Tänä viikonloppuna oli pakko yrittää panostaa Etelä-Pohjoinen taiston seurantaan Oulussa. Mielenkiintoisia pelejä oli ja tässäpä hiukan omia ajatuksiani niistä.
Espoolaiset vei molemmat pelit oululaisia vastaan sunnuntaina, ja johtavat myös sarjaa. Katselin netistä kaikkia neljää matsia ja mielestäni etelän taito vei voiton pohjoisen rymistelystä. Kyllä pallollinen peli oli etenkin Oilersilla selvästi parempaa kuin kummallakaan Oulun jengillä ja joukkueen leveys näkyy lukuisina ratkaisijoina pistetilastossa, ja vahvana kolmen kentän pelinä. Jos säännöt sallisi ja tarvetta olisi, löytyisi kaikkien terveenä ollessa vielä neljäskin vahva kenttä. Oilersin paras pistemies löytyy sarjan tilastoissa sijalta 16. Joukkueella ei ole suuria tähtiä, vaan valtti on tasaisuus ja leveys. Mutta jos peli on tiukka, löytyykö ratkaisijoita? Tänä viikonloppuna Oilers punnersi kummassakin pelissä vähitellen mutta vastustamattomasti karkuun ja voitti ansaitusti.
Indians otti 2 pistettä ja tappiokin oli erittäin niukka. Heillä "vahvistukset" edelleen kantoivat joukkuetta tänäkin viikonloppuna tehden kahdestaan 9 maalia 20:stä, ja lisäksi keräsivät 6 syöttöpistettä. Toinen johtaa sarjan maali- ja toinen syöttöpörssiä. Kolmas, se ehkä suurin vahvistus, ei ole ollut montaa kertaa mukana tähän mennessä. Indiansilla näytti olevan vähän reilut kaksi kenttää pelillä eli kapea oli rosteri. Vakiopakkeja oli kolme, ja neljättä pelasi muutamat hyökkääjät. Kyllä noin kapea rosteri on iso haaste. Hyökkäyspeli on varsin seisovaa jossa alin pelaaja leipoo ja odottaa mihin syöttää. Ei se kovin kaunista ole, mutta hyvillä yksilöillä tulosta näköjään tulee. Etenkin maalin lähellä nähdään oivaltavia syöttöjä.
Oululainen säbä perustuu fyysiseen haastoon, riistoihin ja suoraviivaisiin hyökkäyksiin. Kroppaan ja vähän selkäänkin ajetaan aika reippaasti, ja pohjoisessa siitä ei jäähyjä juuri anneta, ei edes vapareita. "Hitaissa" hyökkäyksissä omia laukauksia haetaan koville kanuunoille kaukaa tai laidasta keskelle ajamalla, varsinkin Merikoski. Merikoski ampuu lähes aina kun vähänkään maalia näkyy ja ollaan kantomatkan sisällä. Luovuudelle olisi tarvetta ja samlla tavalla myös taitoa vaativalle pelin hidastamiselle, sekä paikan hakemiselle kärsivällisellä syöttöpelillä. Päätyyn asti ei enää karvia ajeta koko ajan niin kuin viime vuonna, mutta silti omissa kolisee paljon. Merikosken yleisölle miinusta joutavasta mölinästä kameran mikin luona.
OLS alisuoritti tänä viikonloppuna, sillä se pelaa kyllä parempaa säbää kuin MBT. Puuttuiko peli-ilo vai mikä lie mättää. Ehkä jengin taso ei ihan riitä; ei ole tähtiä, mutta ei perustasoa ihan kärkeenkään. Vai onko valmennuksessa petrattavaa?
Mutta sarja on nuori, tasaista pääasiassa on.