Ennakko: TPS tarvitsee tuloksellista onnistumista, mutta kannattaako sen tehdä isompia muutoksia?

Miko Kailialan finaalisaldo 1+2 ei ole riittävä. Miten käy sunnuntaina. Kuva: Anssi Koskinen

Miko Kailialan finaalisaldo 1+2 ei ole riittävä. Miten käy sunnuntaina. Kuva: Anssi Koskinen

Nokian KrP ja TPS kohtaavat viidennen kerran miesten F-liigan finaaleissa sunnuntaina Raholassa klo 16 (Ruutu 15.30) alkaen. Suomen mestaruus on katkolla kotijoukkue KrP:n eduksi.

Fläppi:

TPS:n kannalta huolestuttavaakin perjantain nelospelissä oli se, että se ei varsin kelvosta esityksestä huolimatta päässyt oikeastaan lähellekään voittoa. Joukkueen maaliodottama oli yli maalin verran parempi kuin KrP:lla. Se ei sinällään välttämättä tarkoita mitään suurempaa, mutta sarjassa KrP on kyllä käyttänyt hyvät hetkensä paljon TPS:aa paremmin, vaikka juuri TPS pienoisena altavastaajana tarvitsisi sitä enemmän. Ykköskentällisen kanssa on ollut ongelmia, mutta onko sille tehtävissä mitään?

Jos on ollut tehokkuuden kanssa tekemistä, niin osansa siinä on toki ollut myös KrP:n vahvassa puolustuspelissä. TPS:lla on ollut enemmän ongelmia kääntöjen ja pitkien hyökkäysten puolustamisen kanssa. Perjantaina se onnistui pysymään pallossa, ja vaihtamaan pallon kanssa, minkä luulisi olevan lääke KrP:ta vastaan. Sille tuli kuitenkin myös kohtuullisen paljon helppoja pallollisia virheitä pelissä. Pallollista hallintaa sen tulee yrittää jatkaa, mutta pallon kanssa pitäisi pystyä myös tuottamaan maaleja, mikä on osoittautunut sille haasteeksi. TPS on tehnyt jokaisessa pelissä tasan kolme peliä varsinaisella peliajalla, ja sillä harvoin voittaa salibandypelin. Kolme päästämällä sen sijaan on hyvät mahdollisuudet.

Nokian KrP:n esitykset ovat vaihdelleet, mutta perjantain nelospelissä se teki eritoten tarvittavan voiton eteen. Vaikka se voitti samoin lukemin (7-3) kuin Raholan kolmospelin, oli esitys jokseenkin vaatimattomampi. Toisaalta KrP pelasi kyllä vähintäänkin ihan hyvän pelin pallollisesti, ja varsinkin ilman palloa. Sillä ei ole syytä huoleen viime pelien perusteella, sillä se on onnistunut voittamaan monenkirjavilla esityksillä.

KrP on parantanut hyökkäyspeliään sarjan edetessä, ja osuu sekä pitkien hyökkäysten että nopeiden vastaiskujen kautta. Vaikka tehokkuutta on nosteltu monessa paikassa, niin merkittävä syy sen menestykseen on ollut kuitenkin puolustus-/maalivahtipeli, jonka myötä se on ottanut lopulta niskalenkin turkulaisista. Voittojen takana on sekä TPS:n tylsytystä että tehokkuutta, mutta jos puolustuspeliä pidettiin kysymysmerkkinä, niin se on kääntynyt selkeästi plussamerkkiseksi sarjan edetessä.

Mentaliteetti:

TPS:n last dancen osalta on tällä hetkellä todella viimeiset hitaat menossa, mutta kauanko päätösbiisi kestää? Siihen joukkue voi vielä vaikuttaa. Paikoin Tepsiltä on nähty paikoin hyviä otteita ja ”heräämisiä”, kuten nelospelin toisessa erässä, mutta jatkumoa on ollut vaikea nähdä. Tepsin piti olla lyijyinen ja inhottava, mutta se on ollut yllättävänkin virkamiesmäinen lopulta.

KrP:sta voi sanoa sen, että se on sekä kärsinyt vaikeissa tilanteissa että osannut iskeä tarvittavat maalit silloin kun tarvitsee. Sanotaan, että katkaisupeli ei ole helppo, ja niinhän se tietysi ensimmäistä Suomen mestaruuttaan tavoittelevan joukkueen kannalta onkin. Toisaalta KrP on kyllä näyttänyt vahvaa selkärankaa läpi sarjan, ja eritoten sen valmennus on osannut nähdä oikeissa paikoissa, milloin jokin asia ei toimi. Silloin on reagoitu. Rahola myytiin loppuun jo lauantaiaamuna, joten joukkue saa ainakin kotiyleisön tuen taakseen.

Jos on sarjassa puhuttu tuomaritoiminnasta, niin nelospelissä se oli korkealla tasolla, eikä kumpikaan joukkue laittanut siihen liiaksi fokusta.

Jokaisen nokialaisen pitäisi käydä halaamassa Miro Tuomalaa, kuten Olli Arkkila tässä. Kuva: Anssi Koskinen

Ketju vs. ketju:

TPS:n ehdottomasti suurin murheenkryyni on ollut sen ykköskentällinen, joka ei ole onnistunut nousemaan finaalien vaatimalle tasolle. Kuten Lauri Stenfors nelospelin jälkeen manasikin, 2-10 saldo ei ole riittävä KrP:n ykköstä vastaan. Ihmetystä riittää puolustuspelin lisäksi hyökkäyspelin tehottomuuden osalta. Kaksi maalia on vain yksinkertaisesti ihan liian vähän. Paradoksaalisesti kentän peli onnistui jokseenkin aiempaa paremmin perjantaina, mutta taululla se ei näkynyt mitenkään positiivisesti, vaan saldo oli -3. KrP:n ykkönen on pelannut erinomaisen sarjan. Se on tehnyt läjäpäin maaleja, ja viisikkopuolustus on toiminut todella hyvin. On hyvä muistaa TPS:n ykköstä suomiessa, että KrP:n ykkönen on ollut erittäin hyvä.

TPS:n kakkonen on ollut koko finaalisarjan parasta antia yhdessä KrP-ykkösen kanssa. Perjantaina se päästi kaksi maalia, mutta osui myös kolmesti. Perjantain peli ei ollut siltä aivan sarjan parasta, mutta se kuitenkin voitti pelinsä, ja sai oli toisessa erässä iso mahdollistaja TPS:n kirivaihteelle. KrP:n kakkosen peli oli kasijakoinen. Hyviäkin hetkiä oli, mutta omisssa sillä on ollut vaikeuksia fyysistä, hyvin liikkuvaa ja fiksusti pelaavaa TPS-kakkosta vastaan. Jälleen tuli myös ketjumuutoksia, kun Kim Hyrkkönen palasi sentteriksi ja korvasi Juuso Aholan. Muutos tasapainotti puolustuspeliä selkeästi.

Kolmoskenttien pelissä ei ollut perjantaina TPS:n päivä. Epävarmaa pallollista peliä esittänyt kentällinen munasi ikävästi toisen erän alussa, kun Janne Nurmisen syöttö vapautti Simo Paulaharjun maalintekoon. KrP:n kolmoselta peliä voi pitää onnistumisena maalin takia. Kolmoskentälliset ovat pelanneet todella vähän ja näiden peli on nyt 1-1.

Erikoistilanteista ja maalivahtipelistä:

KrP:n nelospelin ylivoima oli todella heikkoa, ja sitä vastoin TPS:n alivoima erinomaista. Koko sarjan mitalla erikoistilanteet ovat sataneet kyllä nimenomaan KrP:n laariin, vaikkei niistä suurta etua ole ollut kummallekaan joukkueelle.

Kahdessa viime pelissä KrP on ottanut selkeän niskalenkin maalivahtipelissä. TPS:n Oskari Fälden ei ollut huono perjantaina, mutta virkaveli Miro Tuomala otti voiton tässä kamppailussa. Maalivahdin kannalta myös maaliodottaman voittaminen kertoo aina hyvästä suorituksesta.

Ennuste:

TPS on vähän hankalan paikan edessä. Se periaatteessa onnistui perjantaina, mutta ei onnistunut. Eli kannattaako muuttaa mitään, ja voisiko se edes muuttaa? Esim. ykköskentän osalta on aika mahdoton tehdä mitään ellei riko kakkosta, joka taasen on toiminut erinomaisesti. Tässä tullaankin joukkueiden materiaalieroihin.

Joka tapauksessa sen on jo pakko voittaa jos se meinaa jatkaa kautta. Eiköhän TPS lähde peliin jatkamaan siitä mihin Turussa jäi. Maaleja sen pitäisi kuitenkin pystyä tekemään enemmän kuin kolme.

KrP:n ei ole syytä muuttaa mitään isommin, sillä se johtaa sarjaa 3-1 ja on löytänyt oikeanlaisen draivin peliinsä. Ehkä se voisi pysytellä enemmän pallossa seuraavassa pelissä. Nelospelissä oli hetkensä, mutta kokonaisuuteen jäi vielä parantamisen varaa.

KrP on ollut ottelusarjan parempi osapuoli. Niin se on sunnuntainakin, ja voittaa Suomen mestaruuden täyden kotiyleisön edessä.