Tampereen Classicin kausi 2022-23 oli kivikkoinen. Se putosi puolivälierissä puhtaasti Oilersille, ja kauden kohokohdaksi jäi Suomen Cupin voitto.
Lähtökohdat:
Classicin edelliskaudessa näkyi maajoukkuepelaajien iso kuorma ja suoranainen väsymys. Se sijoittui runkosarjassakin vasta sijalle neljä. Aikainen kauden päättyminen antoi pidemmän levon tulevaa kautta ajatellen. Tampereella on kuuleman mukaan harjoiteltu kovaa uutta kautta ajatellen. Se tosin lienee kliseistä kulunein kesän jäljiltä.
Tamperelaisten vahvuutena on ollut aiemmin pelillinen mukautuvaisuus, mutta viime kaudella sillä oli suuria vaikeuksia. Ainakin huippujoukkueita vastaan se on nyt pitänyt pakkansa kohtuullisen matalalla ja erittäin tiiviinä puolustettaessa. Sen oman pään pelaaminen onkin ollut vakuuttavaa. Pitkissä hyökkäyksissä Classic on edelleen hyvä, mutta myös kääntöpelissä on selkeästi terävyyttä viime kauteen nähden. Esimerkiksi Storvretaa vastaan kotona Classic oli alati vaarallinen, mutta tehoton.
Juha Kivilehto veti ensimmäisen kauden päävalmentajana vaikeista lähtökohdista läpi epäonnistuen, mutta on ainakin kauden alkuun saanut joukkueen ilmeen hyvälle tolalle. Nyt pettymyksiin ei ole varaa jäädä vellomaan. Valmennusapua haettiin kokeneelta osaajalta, kun lajin yksi kaikkien aikojen valmentajista Mika ”Amu” Ahonen liittyi valmennusryhmään.
Kokoonpano:
Classicin piti niin sanotusti tyhjentyä, mutta näin ei käynytkään. Mikko Leikkanen lopetti ja Sami Johansson lähti Sveitsiin. Siinä olivat isoimmat, kiistatta massiiviset menetykset. Tilalle tuli Adam Hemerka ja Tuukka Salo puolustukseen sekä Aaro Helin hyökkäykseen. Classic hävisi toki jonkin verran näissä siirroissa, mutta ei lopulta kovin merkittävästi, sillä esimerkiksi Leikkasen pelikunto oli jatkuvasti arvoitus. Johanssonin maalimäärille tuskin löytyy korvaajaa.
Hyökkäyspäässä Classicilla on kova ykköskentällinen. Eemeli Salin, Nico Salo ja Ville Lastikka muodostavat kovan kolmikon. Salin lienee 33-vuotiaanakin sarjan paras laituri. Eetu Sikkinen, Oskari Heikkilä ja Alpo Laitila ovat kaikki hyviä hyökkääjiä, ja kolmeen kentälliseen Classicilta löytyy edelleen kilpailukykyinen miehitys. Erityishuomio kannattaa laittaa Aaro Heliniin, joka on väläytellyt maalintekotaitoaan. Helin voi olla jopa 25-30 maalin mies.
Puolustuksessa Leikkasen pallollista osaamista ei paikkaa kukaan. Hemerka on fyysisesti hyvä puolustuspelaaja, mutta ei ole ainakaan kauden alla osoittautunut erikoisemmaksi hyökkäyspään aseeksi. Voi kuulostaa jonkun korvaan hassulta, mutta jykevä Konsta Tykkyläinen on hyvin lähellä olla joukkueen ykköspakki, ellei Laitilaa tai Nico Saloa pudoteta alakertaan. Eemeli Akolalta ja Janne Lammiselta voi odottaa viime kautta parempaa tasoa. Maalin suulla Lassi Toriseva on ajoittain ailahdellut. Huipputaso on silti erittäin korkea ja Oskar Sillanpää on mainettaan kovempi paikkaaja. Toriseva oli poissa Super Cupista, mutta poissaolon ei pitäisi olla pitkä.
Mielenkiintoinen pelaaja: Nico Salo
Saloa on pitkään hehkutettu huippupelaajana, mutta viime kausi ja osa edellisestäkin olivat vaikeita maajoukkuesentterille. Kiistatta vaikutusta oli sekä väsymyksellä että henkilökohtaisen elämän haasteilla. Jos Classic meinaa pärjätä, juuri Salon pitää palata huipputasolleen. Kauden alla pelatuissa arvo-otteluissa siitä on ollut jo selkeitä merkkejä. Salo on ollut aktiivinen ja operoinut erinomaisella pelisilmällä. Ennen kaikkea hän on ollut aika ärhäkkä myös hyökkäyspäässä, mitä ei ole hetkeen nähtykään.
Mahdollisuudet:
Classicilla on luonnollisesti mahdollisuudet palata mestaruuskantaan. Pidempi lepo on tehnyt hyvää joukkueelle ja viime kauden virheistäkin lienee opittu. Joukkue ei kuormitu samalla tavoin MM-kisavuosina, eikä toisaalta joukkueesta ole enää niin montaa pelaajaa mukanakaan maajoukkuetoiminnassa. Puolustuspeliä on kiristetty, ja se on ollut sillä tasolla, jolla voi pärjätä hyvin tai jopa erinomaisesti liigatasolla. Keskimäärin huippujoukkueet vielä parantavat kauden aikana ja tärkeintä on tietysti kunto kevätkaudella kovien pelien alkaessa.
Uhat:
Kyllä Classicin kohdalla silti on aika paljon vielä kysymysmerkkejä. Positiiviset signaalit ovat tulleet vasta pienellä otannalla ja kausi on hyvin pitkä. Storvretaa vastaan joukkue suorastaan sössi jatkopaikan, ja siinä oli kaikuja viime kauden suoritustasosta, joka ei ollut enää konemaisen takuuvarma. Kokoonpanon leveys herättää myös pitkällä kaudella kysymysmerkkejä. Huiput ovat huippuja, mutta ovatko mahdolliset korvaajat lähelläkään sitä? Maalivahtipelissäkin on ollut ongelmia aika ajoin. Viime kaudella ongelmia tuntui kasaantuvan niin päästäänkö niistä nyt yli, jos tulee sama tilanne?
Perustelu sijoitukselle: 1-4
Jos ei ihmeellisyyksiä tapahdu niin Classic palaa mitalikantaan. Jos se ei ota edes mitalia ensi kaudella, voi kautta pitää epäonnistumisena. Viime kaudesta parantaminen pitäisi olla selviö.
Classicin organisaatio on sarjan kärkeä, ja varmasti nyt odotetaan paluuta sarjan huipulle. Classicissa on potentiaalisia nuoria, mutta aika harva 2000-luvulla syntyneistä on noussut Laitilan lisäksi erityisen isoon rooliin. Vuoden tai parin päästä Classic saattaa olla hyvinkin omavarainen joukkue, vaikka odotettua ”puhdistusta” ei nyt nähtykään.
—
Joukkuekohtaisissa kausiennakoissa joukkueet arvioidaan karkeasti eri kategorioihin eli 1-4, 5-8 ja 9-12. Kun joukkuekohtaiset ennakot on julkaistu, julkaistaan myös ranking sijoituksineen kokonaisuudessaan.
—
Rekrytoimme uusia tekijöitä! Jos kiinnostuit niin lisätietoja löytyy täältä: Rekry: Haluatko mukaan Pääkallon toimitukseen