Vaikuttaa siltä, että viranomaiset arvioivat lähinnä tartuntojen leviämispotentiaalia ja jäljitettävyyttä antaessaan suosituksiaan. Yksittäisessä ottelussa jonkun otteluun osallistuvan koronatartunta altistaa ensisijaisesti paikalla olijat eli kahden joukkuen jäsenet, sekä ottelun toimihenkilöt, ja mahdollisesti pelaajia hyvin lähelle joutuvia katsojia. Toissijaisesti altistus kohdistuu em. ryhmän tartuttaviin jatkokontakteihin. Jäljitettävyys on hyvä ja toteutettavissa, vaikkain se voi tapahtua kahden kaukana toisistaan olevan sote-alueen toimesta.
Turnauksessa osallistujia on enemmän. Lisäksi etenkin lasten sarjoissa vanhemmat ovat yleensä paikalla varsin runsain määrin. Useat joukkueet kohtaavat päivän mittaan, ja altistuneitten potentiaalinen määrä on selkeästi suurempi kuin yksittäisissä otteluissa. Uskon, että viranomaisia huolestuttaa näissä merkittäväsati jäljitettävyyteen tulevat haasteet. Turnauksissa pyörivästä porukasta vain joukkueiden jäsenet ja toimihenkilöt on listattu. Siellä taatusti on porukkaa kaitsemassa junnuja tai muuten katsojina (aivan kentän lähellä suurimassa osassa turnauspaikoista), joita ei ole listattu mihinkään.
Jos otetaan esimerkiksi turnauspaikoista muutama iso ja yksi pieni, niin altistusten rajaamisen ja jäljitettävyyden haaste on ilmeinen:
1. AC Myllypuro: Kulku koko kompleksiin yhdestä ahtaasta kanavasta kioskin ohi. Odotustiloja pelien välissä vähän, katsomot ahtaat, samoin kulkuväylät. Ja paljon sakkia.
2. Esport Areena: Alakerran kentillä sama homma kuin Myllypurossa. Tilaa on odotteluun hiukan enemmän, mutta vastapainoksi monilajisuuden ja paikan suuruuden takia porukkaa voi olla todella paljon ja eri lajien ja sarjojen tapahtumien kesken jäljitettävyyden koordinointi on aika toivotonta. Ainoa joka sen voisi hoitaa, on halliyhtiö itse, ja se tuskin haluaa sitä vastuuta ja kustannuksia ottaa kontolleen.
3. Keravan vanha kumitehdas. Yksi kenttä, jonka päässä kärpäsen kakan kokoinen kioski, katsomo ja odotusalue. Kaikki otteluiden joukkueiden liikenne sen yhden sumpun läpi. Siinä esim. 6 joukkuetta pelaa ja odottaa. Jos siellä ei tartuttaja tartuta, niin ei missään.
Jos korona ohjaisi toimintaa, valittaisiin ottelupaikat nyt eri perusteilla. Parhaiten sopisi yhden kentän rajattu tila, ja siellä on paljon pukuhuoneita - jokaiselle joukkueelle oma. Niillä voitaisiin eristää joukkueet toisistaan otteluiden välillä. Jos katsojia päästetään paikalle, niin kulku erillisestä ovesta suoraan katsomoon, siis eristettynä pelaajista ja toimihenkilöistä. Katsomon oltava kauempana kuin turvaetäisyys 2m kentän laidasta. Siksi enemmän kuin metri, koska jokainen tietää miten eritteet pelissä pärskyvät. Katsojista tiedot ylös jäljitystä varten. Henkilökohtainen suojautuminen pakolliseksi jos paikalle aikoo päästä. Tapahtuman järjestäjällä on oikeus sitä vaatia, vaikka viranomainen ei vielä pakottavaa määräystä voi antaa.
Em. ehdot täyttäviä hallejakin on paljon, ehkä pukuhuonevaatimus on vaikein. Mutta silloin joukkueet tulee suoraan ulkoa peliin, ja se siitä.
paakallo.fi
