Helsingin Sanomat nosti aiemmin viikolla esille monille pääkaupunkiseudun sisäpalloilua seuraaville tutun aiheen eli kehnot olosuhteet.

Salibandypuolelta kommentoimassa olivat eritoten Esport Oilersin toiminnanjohtaja Jouni Vehkaoja ja EräViikinkien pomo Jari Oksanen. Indiansilta kommentteja oli vähemmän, ja seura julkaisikin myöhemmin vielä samana päivänä tiedotteen, jossa se halusi korostaa, että Espoon hallitilanne ei ole nykyisellään hyvä.

Viestin allekirjoitti seurapomo Mika Leiponen, joka avasi laajemmin Espoon olosuhdetilannetta Pääkallolle.

Selvitätkö vielä tässä mikä on Indiansin kanta Espoon hallitilanteeseen?

– Tiivistettynä voi sanoa, että totta kai ollaan huolissaan tulevaisuudesta. Meillä on Otahallin kanssa ihan hyvä yhteistyö ja on tavoitteena kehittää täällä olosuhteita jatkossakin ja keskittää paljon seuran toimintaa tänne.

– Mutta jos puhutaan huippu-urheilusta ja erityisesti vähän isommista tapahtumista, niin Espooseen tarvitaan ehdottomasti uusi palloiluhalli.

Yksi HS:n artikkelissa silmiinpistävä asia on se, että seurat vaativat kotikaupungeiltaan apua pääsarjajoukkueiden halliprojekteihin. Toisaalta voisi kysyä, että onko kaupunkien ja kuntien tehtävä tukea huippu-urheilujoukkueiden parempia olosuhteita. Miksi siis vedotaan nimenomaan kaupunkiin?

– Kaupungilla on todella merkittävä rooli. Jos verrataan pääkaupunkiseutua mihin tahansa muuhun alueeseen Suomessa, niin täällä on hyvin erityyppinen tonttitilanne. Eli meillä ei käytännössä ole mahdollisuuksia rakentaa kuin tietyille alueille halleja. Ne alueet ovat taas hyvin voimakkaasti kaupungin hallinnassa.

– Toisena asiana se, että jos mietitään tuon tyyppistä palloiluhallia isossa kuvassa, niin aika harva seura pystyy sellaisesta saamaan pääkaupunkiseudulla mitenkään taloudellisesti järkevää, että se pysyisi hengissä. Se vaatisi joka tapauksessa tavalla tai toisella yhteistyötä kaupungin kanssa.

Leiponen näkee eräänlaisen hybridimallin mahdollisuutena, mutta penää myös kaupunkia lunastamaan aiempia lupauksia.

– En sano sitä, että hallin pitäisi olla 100 % kaupungin hoitama. Kaupungin tavoitteena on kuitenkin ollut, että se hoitaa itse sen hallin. Näin oli pitkälti jo päätetty ja näin piti tapahtua Espoossa. Eli käytännössä niillä Tapiolan Urheilupuiston tonttimyynneillä ja kerrostalojen kaavoituksilla Urheilupuiston kylkeen piti rahoittaa näiden olosuhteiden rakentaminen ja uudistaminen.

– Tämä oli kaupungin oma päätös, että he haluavat toteuttaa ja käytännössä seurat tulevat mukaan kumppanuusmallilla, jotta seurat tuovat tasaisia vuokratuloja. Eli pitkällä aikavälillä saataisiin kerättyä rahoja takaisin tätä kautta ja ylläpitää olosuhteita.

– Oli siis kaupungin oma ehdotus, että he tulevat toteuttamaan ja tähän mennessä he eivät ole vielä kertaakaan ehdottaneet mitään muuta mallia tästä palloiluhallista. Eli ei ole ollut edes mahdollisuutta keskustella siitä, että olisiko seuroilla jokin oma osuus tähän halliin.

Tyyriin kuuloinen sisäpalloiluhalli

HS:n alkuviikon jutussa kerrottiin Tapiolan Urheilupuiston hankkeista sen verran, että jalkapallostadion toteutuu, mutta sisäpalloiluhalli ei näillä näkymin ole toteutumassa taloudellisista syistä. Jutussa ei kuitenkaan avattu talouspuolta ollenkaan, joka taasen ilmeni Länsiväylän keväisestä artikkelista.

Leiponen kertoi, että alunperin sekä futistadion että palloiluhalli piti toteuttaa noin 70 miljoonan euron budjetilla. Länsiväylän jutusta selviää kuitenkin, että nykyinen pelkkä jalkapallostadion pysäköintilaitoksineen (12,4 miljoonaa) kustantaa jo 68,5 miljoonaa euroa.

Toisen arvion mukaan, jos päälle vielä rakennettaisiin sisäpalloiluhalli, niin kokonaiskustannus olisi peräti 117 miljoonaa euroa. Pysäköinnin arvo olisi tässä suunnitelmassa 16,6 miljoonaa, joten karkeasti arvioiden sisäpalloiluhallin arvo olisi lähes 50 miljoonaa euroa. Tieto kasvaneesta kustannustasosta tuli seuroille todella myöhään.

– Totta kai tässä nyt kyseenalaistetaan se, että mistä tämä hinta tulee. On kysytty esimerkiksi kaupungin tilakeskukselta, mutta ei olla koskaan saatu tähän ihan täyttä ymmärrystä, vaikka sitä on monelta taholta kyselty.

– Jos vertaa vaikka Kupittaan palloiluhalliin (lopulliset kustannukset noin 20 miljoonaa) tai mitä näitä viimeisiä hankkeita on ollut. Nokian halli tai Kauhajoen halli (hinta-arvio aloittaessa 7-8 miljoonaa) tai vastaavat, niin se palloiluhallin hintahan on ihan tolkuton tässä arviossa. Totta kai pääkaupunkiseudusta tulee lisää aina pikkuisen, mutta siellä on toisena lisänä parkkipaikat, joilla hinta kasvaa, mutta se ei kuitenkaan selitä tätä kaikkea, Leiponen harmitteli.

Leiponen penää myös sitä, että paikalliset poliitikot eivät ole käytännössä tarjonneet espoolaisseuroille mitään vaihtoehtoja. Esimerkiksi sitä, että voitaisiinko hallin hintaa alentaa jollain keinoin, jos jotain jätettäisiin pois suunnitelmista.

– Poliittisessa päätöksenteossa näitä sattuu aika ajoin, että tapaukset tulevat aika viime hetkillä julkisuuteen tiedoksi. Juuri ennen päätöksentekoa, jolloin niihin on aika lailla mahdoton vaikuttaa millään tavalla.

– Ihanteellista olisi, että tilanne vielä muuttuisi ja seurojen näkökulmia huomioitaisiin päätöksenteossa, mutta vähintäänkin se, että annettaisiin vaihtoehtoja. Olisi tärkeää, että keskusteltaisiin seurojen kanssa, että olisiko tässä jokin muu mahdollinen rahoitusratkaisu.

Leiponen uskoo, että hallin mahdollinen rakennushinta ei tule ainakaan laskemaan tulevaisuudessa.

– Sitten pitäisi miettiä seurojen suuntaan, että ketkä olisivat mahdollisesti mukana taloudellisesti? Vaikka pienellä panoksella. Tai se, että sitoutettaisiin pitkäaikaiseen 10-20 vuoden vuokrasuhteeseen. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat olleet ne, että joko 2700 kapasiteetin halli missä on kaikkea ja hinta yhtäkkiä ylös, ja sitten kun rahat ei riitä niin kerrotaan, että hallia ei tule ollenkaan.

– Tällaisia isoja projekteja tehdään harvoin ja on tosi vaikea nähdä, että tilanne jotenkin muuttuisi tästä seuraavan 10 vuoden aikana, että rakentamisen kustannukset merkittävästi halpenisivat. Tai että kaupungilla olisi yhtäkkiä merkittävästi enemmän rahaa käytössään.

– Nyt meille pitäisi antaa selkeä viesti siitä, että milloin halli tulee, jos ei nyt. Eli että etsimme näistä vaihtoehdoista uusia ratkaisuja. Nyt ollaan jäämässä tyhjän päälle.

Oman hallin haasteet

Kun seurat kuitenkin pyrkivät edustustoiminnallaan tekemään myös taloudellista tulosta, niin on aiheellista kysyä, että onko yksityisiä halleja pohdittu vuosien saatossa, kun Espoon hallitilanne on kerrotun kehno.

– Oilersilla on ilmeisesti aikoinaan ollut suunnitteilla ja meilläkin joitain suunnitelmia, mutta jos puhutaan huippu-urheilun olosuhteista niin taloudellisesti se on todella vaikea yhtälö.

– Jos miettii yhtä lailla futisstadionia tai Metro-areenaa, niin kuinka monella pääkaupunkiseudun seuralla on nykytilanteessa realistisia mahdollisuuksia ylläpitää tämän tyyppisiä olosuhteita? Jääkiekolla ei ollut siihen saumoja ja käytännössä kaupunki on arvioinut samaa futisstadionin suhteen.

– Tiettyihin olosuhteisiin kaupungilla on siis merkittävä vaikutus. Jos halutaan mahdollistaa tapahtumia tai vastaavia niin kylmä fakta on, että niiden hinnat ovat niin korkeita, että yksittäiset seurat pystyisivät sellaisia lähteä rakennuttamaan, Leiponen linjasi.

Harjoitushalli onkin realistisempi vaihtoehto kuin yksittäinen peliareena.

– Jos mietitään harjoitusolosuhteita, joista voi myydä harjoitustunteja niin ei nekään helppoja yhtälöitä ole. Niissä halleissa ne neliöt käytetään kuitenkin hyvin tehokkaasti ja hallit ovat tietyn kustannusluokan ratkaisuja täynnä. Niissä on pyritty siihen, että toiminta olisi kannattavalla tai kestävällä pohjalla.

– Vaihtoehdot ovat aika huonoja. Jos lähdettäisiin yksityistä hallia tekemään siten, että se olisi realistinen kustannusten puolesta niin yleensä se on aika kaukana keskusta-alueilta, minne voitaisiin rakennuttaa tai kaupunki myöntäisi tontteja. Ne ovat hyvin erityyppisiä ratkaisuja ja meidän mahdollisuutemme toteuttaa niitä eivät ole hyvät.

Kuten ylempänä todettua, Indians on ollut toistaiseksi tyytyväinen Otahallin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jos mietitään pidemmälle, niin minkä kokoluokan halli olisi optimaalinen Indiansille tulevaisuudessa?

– Optimaalinen halli tulevaa ajatellen on varmasti Indiansille noin 1500-2000 katsojan halli. Metro-areenan alakertahan on noin 3000 kapasiteetiltaan, ja jos miettii palloilukeskiarvoja niin Suomen mittakaavassa mennään noin tonnin luokassa laji kuin laji.

– Toivotaan, että halli palvelisi vielä paremmin tulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä huippu-urheilu vaatii muutakin, jos halutaan laadukkaita tapahtumia ja viihdettä tarjota. Vaatii vielä hyvin erityyppisen ratkaisun hallin puolesta, Leiponen pohti.

—

Faktoja:
– Oilersin kotihalli Tapiolan urheiluhalli vetää 1570 katsojaa ja se on rakennettu 1974. Se ei täytä F-liigan finaalien kapasiteettivaatimuksia ja siinä hallissa on puutteita muun muassa kentän laitojen turvavälien osalta. Lisäksi se on palvelutasoltaan vanhanaikainen.
– Indiansin kotihallin Otahallin kapasiteetti on virallisesti vain noin 500 katsojaa, joten se ei täytä käytännössä edes F-liigan runkosarjan kapasiteettivaadetta (800).
– Tapiolan urheilupuistoon on suunniteltu rakennettavaksi uusi jalkapallostadion, harjoituskenttä, monitoimihalli, asuntoja ja hotelli. Palloiluhallin kapasiteetti oli 2700.
– Päätös kokonaisprojektin kohtalosta piti tulla jo ennen kesää, mutta virallista linjausta ei ole tehty. Nykytiedon valossa palloiluhalli ei ole toteutumassa.
– Sisäpalloiluhallien haasteet eivät koske Espoossa pelkästään salibandya, vaan muun muassa koripalloa.