Salibandyssa on puhuttanut varsinkin miesten liigatasolla kovat otteet ja pääosumat viime vuosina.
Meneillään oleva kausi 2022-23 on ollut tilastojen valossa melko siisti, vaikka syyskaudelle osui tapauksia, jotka puhuttivat paljonkin lajiyhteisössä. Tällä kaudella ulosajoja (2+2+20) on jaettu vain kuusi kappaletta. Viime kaudella ulosajoja jaettiin yhteensä jopa 14 miesten liigassa. Sinänsä kuusi ulosajoa ei ole tavatonta, sillä kaudella 2019-20 runkosarjassa jaettiin vain neljä punalappua.
Lokakuun puolivälistä helmikuun puoliväliin oli jakso, jolloin ulosajokortti ei heilunut kertaakaan. Vaikuttaa siltä, että alkukauden kovat linjaukset menivät perille, vaikka liian pitkiä päätelmiä ei kannatakaan tehdä. Myös se, että tapaukset nousivat laajalti esille, vaikutti oletettavasti osiltaan. On hyvä muistaa kuitenkin, että esimerkiksi pääosumat ovat lähtökohtaisesti aina vahinkoja, ja perustuvat enemmän varomattomuuteen kuin tahallisuuteen.
Kurinpitodelegaatio on kumonnut punalapuista johtuvista pelikielloista peräti neljä käsittelyssään. Syys-lokakuussa Joonatan Lindholmin tapaus johti kahden ottelun pelikieltoon ja Niko-Arttu Perälän pääosuma kolmen ottelun pelikieltoon. Molemmissa tapauksissa oli kyse pääosumista, joista linjattiin kauden alla näin:
Kaudelle 2022-2023 on linjattu, että kun pelirangaistuksella sanktioitava kontakti osuu päähän, on minimirangaistus kahden ottelun pelikielto.
Kurinpitoon tulee tietysti myös tapauksia, joista ei välttämättä pelissä jaeta rangaistusta ollenkaan. Tällaisista Jymyn Kalle Vaaralan tapauksesta tuomittiin delegaatiossa kolmen ottelun pelikielto, jonka valituslautakunta kuitenkin lopulta kumosi. Kyseessä oli pääosuma.
Waltteri Vesterisen tallomiskohu helmikuussa johti lopulta neljän ottelun pelikieltoon. Tällä hetkellä kurinpidossa on myös jälkipeliin liittyvä Jere Niemelän ja Morics Kruminsin tapaus. Sekin liittyi jälkipeliin, eikä esimerkiksi pääosumiin.
Jos vertaa aiempiin kausiin niin tapausten yleinen luetteleminen tältä kaudelta on kohtuullisen helppoa. Miesten runkosarjassa 2020-21 käsiteltiin 12 tapausta. Viime kaudella saman verran. Jos verrataan koventuneita linjauksia tapausmääriin, on trendi positiivinen tällä hetkellä.
Kurinpitoon tapausten viemisen suhteen on ollut erilaisia käytäntöjä eri kausina ja tällä kaudella jokainen ulosajo on arvioitu erikseen vielä kurinpidossa.
Järjestelmä toimii
Tähän mennessä runkosarjassa on jaettu yhdeksän ottelun edestä pelikieltoja, mikä on yleisesti ottaen melko vähän, kun runkosarjassa pelataan aiempia kausia enemmän pelejä. Runkosarja on toki vielä hiukan kesken tässä vaiheessa.
Ottaen huomioon kovat linjaukset pääosumista, on niitä kertynyt kurinpitoon tapauksina erittäin vähän. Nykyisten videotarkastusten ja lähetysmäärien keskellä koiruudet eivät jää kokonaan pimentoon. Ainakaan allekirjoittanut ei keksi tapauksia, joita ei olisi nostettu käsittelyyn tai julkiseen keskusteluun.
Harmillisena nostona täytyy tähän väliin sanoa, että uutuutena tulleiden 2+2-rangaistusten vaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa, sillä rangaistusten siivilöinti tilastoista ei onnistu kovin helposti. 2+2 minuutin rangaistus korvasi tällä kaudella 5 minuutin rangaistuksen ja sitä perusteltiin muun muassa sillä, että pienemmän rangaistuksen antamiseen olisi täten pienempi kynnys.
Tarkastelin aihetta viime kesänä tilastojen pohjalta ja silloin näytti siltä, että ainakaan Suomessa ei ollut ongelmia jakaa isompia rangaistuksia, eivätkä ne tilastojen valossa myöskään ratkaisseet otteluita. Ruotsissa ja Sveitsissä tilanne oli eri. Jos joku on pitänyt kirjanpitoa näistä jäähyistä tällä kaudella niin vastaanotan tuota tietoa mielelläni.
Loppuun on vielä todettava, että rangaistuskäytännöt vaikuttaisivat toimivan yleisellä tasolla ainakin miesten liigassa. Jos jokin tapaus menee ottelussa ohi, on kurinpito onnistunut omalla sarallaan paikkaamaan tilanteen. Asioihin on suhtauduttu vakavasti liiton ja liigan tasolla ja se on näkynyt hyvänä kehityksenä ainakin tämän kauden osalta.
Tuomaritoiminta on puhuttanut, kuten lähes aina, mutta jos kurinpitotapausten määrää katsoo, niin ei sitäkään voi kuvailla epäonnistuneeksi suhteessa jaettuihin rangaistuksiin.
Pelaajille kuuluu tietysti oma kunniansa. Peli on ollut siistiä ja vastustajia kunnioittavaa isossa kuvassa. Lienee hyvä koputtaa puuta sen asian suhteen, että pääosumista ei ole jaettu pelikieltoja lokakuun jälkeen.
—
Ulosajojen määrä edeltävillä kausilla:
2022-23: 6 (191 peliä pelattu, 7 pelaamatta)
2021-22: 14 (182 ottelua)
2020-21: 8 (182 ottelua)
2019-20: 4 (182 ottelua)
Kurinpitopäätökset 2022-23
Ulosajot:
16.9. 2022: Nokian KrP-Westend Indians
Joonatan Lindholm, Indians = Kahden ottelun pelikielto.
23.9. 2022: FBC Turku-TPS
Pyry Kauppinen, FBC Turku = Pelirangaistus kumottiin äänin 2-1.
1.10. 2022: Nurmon Jymy-Happee
Niko-Arttu Perälä, Jymy = Kolmen ottelun pelikielto.
15.10. 2022: SPV-Nokian KrP
Kaapo Kettunen, KrP = Pelirangaistus kumottiin.
10.2. 2023: Classic-OLS
Olli-Matti Virrankari, OLS = Pelirangaistus kumottiin.
5.3. 2023: LASB-Nurmon Jymy
Aatu Harmaala, LASB = Pelirangaistus kumottiin (päätös ei ole vielä luettavissa).
Jos kurinpitodelegaatio päättää, että tilanteessa, jossa ottelussa on tuomittu pelirangaistus, kyseessä ei ole pelirangaistuksen arvoinen rikkomus, sen tulee tehdä päätös kolmen hengen kokoonpanolla. Jos kurinpitodelegaatio päättää, että rike ei ole pelirangaistuksen arvoinen, pelaaja ei kärsi pelisääntöjen mukaista seuraavan ottelun pelikieltoa rikkeestä.
—
Muut kurinpitopäätökset:
18.9. 2022: Nurmon Jymy-Classic
Kalle Vaarala, Jymy = Delegaatio antoi kolme peliä, valituslautakunta perui pelikiellon (äänin 2-1).
Ville Lastikka, Classic = Ei pelikieltoa.
17.2. 2023: TPS-Happee
Waltteri Vesterinen, TPS = Neljän ottelun pelikielto.
Tällä hetkellä kurinpidon käsittelyssä on Jere Niemelän (TPS) ja Morics Kruminsin (Nokian KrP) välinen törmäys.