Pääkallo.fi

Naisten liiga 2020-21

Viestejä
112
Runkosarjaa ja vähän huono peli antaa vain tsemppiä jatkaa harjoittelua. Kaikista tylsintä olisi voittaa kaikki pelit 😂
 
Viestejä
112
Tuomarilinjan siirtyminen kansainvälisempään suuntaan on hyvä juttu! Mutta on joitakin pelaajia - useampikin - jotka eivät osaa/ymmärrä/tai ovat muuten luonnevikaisia, niin etteivät pysty pelaamaan fyysisesti kovaa peliä sääntöjen puitteissa ja on ihan oikein, että siihen puututtaisiin.
 
Viestejä
15
Kovaa peliä voi pelata myös siististi. Katsokaapa tulostaulukkoa. Kokeneet ja kylmäpäiset pelaajat tekevät tulosta ilman rumia temppujakin. Toivottavasti sama tuomarilinja pysyy runkosarjan loppuun ja nähdään lisää vauhdikkaita pelejä!
 
Viestejä
59
Marraskuun kuukauden F-liiga -pelaaja B-lohkosta. Mielenkiintoista, että on päädytty valitsemaan kuukauden naispelaaja kahden eri sarjatason pelaajista. Liekö Kurronen valinnut nykysarjajärjestelmän aikana B-lohkosta muita pelaajia kuin oman kylän pelaajia(NST, SaiPa)?
 
Viestejä
135
Marraskuun kuukauden F-liiga -pelaaja B-lohkosta. Mielenkiintoista, että on päädytty valitsemaan kuukauden naispelaaja kahden eri sarjatason pelaajista. Liekö Kurronen valinnut nykysarjajärjestelmän aikana B-lohkosta muita pelaajia kuin oman kylän pelaajia(NST, SaiPa)?
En ymmärrä tämän viestin pointtia; jos valitaan F-liigan kuukauden mies- ja naispelaaja, ja molemmat on valittu F-liigasta, niin mitä mielenkiintoista tai erikoista siinä on?
 
Viestejä
59
En ymmärrä tämän viestin pointtia; jos valitaan F-liigan kuukauden mies- ja naispelaaja, ja molemmat on valittu F-liigasta, niin mitä mielenkiintoista tai erikoista siinä on?
Itse ymmärrän kuukauden pelaajan olevan valinta-ajankohdan parhaaksi pelaajaksi arvioitu pelaaja. Naisten F-liigan B-lohko, josta viimeisin valinta on, vastaa aika tavalla miesten divaria (josta ei tosin voi nousta keväällä pudotuspeleihin), joten mieluusti näkisin, että palkittaisiin myös naisten korkeimman sarjan (A-lohko) pelaaja kuukausittain.

Ei noita palkitsemisia liian paljoa tule ja nyt palkitaan välillä ainoastaan heikomman sarjatason pelaajia. Lohkoissa on viime kaudelle tulleen sarjajärjestelmämuutoksen jälkeen ollut 15-16 joukkuetta ja kuukauden pelaaja valittu kymmenkunta kertaa ja näistä valinnoista pari on osunut B-lohkon pelaajalle (Lappeenrantaan). Näkisin parempana, jos palkittaisiin erikseen A- ja B-lohkojen pelaajat.
 
Viestejä
135
Itse ymmärrän kuukauden pelaajan olevan valinta-ajankohdan parhaaksi pelaajaksi arvioitu pelaaja. Naisten F-liigan B-lohko, josta viimeisin valinta on, vastaa aika tavalla miesten divaria (josta ei tosin voi nousta keväällä pudotuspeleihin), joten mieluusti näkisin, että palkittaisiin myös naisten korkeimman sarjan (A-lohko) pelaaja kuukausittain.
Itse puolestaan ajattelen tämän kuukauden pelaaja -valinnan olevan enemmän sellainen MVP-valinta. Kuten perusteluissakin lukee, niin Hakkarainen on ollut oman joukkueensa kantavia voimia, ja iskenyt 5 peliin 10 tehopistettä. Tältä osin mielestäni valinta voi kohdistua naisten sarjassa kumman tahansa lohkon pelaajiin.

Huolimatta siitä mitä kukakin sarjajärjestelmästä on mieltä, niin kyseessä on yksi sarjataso, jolla on kaksi lohkoa. Seuraava sarjataso on sitten Divari, kuten miehilläkin. Tämä ei toki poista sitä mahdollisuutta, etteikö molemmista lohkoista voisi valita erikseen kuukauden pelaajaa.
 
Viestejä
59
Itse puolestaan ajattelen tämän kuukauden pelaaja -valinnan olevan enemmän sellainen MVP-valinta. Kuten perusteluissakin lukee, niin Hakkarainen on ollut oman joukkueensa kantavia voimia, ja iskenyt 5 peliin 10 tehopistettä. Tältä osin mielestäni valinta voi kohdistua naisten sarjassa kumman tahansa lohkon pelaajiin.

Huolimatta siitä mitä kukakin sarjajärjestelmästä on mieltä, niin kyseessä on yksi sarjataso, jolla on kaksi lohkoa. Seuraava sarjataso on sitten Divari, kuten miehilläkin. Tämä ei toki poista sitä mahdollisuutta, etteikö molemmista lohkoista voisi valita erikseen kuukauden pelaajaa.
MVP-ajattelumallilla valinnan B:stä naisten kuukauden pelaajaksi voisi ostaa, toki marraskuulta löytyy sillä ajattelulla ainakin SaiPan kaataneesta joukkueesta parempiakin vaihtoehtoja. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että enemmistö kokee kuukauden pelaajavalinnan tarkoittavan valintakuukauden parhaiten suorittanutta/onnistunutta pelaajaa. Tasoltaan heikommassa lohkossa on helpompi onnistua ja ihan jees, että siitä palkitaan, kunhan ei muodostuisi mielikuvaa, että kyseinen palkittu edustaa sen hetkistä referenssiä naisten kotimaisessa salibandyssä.
 
Viestejä
112
Olen seurannut tällä kaudella fb-liigaa ja nimenomaan Saipan pelejä, niin ottamatta Hakkaraisen valintaan kantaa, taso putoaa pahasti fa-liigasta!
Onko tämä jokin yksilön tsemppari palkinto? Fa vaatii tällä kaudella pelaajiltaan todella kovaa tasoa sekä fyysisesti, että psyykkisesti ja lohkojen vertaaminen on absurdia.
 
Viestejä
135
Kesän aikana nähtiin muutamia siirtoja F-liigan naisten sarjan tasolohkojen välillä. Liigajoukkueisiin siirtyi myös mielenkiintoisia nimiä alueellisista 2.divareista. Miten tasoa vaihtaneet pelaajat ovat pärjänneet, tässä muutamia mielenkiintoisia poimintoja.

A-LOHKOON B-LOHKOSTA SIIRTYNEITÄ
4.Tuulia LahtiFBC Loisto12 ottelua13+6=19+16
5.Laura PakarinenFBC Loisto12 ottelua10+8=18+16
7.Ulla ValtolaFBC Loisto12 ottelua5+13=18+15
18.Kiia-Mari AvikainenKoovee11 ottelua11+2=13-12
64.Suvi HämäläinenKoovee2 ottelua3+2=5-2

Loisto on niin joukkue- kuin pelaajatasolla sopeutunut nopeasti A-lohkoon. Tästä osoituksena kolmen pelaajan löytyminen pistepörssin TOP10:stä.

Myös Kiia-Mari Avikaisen siirtyminen O2-Jyväskylästä Kooveeseen on sujunut tehopisteiden valossa onnistuneesti. Piste per peli-keskiarvo on lähtökohtaisesti pääsarjoissa aina kova suoritus. On mielestäni kuitenkin hieman hämmentävää, että Avikaisen teholukema -12 on sarjan heikoin.

Suvi Hämäläisen kuntoutuminen ja paluu pelikentille on lähtenyt myös lupaavasti käyntiin. Ensimmäisten pelien osalta näyttäisi siltä, ettei hänellekään lohkon vaihtuminen ole suurempia ongelmia tuottanut.
 
Viestejä
135
B-LOHKOON A-LOHKOSTA SIIRTYNEITÄ
4.Juuli HakkarainenSaiPa10 ottelua15+7=22+13
5.Jenni RautanenÅIF10 ottelua13+8=21+10
39.Pinja JaakkolaÅIF10 ottelua5+1=6+1
55.Roosa JokinenPirkat9 ottelua3+1=4+1
103.Emilia OllikkalaPirkat9 ottelua1+0=1-3

Juuli Hakkaraisen laskin tähän osastoon, koska pelasi viime kaudella Sveitsissä, ja sitä ennen siinä yhden lohkon liigassa. On mielestäni vastannut niitä odotuksia, jotka häneen kohdistuivat. Pystyy olemaan edelleen ainakin B-lohkossa käänteentekevä pelaajaa.

Jenni Rautanen vaihtoi SB-Prosta ÅIF:iin, ja on ollut Hakkaraisen tavoin merkittävä tekijä B-lohkossa. Ei liene väärin sanoa, että on merkittävin pelaaja omalle joukkueelleen koko sarjassa.

Otin vertailuun mukaan myös Jaakkolan ÅIF:sta, sekä Jokisen ja Ollikkalan Pirkoista. Viime kauden Pelicans-kaksikko Jaakkola (21 ottelua 6+4=10) ja Jokinen (18 ottelua 3+2=5) ovat parantaneet tällä kaudella muutaman desimaalin omia pistekeskiarvojaan, mutta merkittävää muutosta niissä ei ole tapahtunut. Rankoissa Ankoissa viime kaudella 16 otteluun tehot 5+3=8 iskenyt Ollikkala ei sen sijaan ole Pirkoissa päässyt ainakaan vielä vauhtiin.
 
Viestejä
135
2.DIVARISTA A-LOHKOON PONNISTANEITA
52.Anna MarttalaFBC Loisto12 ottelua3+3=6-2
69.Jenina HämäläinenSB-Pro13 ottelua3+1=4-6

Edellisillä kausilla Pohjanmaan 2.divarin pistepörssin kärkisijoille sijoittunut SPV:n kaksikko Marttala (20 ottelua 34+12=46) ja Hämäläinen (17 ottelua 13+19=32) ponnistivat suoraan A-lohkon joukkueisiin. Jos tämän kaksikon tehoja vertaa esimerkiksi isoilla otsikoilla Sveitsistä PSS:n palanneen ja naisten maajoukkuerinkiin kuuluvan Julia Turusen (13 ottelua 2+3=5) tai kokeneen SB-Pron Jaana Lirkin (12 ottelua 5+2=7) vastaaviin, niin voitanee todeta molempien päässeen hyvään alkuun uudella sarjatasolla.

2.DIVARISTA B-LOHKOON PONNISTANEITA
6.Mari KemppainenWelhot10 ottelua8+11=19+6
14.Sarita Ranta-AhoPirkat9 ottelua8+4=12+18
19.Makreeta HeikkiläWelhot10 ottelua6+4=10-3
35.Oona EerolaPirkat9 ottelua2+5=7+2

Pohjois-Suomen 2.divarin Santa's Unitedista Welhoihin siirtynyt Kemppainen (13 ottelua 14+1=15), sekä Sisä-Suomen 2.divarin Gunnersista Pirkkoihin siirtynyt Ranta-Aho (13 ottelua 9+9=18) ovat päässeet oivaan lentoon uudessa sarjassa. Kemppaisen kanssa Santasista Welhoihin siirtynyt Heikkilä ei ihan edelliskauden tehopisteiden (18 ottelua 25+15=40) tasolle ole päässyt, mutta liigatasolla piste per peli on edelleen hyvä saavutus. Aikalailla samoissa menee myös viime kaudella Pohjanmaan 2.divarin pistepörssissä edellä mainitun SPV-kaksikon Marttala & Hämäläinen väliin yltäneen Oona Eerolan (20 ottelua 18+21=39) tahti Pirkoissa.
 
Viestejä
135
Mitään suuria päätelmiä pelkistä pistepörsseistä ei voi tehdä, mutta eiköhän se mene niin, että jos jollain sarjatasolla pärjäät hyvin, niin todennäköisyydet on pärjätä sillä ylemmälläkin. Vastavuoroisesti jos ei ole pistelinko ylemmällä sarjatasolla, niin todennäköisyydet olla sitä alemmallakaan ovat pienet.

Sen uskaltaisin kuitenkin väittää, että tälläkin hetkellä Suomesta löytyisi liigakelpoisia pelaajia myös F-liigan ulkopuolelta. Tuossa edellä on nyt aikamonta hyvää esimerkkiä, että noista aluesarjoistakin kannattaa lähteä tavoittelemaan liigaunelmaa, jos sellaista mielessään elää.
 
Viestejä
59
Liigakelpoisia pelaajia löytyy tosiaan paljon F-liigan ulkopuolelta, myös junnuikäisten (joita on turhankin paljon F-liigassa ja myös sellaisia, joita parempia löytyy ikäluokistaan) ulkopuolelta ja varmaan osalla aikuispelaajista rajoitteena on pelaamisen kustannukset, joka on harmillista. Samaa mieltä, että ehdottomasti kannattaa alemmista sarjoista lähteä rohkeasti näytille, jos liigatason pelaaminen kiinnostaa.
 
Viestejä
135
Liigakelpoisia pelaajia löytyy tosiaan paljon F-liigan ulkopuolelta, myös junnuikäisten (joita on turhankin paljon F-liigassa ja myös sellaisia, joita parempia löytyy ikäluokistaan) ulkopuolelta ja varmaan osalla aikuispelaajista rajoitteena on pelaamisen kustannukset, joka on harmillista. Samaa mieltä, että ehdottomasti kannattaa alemmista sarjoista lähteä rohkeasti näytille, jos liigatason pelaaminen kiinnostaa.
Jollekulle "selityksenä" voi olla kustannukset, toiselle ajankäyttö, kolmannelle se että pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle, ja niin edelleen. Hieman kärjistäen kaikkia näitä yhdistää viime kädessä yksi ja sama tekijä - priorisointi. Se mihin järjestykseen pelaaja elämänsä palikat asettelee, ja kuinka keskeiseksi salibandy tuossa asettuu. Paljonko pelaajalla on tahtoa ja intohimoa mitata ja kehittää itseään salibandyn pelaajana, ja ennen kaikkea nähdä sen eteen vaivaa.

Ei ole olemassa tietenkään oikeaa tai väärää järjestystä - on täysin ymmärrettävää jos pelaaja arvottaa perheen, työn tai opiskelut salibandyn edelle. Pelkästä salibandyn pelaamisesta ei tunnetusti ansiotyötä saa, joten siltä osin opiskeleminen ja työn tekeminen ovat ihan ymmärrettäviä perusteita tinkiä salibandysta. Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä, että jos salibandya haluaa pelata huipputasolla, on se kyettävä priorisoimaan elämässä riittävän korkealle, ja nähtävä vaivaa sen mahdollistamiseksi.

Esimerkkinä tähän aiheeseen nostaisin Noora Vuorelan (TPS) ja Makreeta Heikkilän (Welhot) tarinat, jotka molemmat nousivat tänä syksynä esille. Samaan listaan lisään vielä aikanaan julkaistun tarinan Alisa Pölläsestä, ja siitä kuinka hän 16-vuotiaana muutti Savonlinnasta Tampereelle, koska halusi tulla huippu-urheilijaksi.


Hieman erilaisia tarinoita, mutta yhdistävänä tekijänä salibandyn priorisointi omassa elämässä. Jos haluat pelata huipputasolla, voi se vaatia isojakin päätöksiä ja myös uhrauksia.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
59
Jollekulle "selityksenä" voi olla kustannukset, toiselle ajankäyttö, kolmannelle se että pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle, ja niin edelleen. Hieman kärjistäen kaikkia näitä yhdistää viime kädessä yksi ja sama tekijä - priorisointi. Se mihin järjestykseen pelaaja elämänsä palikat asettelee, ja kuinka keskeiseksi salibandy tuossa asettuu. Paljonko pelaajalla on tahtoa ja intohimoa mitata ja kehittää itseään salibandyn pelaajana, ja ennen kaikkea nähdä sen eteen vaivaa.

Ei ole olemassa tietenkään oikeaa tai väärää järjestystä - on täysin ymmärrettävää jos pelaaja arvottaa perheen, työn tai opiskelut salibandyn edelle. Pelkästä salibandyn pelaamisesta ei tunnetusti ansiotyötä saa, joten siltä osin opiskeleminen ja työn tekeminen ovat ihan ymmärrettäviä perusteita tinkiä salibandysta. Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä, että jos salibandya haluaa pelata huipputasolla, on se kyettävä priorisoimaan elämässä riittävän korkealle, ja nähtävä vaivaa sen mahdollistamiseksi.

Esimerkkinä tähän aiheeseen nostaisin Noora Vuorelan (TPS) ja Makreeta Heikkilän (Welhot) tarinat, jotka molemmat nousivat tänä syksynä esille. Samaan listaan lisään vielä aikanaan julkaistun tarinan Alisa Pölläsestä, ja siitä kuinka hän 16-vuotiaana muutti Savonlinnasta Tampereelle, koska halusi tulla huippu-urheilijaksi.


Hieman erilaisia tarinoita, mutta yhdistävänä tekijänä salibandyn priorisointi omassa elämässä. Jos haluat pelata huipputasolla, voi se vaatia isojakin päätöksiä ja myös uhrauksia.
Priorisoinnistahan se tosiaan loppujen lopuksi on kiinni. Salibandyn nostamista prioriteettilistalla korkeammalle helpottaisi varmaan, jos pelaaja pystyisi keskittymään lajin osalta pelkästään harjoitteluun ja pelaamiseen ilman taloudellista panostusta ja muita mahdollisia sitoomuuksia. Toki siinäkin tilanteessa moni arvoittaisi yllä mainitsemiasi asioita salibandyn ohi.

Yllä olevista esimerkeistä keskimmäisellä saattaa olla nyt jopa kevyempää lajin kannalta, kuin taannoin Rovaniemellä kutakuinkin NLB:n tasoista divaria pelatessaan (selkeästi pienempi matkustusrasite). Pöllänen ja Vuorela on taas hyviä esimerkkejä uran jatkamisesta pääsarjatasolla sentään yli 25:ksi. Elämätilanteet ja loukkaantumishistorian tietäen hattua täytyy heille nostaa.
 
Viestejä
112
Sysmän lahja Suomen naissalibandylle lähti ctytöistä nakkeihin salibandyn perässä. Eka liigapeli eräkeppanaa vastaan 3+1 Ja koko kausi 29 p. Edelleenkin rakkaus lajia kohtaan kantaa ja menee kaiken muun ohi 😊
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös