Runkosarjan yllätyskolmonen Jyväskylän Happee kohtaa puolivälierissä rakkaan vihollisensa Seinäjoen Peliveljet, joka sijoittui runkosarjan kuudenneksi.

Lähtökohdat:
Happeen runkosarja oli loppuun asti hyvä, ja sen kruunasi se, että joukkue nousi päätöskierroksella vielä Classicin ohi kolmanneksi. Se nappasi ensimmäisen kotietunsa sitten kevään 2019. Viime vuosikymmenellä useita kertoja neljän sakkiin kivunnut Happee paransi runkosarjassa pelillisesti ja tuloksellisesti kauteen 2021-22 nähden.

SPV uudistui tälle kaudelle pelaajiston osalta. Se eteni pudotuspeleihin kohtuullisen totutuin sävelin sijalta kuusi. Edelliseen kauteen nähden tuli jonkin verran parannusta, sillä edelliskaudella SPV oli kahdeksas runkosarjassa. Pistekeskiarvo nousi 0.25 pistettä peliä kohden, mikä on sekin parannus, sillä taakse jäi yhtä monta joukkuetta kuin viime kaudella. Sen pudotuspelipaikka varmistui melko aikaisessa vaihessa, joten kaikkia loppukauden tuloksia ei kannata liikaa syynätä, kun tie ylemmäskin oli tukossa jo useampi kierros ennen runkosarjan loppua.

Happeen hyökkäyspelin roolitus onnistui eri hyvin runkosarjassa. Markus Salmen, Kaapo Siekkisen ja Niko Laitin kentällinen oli erinomainen läpi kauden. Muualta löytyi myös ratkaisijoita, kuten Jami Manninen, Teuvo Kinnunen ja Matti Minkkinen. Lisäksi ryhmästä löytyy kahden suunnan duunareita. Roni Laasonen ei välttämättä ollut pörsseissä kärkeä, mutta onnistui tällä kaudella pelillisesti hyvin Hirvissä.

Puolustusmiehistö on ollut Happeella kiinnostava tällä kaudella, sillä hyökkääjinä aiemmin kunnostautuneet Markus Sipronen ja Perttu Koljonen ottivat uuden roolin vastaan. Molempien esitykset paranivat kauden edetessä, ja varsinkin Sipronen on joukkueelle tärkeä palanen. Jonne Junkkarinen ja Eppu Suhanto onnistuivat Happeen tehokentällisen alla. Vahvajalkainen Arttu Pylväläinen on kiinnostava pelaaja joukkueen takalinjoilla. Maalivahti Markus Laakso oli pelipaikkansa paras runkosarjassa ja hyvien otteiden jatkumista odotetaan, jos joukkue mielii pitkälle keväällä.

SPV:n kärkihankinta Peter Kotilaisen kunnon suhteen oli kysymysmerkkejä kauden alla, mutta teholinko vastasi epäilyihin pelaamalla loistokkaan runkosarjan ja voittamalla pistepörssin tehoin 27+44=71. Kotilaisen pysäyttäminen on Happeelle vaikea, mutta olennainen tehtävä. Ketjukavereista varsinkin Konsta Haukkalan lapa oli syönnillä. SPV-hyökkäyksestä löytyy edelleen erittäin kokeneita pelaajia, joista maestro Sami Kosken pistetahti ei ole hidastunut iän myötä. Kokemuksen puolesta Ville Kuuselan ja Jukka-Pekka Pelto-Arvon merkitys kasvaa kevään edetessä.

SPV:n nykypakiston parhammistoa edustavat Santeri Uusi-Laitila ja Aapo Lokasaari, jotka ovat pelanneet pääosin Kotilaisen tehokentän alla. Miika Latvalalla ja Jeri Heikkilällä on niin ikään potentiaalia ottaa roolia. Vaikka SPV-puolustuksessa on pallollista osaamista, ei sen pelaaminen juurikaan perustu siihen. Puolustuksessa onkin olennaista kuinka hyvin palloton viisikkopuolustus toimii, ja pallon kanssa pyritään nopeisiin ratkaisuihin. Maalivahti Rasmus Hasu on osoittanut parhaimmillaan olevansa huippuvahti ja nyt mieheltä vaaditaan eritoten vahvaa pudotuspelisarjaa. Maalivahtipeli tulee olemaan erittäin merkittävä seikka molempien joukkueiden osalta.

Pelillisesti Happee on kehittynyt viime vuosina roimasti ja jättänyt Hirvirytkeen historian lehdille. Joukkue pelaa maltillisesti pallon kanssa, ja tylsyttää hallinnan kautta vastustajan hyökkäyspeliä. Se onkin tuonut joukkueelle hyvää tulosta. Joukkueen taitotaso on korkea ja osin pelitavallisia ratkaisuja avittaa myös hyökkääjien siirtyminen pakin rooliin.

Varsinaisen puolustuspelaamisen suhteen voi heittää kysymysmerkkejä, sillä Happee on voinut omassa päässä luottaa paljon myös Laakson huipputorjuntoihin. Varsinkin SPV on erittäin hanakka laukomaan ja hyökkäämään, joten Happeen oman pään pelaamisen pitää olla hyvällä tasolla ja tarkkaa. Se saanee pitää palloa enemmän, mutta murtautuminen maalipaikoille ei ole välttämättä helppoa, sillä SPV malttaa puolustaa tiivisti. Täten paikkojen hakeminen vaatii myös malttia, ja tarkkuutta sen osalta, että SPV ei pääse turhan helposti iskemään vastaan, kun Happee hakee ylivoimia hyökkäysalueella.

SPV:n pelillinen sabluuna ei ole juurikaan muuttunut. Se puolustaa tiiviisti ja iskee nopeasti sekä tehokkaasti vastaan. Sen vuoksi se ei ole erityisen helppo tai mukava vastus. SPV on iskee myös nopeasti tilanteisiin, joissa on epäjärjestystä ja irtopalloja. SPV ei juurikaan rupea ihmettelemään, vaan laukauksia haetaan usein nopeasti ja pienistäkin marginaaleista toimitetaan palloa maalilla. Jotta tämä tuottaisi tulosta, vaatii se myös laadukkaita viimeistelyitä.

Jori Isomäen SPV sietää varmuudella pallottomuutta ja se pelaa tuloksesta maltilla. Sen palloton peli on usein hyvää, ja siksi se on vastustajille haaste. SPV on tälläkin kaudella osoittanut paljon henkistä kanttia voittamalla suuren määrän niin kutsuttuja maalin pelejä. Peräti 11 (1/3) sen peleistä ratkesi vasta peliajan jälkeen. Happeen pelihuumori voikin olla koetuksella, jos peli on sinällään hallinnassa, mutta SPV iskee maalit omista tonteistaan. SPV on useina vuosina osoittanut venymiskykynsä juuri kovissa paikoissa.

Tero Kotilaisen luotsaaman Happeen ylivoimapeli oli runkosarjan 5. parasta (41,2%). Alivoimallakin se oli suunnilleen keskitasoa (6.) prosentin ollessa 61,4.

SPV:n ylivoima oli suhteellisen heikkoa varsinkin siinä mielessä, että sitä on yleensä pidetty pohjalaisten vahvuutena. Prosentti 31,3 oli sarjan toiseksi heikoin. Alivoimalla SPV oli viidenneksi paras (62,5%).

Knopit:

Vaikka Happee oli tällä kaudella runkosarjassa edellä taulukossa on hyvä huomioida, että SPV voitti kaksi peliä kolmesta. 2020-luvulla yksikään joukkueiden välinen peli ei ole päättynyt yli yhden maalin erolla ja ratkaisua on haettu kolmesti varsinaisen peliajan jälkeen. Voitot Happeelle 4-3.

Joukkueet kohtasivat viimeksi pudotuspelisarjassa finaaleissa 2015, jolloin SPV voitti sarjan 3-1. Tuolloin lehterit pullistelivat ja samaa voidaan odottaa tämänkin kevään Väli-Suomen väännössä. Finaalisarjan erikoisuutena oli muuten se, että SPV johti finaalisarjaa vain minuutin ja kolme sekuntia, mutta vei mestaruuden silti nimiinsä.

Taistelupari:

Peter Kotilainen, SPV – Kaapo Siekkinen, Happee

Entinen Happee-tähti Kotilainen jätti Jyväskylän viime kauden jälkeen kohujen saattelemana. Lopulta Kotilaisen siirto on osoittautunut hyväksi molemmille joukkueille. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä miten Kotilainen esiintyy sarjassa ja vanhassa kotikaupungissaan. Tällä kaudella Happeen tehopelaaja oli seuran oma kasvatti Siekkinen, joka iski 34 maalia ja syötti 13. Sentteristä on kasvanut pikku hiljaa joukkueen tähtipelaaja. Siekkinen ei ole samanlainen pelaaja kuin Kotilainen, mutta Jyväskylästä on jälleen kehittynyt erinomainen liigapelaaja, ja on hyvä seurata miten Siekkinen esiintyy kevään peleissä.

Kauden aiemmat kohtaamiset:
02.10.2022 17:00 Seinäjoen Urheilutalo SPV – Happee 7-6 RL
03.12.2022 18:30 Jyväskylän monitoimitalo Happee – SPV 3-4
05.03.2023 17:00 Seinäjoen Urheilutalo SPV – Happee 6-7 RL

Näin pelataan:
To 16.03.2023 18:30 Jyväskylän monitoimitalo Happee – SPV
La 18.03.2023 17:00 Seinäjoen Urheilutalo SPV – Happee
Ti 21.03.2023 18:30 Jyväskylän monitoimitalo Happee – SPV
To 23.03.2023 18:30 Seinäjoen Urheilutalo SPV – Happee

Tarvittaessa:
Su 26.03.2023 17:00 Jyväskylän monitoimitalo Happee – SPV
Ti 28.03.2023 18:30 Seinäjoen Urheilutalo SPV – Happee
To 30.03.2023 18:30 Jyväskylän monitoimitalo Happee – SPV

Kumpi voittaa?

Happee on sarjassa ennakkosuosikki, mutta historia huomioiden, ei mitenkään erityisen selkeä sellainen. Ylläkin on mainittu, että SPV on hankala vastus, ja vielä sellainen, että se sietää hyvin vastoinkäymisiä. Happeen kohdalta voi laittaa tämän seikan osalta kysymysmerkkejä muutaman viime kevään osalta. Oletettavasti tämä on kevään tiukin puolivälieräsarja.

Happee välieriin voitoin 4-3 ja tunnelma sekä katsojamäärät nostattavat salibandy-yhteisöä yleisestä lajialhosta.