Urheilulehti: Salibandyjuniorin harrastuksen keskihinta on noussut 102 prosenttia 8 vuodessa

Kuvituskuva: Jarmo Koskela

Kuvituskuva: Jarmo Koskela

Urheilulehden tekemän kyselytutkimuksen perusteella salibandyn harrastemaksut ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2015.

Asiasta kerrotaan tällä viikolla ilmestyneen Urheilulehden laajassa artikkelissa, josta osa on julkaistu myös Ilta-Sanomissa.

”Kun kilpatason 10-14-vuotiaiden jääkiekkoharrastuksen keskimääräistä nykyhintaa (3545 euroa) vertaa vuoden 2015 lukemiin, nousua on tapahtunut noin 30 prosenttia. Toisessa suosikkilajissa jalkapallossa prosenttiluku on 22 (2595) ja salibandyssä peräti 102 (2148)”, Urheilulehdessä kerrotaan.

Eurosummien takana on Urheilulehden tekemä kyselytutkimus, johon kerättiin tietoja noin 300 taholta eri puolilta Suomea. Hintoja on nyt verrattu lehden vuonna 2015 tekemän vastaavanlaisen kyselyn tietoihin.

Urheilulehti kertoo keränneensä tietoja kyselytutkimukseen 14 eri lajista ja viidestä eri kaupungista: Helsingistä, Lahdesta, Kuopiosta, Vaasasta ja Rovaniemeltä. Tietoja pyydettiin seurojen johtohenkilöiltä, yksittäisten joukkueiden avainhenkilöiltä sekä usein suoraan junioreiden vanhemmilta. Kyselyn kohteena olivat lähtökohtaisesti 2008 ja 2012 syntyneet tytöt ja pojat, kilpa- ja harrastetaso erikseen huomioiden.

Viidessä edellä mainitussa kaupungissa salibandyn kilpatoiminnassa lasten harrastuksen vuosikeskihinta vuonna 2023 oli 2148 euroa. Keskimääräiset hinnat kilpatoiminnassa ikäryhmittäin eroteltuna olivat 10-vuotiaalla tytöllä 1500 euroa, 10-vuotiaalla pojalla 1890 euroa, 14-vuotiaalla tytöllä 2040 euroa ja 14-vuotiaalla pojalla 3160 euroa.

Harrastetoiminnassa keskihinta oli 1518 euroa vuodessa. Ikäryhmittäin harrastushinta oli 10-vuotiaalla tytöllä ja pojalla sama 1260 euroa, 14-vuotiaalla tytöllä 1760 euroa ja 14-vuotiaalla pojalla 1790 euroa.

Urheilulehden mukaan hinnat sisältävät sekä välittömät (jäsenmaksut, lisenssimaksut, turnaus- ja leirimaksut, valmennuksen, varusteet, välineet ja tekstiilit) että pakolliset välilliset (mm. vanhempien käyttämät polttoaineet) kulut.

– Hinnat ovat nousseet tasaisesti läpi 2000-luvun, eikä loppua valitettavasti näy, Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtava tutkija Kati Lehtonen toteaa Urheilulehdessä.

– Suomalainen seurajärjestelmä on paisunut kustannustasoltaan jo liian suureksi. Se yhtä aikaa sekä mahdollistaa että valitettavasti myös tuhoaa lasten unelmia. Se on on surullista, avustusjärjestö Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Holstila sanoo samassa artikkelissa.