Jyväskylän Happee oli jälleen viime viikolla otsikoissa talousasioiden vuoksi.

Ylen jutussa seuran sihteeri Timo Kovala sanoitti seuran vaikeaa tilannetta, jossa esille nousi erityisesti verkkareiden jumiutuminen kauppaan maksamattomien laskujen vuoksi. Toisessa Keskisuomalaisen uutisessa nostettiin esille Happeen rästit kaupungille. Jutusta saattoi saada kuvan, että Happee ry (koko seura) ei saa enää harjoitusvuoroja kaupungilta, jos se ei hoida rästejään, joita on yli 26 000 euroa.

Miesten liiganjoukkueen manageri ja Happee ry:n varapuheenjohtaja Petri Kauko toppuuttelee tilanteen vakavuutta.

– Tilanne ei ole siis se, että Happeen pitäisi 26 000 euroa maksaa, vaan sen verran velkaa on jäljellä, Kauko korjaa.

– Jos mietitään tilannetta, ja miten se on mennyt niin oliko se tuokokuu, kun sitä velkaa oli 46 000 ja sitä ollaan lyhennetty 20 000. Ilmeisesti siellä oli joitakin laskuja auki kaupungille, mitkä piti hoitaa pois. Ei koko summaa.

– Kaupungin velkaa oli muutama vuosi sitten vielä noin 90 000, ja siitä on tuo parikymmentätuhatta jäljellä. Tällaista vaatimusta, että se koko summa pitäisi maksaa heti pois, ei ole kaupungilta missään vaiheessa tullut.

Kovalan haastattelusta sai melko erikoisen kuvan. Jutussa kerrottiin tosiaan verkkareista ja maksamattomista laskuista, mutta toisaalta kokonaiskuva jäi auki. Onko tilanne siis muuttunut tänä syksyny jotenkin erityisen pahaksi?

– Tilanne ei ole sen ihmeellisempi kuin aikaisemminkaan. Totta kai tiukkaa on, ja aika vaikeaa on ollut toiminnan pyörittäminen viime vuosina.

– Ongelmat juontaa edelleen vanhoista veloista. Tässä on tapeltu vuosia, ja vähennetty velkaa. Ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan kerry tarpeeksi, niin tulee hetkiä, jolloin joudutaan miettimään sitä, että mikä lasku maksetaan ensimmäisenä seuratasolla, Kauko kertoo.

Pitää muistaa, että Kaukon rooli on vahva juuri edustujoukkueessa.

– Puhun tässä toki osiltaan liigajoukkueen suulla. Siinä otettiin jollain tasolla kantaa siihen, että junioreiden rahoilla pyöritettäisiin liigajoukkuetta.

– Se ei yhtään pidä paikkaansa, vaan päinvastoin. Liigajoukkueen rahoilla pyöritetään osittain koko seuraa, että on ylipäänsä mahdollista pelata ja seuraa pyörittää.

Pitäisikö juniorit eriyttää edustusjoukkueen toiminnasta?

Jutusta ilmeni myös, että koko seuran rahallinen toiminta on edustusjoukkueesta junioreihin saman Happee ry:n alla. Kovala sanoi jutussa, että edustuksen toimintaa ei ole pyöritetty junioreiden rahoilla. Lähdetään siitä, että se on totta, mutta entä ne vanhat velat sitten? Eikö ne ole tulleet nimenomaan edustuksen toiminnasta, ja olisiko senkin perusteella toiminta viisainta eriyttää?

– Velat ja se mistä ne ovat aikoinaan aiheutuneet, niin totta kai siellä on iso osa veloista tullut liigajoukkueen toiminnasta 2010-luvulla ja vähän aiemminkin. Tässä vaiheessa on kuitenkaan suorilta käsin vaikea sanoa mikä velka on mitäkin. Liigajoukkue on varmasti ollut yksi suurista aiheuttajista siihen aikaan. Sitä ei tarvitse kieltää, Kauko myöntää.

Kauko muistuttaa, että liigajoukkueelle ei itse asiassa varsinaisesti omaa rahaa ole. Toisaalta samassa seurassa on edustusjoukkueessa pelaajia, joille maksetaan ainakin jotain pelaamisesta, ja kuitenkin suurin osa seurassa maksaa siitä, että saa pelata. Tämä aiheuttaa välillä skismaa.

– Kun koko seura on velkaantunut vuosien aikana ja rästejä on tullut vaikkapa kaupungille, niin eihän se pelkästään liigajoukkueen ongelma ole. Liigajoukkue on tässä viimeiset vuodet kuitenkin käyttänyt kaiken rahan niihin vanhoihin velkoihin, jos kaudesta on jäänyt sitä yli. Ei niitä ole koskaan siirretty suoraan liigajoukkueen seuraavaan kauteen, vaan niillä on maksettu velkoja pois.

– Pitää muistaa, että liigajoukkue kuuluu Happee ry:hyn ja se rahahan on sen ry:n rahaa, eikä liigajoukkueen rahaa. Se on asia mitä on nyt pohdittu, että siirretäänkö liigajoukkueen toiminta esimerkiksi osakeyhtiön alle tai mikä se muoto ikinä onkaan. Se on yksi vaihtoehto.

Kaukon mukaan edustusjoukkue on ry:n kannalta se osa seuraa, joka tuottaa myös rahaa.

– Niin kauan kuin velkaa on niin liigajoukkue on kuitenkin se, joka voi mainosmyynnillä ja muulla myös tehdä rahaa eniten. Sillä pystytään myös maksamaan velkoja. Tilanne ei ole niin yksinkertainen. Jos liigajoukkue poistuu yhtälöstä niin ry on edelleen vastuussa veloista. Ei se niinkään voi mennä.

– Tuota asiaa on tässä kyllä mietitty ja varmasti mietitään tulevaisuudessakin. Muutamassa vuodessa on saatu maksettua kaupungin velkaa aika paljon pois niin tilanne on siinä mielessä hyvä, vaikka velka edelleen rasittaa tätä hetkeä. Ei se kovin kaukana ole se tilanne, että kaupungin velka on kokonaan kuitattu.

Kauko antaakin ymmärtää, että eriyttäminen voisi olla ajankohtaista varsinkin siinä vaiheessa, kun velat on saatu maksettua.

Vaikea kysymys

Jos mennään hypoteettisesti siihen tilanteeseen, että koko seura menisi nurin, niin mitä junioreille tapahtuisi siinä vaiheessa? Kuinka lähellä tällaista tilannetta ollaan ylipäänsä? Nämä ovat seikkoja, joita monet ovat pohtineet viime viikon uutistenkin kohdalla.

– Ainahan pitää huolissaan olla, jos tuntuu, että rahat ei riitä ja jos on tiukkaa. Huolestuttavahan sellainen tilanne on, mutta kuten sanoin alussa niin en näe, että tilanne on sen huonompi kuin aikaisemmin. Kaikkemme tässä tehdään, Kauko vakuuttaa.

Kaukon mukaan kokonaiskuvassa Jyväskylä tarvitsee myös edustusjoukkueen liigatasolle.

– Se kysymys, että ”mitäs sitten jos kävisikin niin, että ei pystyttäisi toimintaa jatkamaan?”. Ei mulla siihen suoraa vastausta ole, että miten junioritoiminnan kävisi. Yhtälainen kysymys on nähdäkseni sekin koko Jyväskylän salibandyn kannalta se, että mitä sitten jos Jyväskylässä ei olisi liigajoukkuetta enää?

– Se on myös vakava kysymys koko kaupungin salibandyn kannalta. Ei sinne liigaan ole tuosta Divarista kovin helppo nousta. Oli se sitten O2, Happee Steamers tai mikä tahansa, joka sitä lähtisi tavoittelemaan. Toiminnan lähtökohta on ollut se, että lippulaiva pelaa liigaa ja pelannutkin yli 30 vuotta. Sekin on asia, mitä pitää arvostaa.

– Se, että ei ole liigajoukkuetta, heijastuu myös sinne junioritoimintaan. Silloin junioreilla ei olisi sellaista maalia mihin tähdätä pelaamaan, Kauko pohtii.