset, kesken kauden sarjaan ilmoittautuminen sekä uudet pelimuodot. Pienten juniorien kanssa on helpointa miettiä ratkaisuja.
– Pikkujunnuissa on helppo ottaa kesken kauden joukkueita mukaan sarjaan, sillä se ei sotke sarjoja. Lähes 100 joukkuetta jälki-ilmoittautui sarjoihin vuoden vaihteessa.
Aikuisissa mietitään vaihtoehtoa, jossa joukkueiden ei tarvitsisi osallistua koko kauteen, vaan joukkueet voisivat pelata yksittäisiä pop up -turnauksia, joihin ideoimaan mukaan otettaisiin seurat sekä halliyrittäjät.
– Liitto olisi niissä mukana seurojen kanssa järjestämässä jollain tasolla. Haluamme, että kaikilla olisi mahdollisimman matala kynnys lähteä harrastamaan.
Sveitsissä ja Tšekissä suosioon nousseet 3vs3- ja 4vs4 -pelimuodot ovat myös mahdollisia vaihtoehtoja lajin pariin jäämiseksi tai pääsemiseksi. Pienemmät pelaajamäärät voisivat helpottaa seuroja pelaajien saamiseksi. Ilmivallan mukaan pelimuotoja tullaan tukemaan jatkossa, jos niille on kysyntää.
– Riippuu myös alueesta, lähdetäänkö näitä viemään eteenpäin. Pääkaupunkiseutu voisi hyvinkin hyötyä näistä, sillä koronan vuoksi siellä pudotus harrastajissa oli suurin. Toisena alueena oli Varsinais-Suomi. Joillakin alueilla ei tarvitse tehdä mitään, koska mitään ei ole tapahtunut.
Kaudelle 2023–2024 on suunnitteilla pilottina suljetut sarjat, joissa pelattaisiin otteluita radikaalimmilla uudistuksilla. Tausta-ajatuksena on pelata alueellisesti lyhyitä otteluita joko 4vs4- tai 3vs3 -pelimuodoilla. 2x15min ja sitä lyhyemmät peliajat mahdollistaisivat otteluiden pelaamisen myös arkisin.
Mistä lisää katsojia?
Yksi salibandyn keskeisimpiä kysymyksiä tulevaisuudessa on: Kuinka saada lisää katsojia otteluihin? Kuten harrastajamäärät, ovat katsojaluvut laskeneet koronapandemian vuoksi. Ilmivalta nostaa esille ei niinkään lajin, vaan sen ulkopuoliset asiat.
– F-liigan ottelun pitää olla tulevaisuudessa muutakin, kuin pelkkä huippusalibandyottelu. Hallille ei välttämättä tultaisi pelkästään pelin, vaan kokemuksen vuoksi.
Mitä kokemukseen siis vaadittaisiin? Tällä hetkellä kärjistetysti vain yksi seura tarjoaa ottelutapahtumakokemuksen Ilmivallan mukaan. Se on Tampereen Classic.
– Bläk Boksissa on tällä hetkellä mahdollista saada urheilutapahtumakokemus. Yleisesti muualla mennään sitten taas katsomaan huippusalibandya. Meidän pitäisi houkutella muitakin kuin laji-ihmisiä tapahtumiin.
Keskustelu kääntyy siihen, millainen halli olisi ideaali salibandylle. Bläk Boksin tunnelma on saanut kiitosta niin katsomosta, kuin pelikentältä, vaikka tilaa on sanottu ahtaaksi.
– Sieltä on tullut hyvää palautetta kaukalon puolelta, että tunnelma on huikea. Pelaajat tykkäävät pelata tuon kaltaisessa paikassa. Eihän se täydellinen ole, esimerkiksi alkulämmittely hoituu Ideaparkin parkkipaikalla, eikä asfaltti ole huippu-urheilijalle optimaalinen paikka.
Ehkä jäähallien sijaan salibandyn täytyy tehdä itselleen itsensä näköinen halli.
– Onhan se ihan erilainen tunnelma esimerkiksi pienessä hallissa, kuin isossa jäähallissa, jossa on 1000 katsojaa, toteaa Ilmivalta.
Ensi kaudeksi plussalla
Liitto sai vuodelle 2023 huonoja uutisia, kun Olympiakomitea myönsi huippu-urheilun tehostamistukea salibandylle 110 000 euroa. Määrä tuli pettymyksenä, sillä edellisvuodelle tuki oli 130 000 euroa.
– Ei olla tyytyväisiä tietenkään. Emmekä oikeastaan tiedä, miksi tuki laski. Perustelut olivat samat mitä aina ja tulemme keskustelemaan Olympiakomitean kanssa tästä aiheesta yhteisen ymmärryksen saamiseksi.
Tulosennustekin vuodelle 2022 on karu. Liitto tulisi laskelmien mukaan olemaan 300 000 euroa pakkasen puolella. Se on kaksinkertainen määrä arvioituun 150 000 euroon. Ilmivalta haluaa kuitenkin rauhoitella numeroita seuraavia.
– Vuonna 2020 liiton tulos oli 600 000 euroa plussan puolella, kun taas vuonna 2021 tehtiin vajaa 200 000 euroa miinusta. Kuitenkin vuodet -21 ja -22 ynnättynä yhteen vuoden -20 kanssa jättää meidät plussan puolelle, joten ei tässä ahdingossa olla. Tosiasia on se, ettei tällaisia pakkasvuosia voi tulla lisää ja vuosi 2023 onkin budjetoitu 50 000 euroa plussaa.
Ajan kuvaan kuuluu hintojen kallistuminen ja sitä on tiedossa myös salibandyssa.
– Pelipassin ja osallistumismaksujen hintaa ei ole nostettu vuosikausiin. Niitä ei ole nostettu siksi, ettei maksu olisi kenellekään kynnys harrastaa. Mutta kyllä se nyt varmaan realiteetti on, että kaudelle 23–24 niitä maksuja täytyy nostaa.
Pelipassin hintaa tultaisiin nostamaan muutaman euron verran. Koko kauden hinnaksi aikuisilla, nuorilla sekä lapsilla on tällä hetkellä 41 euroa. Seniorisarjassa hinta on 27 euroa.
– Ikinä ei saisi vertailla mihinkään, mutta esimerkiksi koripallossa vastaavan tuotteen hintaa on nostettu noin kahdeksan prosenttia ja heidän hintansa ovat meidän hintoihimme verrattuna melkein kolminkertaiset. Siitä huolimatta he tekevät harrastajaennätyksen. Toki meidän on myös mietittävä harrastamisen kustannuksia ja silloin pelipassin hinta on oltava selkeässä linjassa niiden kanssa.
Muutoksen tuulet puhaltavat
Kansainvälinen IFF haluaa uudistaa salibandya lähivuosina. Muutosten tarpeita sekä kohteita kartoitettiin lähtökohtaisesti koko lajiyhteisölle suunnatussa kyselyssä. Kysely huomioon ottaen tulevaisuuden linjauksista voidaan päättää IFF:n yleiskokouksessa joulukuussa 2024.
Kansainvälisesti lyhyempi peliaika oli ensin ykkösprioriteetti kehittämiselle, mutta loppupeleissä siihen ei uskottu tarpeeksi. Nyt IFF:n puolelta halutaan laajempaa keskustelua siitä, kuinka lajia voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.
Ilmivalta uskoo, että toimenpiteet kehittämiseksi menevät sääntökirjaan asti. Hän toivoo kyselyn kautta ilmenevän jopa yllättäviäkin asioita.
– Salibandy tulee muuttumaan ajan mukana ja säännöt tulevat varmasti tulevaisuudessa olemaan erilaiset kuin nyt. Mutta boksin ulkopuolelta tulevat ajatukset ja ideat olisivat erittäin tervetulleita.
Mutta miltä kotimaiset liigat näyttävät tulevaisuudessa? Entä pitäisikö salibandyyn luoda niin sanottu NHL-tuote, jossa Suomen ja Ruotsin huippuseurat pelaavat yhteistä Pohjolan liigaa?
– Kevennykseksi voin sanoa, että NHL-tuotteesta ei liitossa voida puhua. Sehän on tällainen KalloCastin hupijuttu, mutta esimerkiksi Ruotsin liiton kanssa olemme keskustelleet useaan otteeseen erilaisista vaihtoehdoista. Esimerkiksi sellaisesta, jossa jokainen joukkue Suomesta kävisi pelaamassa muutaman ottelun heidän pääsarjajoukkueitansa vastaan ja ne pisteet laskettaisiin F-liigan sarjataulukkoon normaalisti mukaan.
– Perinteisesti ajatellaan aina niin, että kaikkien pitää pelata kaikkia vastaan yhtä monta kertaa, mutta olisimmeko tulevaisuudessa valmiita rikkomaan rajoja hieman? Ruotsiin matkustaminenkaan ei ole niin kallista loppupeleissä.
NHL-viittaus ei ole kuitenkaan alunperin KalloCastin keksimä juttu. Euraasian NHL:stä puhui alunperin SSBL Oy:n hallituksen jäsen Peter Vesterbacka vuoden 2018 Helsingin Sanomien haastattelussa, eli ajatus on lähtenyt Alakiventien suunnasta. Samassa haastattelussa Vesterbacka uskoi miljoonien kiinalaisten tietävän salibandyn.
Vesterbackalla on salibandylle vahva kasvuvisio. Se on oma NHL, jota pelattaisiin Euroopan ja Aasian alueella, Euraasiassa.
Ajatus kuulostaa lennokkaalta, mutta Vesterbacka korostaa joka välissä kovan työn merkitystä. Perusasiat on pantava kuntoon lajin huipulla.
”Näen, että me pystymme oikeasti tekemään sellaisen NHL-tyyppisen kuvion. Minun roolini on tuoda sellaisia ajatuksia pöytään”, hän kuvailee tehtäväänsä Salibandyliiton hallituksessa.”
Lisävahvistusta lennokkaille visioilleen Vesterbacka antoi tässä Pääkallon haastattelussa alkuvuodesta 2019. Koronapandemian alkamisen jälkeen Suomen ja kansainvälisen liiton Aasian valloitukseen tähtäävät haaveet ovat hävinneet julkisesta keskustelusta. Ilmivalta ei ollut pestissään vielä ennen koronapandemiaa.
Sääntömuutokset ja kansainvälinen seurojen yhteistyö tulevat muuttamaan lajia kaukalossa tulevaisuudessa. Aika näyttää, millaiseksi se muuttaa lajia.
Teksti: Jani Manninen