RiiteSuossa

Salibandyliigasta suomalainen vientituote!

08.11.
2011
47 Kommenttia
0

Santa, Sauna, Sisu and Salibandy – Suomi Finland! Tarina siitä kuinka Salibandyliigasta tehdään Suomen tunnetuin palloilusarja maailmalla.

Salibandyliiga asetti vuonna 2005 tavoitteekseen olla maailman paras salibandyliiga ja maailman paras salibandymaa vuonna 2010. Tuolloin Ruotsin salibandyliigan katsojakeskiarvo oli noin tuhannen katsojan paikkeilla ja kotoisen sarjan peleissä kävi n. 400 katsojaa. Noihin aikoihin myös lento- ja koripallo olivat katsojamäärissä Salibandyliigan edellä Suomessa.

Mattojen hankkiminen jokaiselle paikkakunnalle vuodesta 2008 alkaen on ollut yksi parhaimpia uudistuksia suomalaisen palloilun historiassa tekojäiden kattamisen jälkeen. Katsojamäärissä salibandy on ohittanut lentopallon ja koripallokin on jäänyt selkeästi jalkoihin nuoremmissa ikäluokissa. (Sponsor Navigator 2010)

Salibandy on ottanut uudet markkinointikanavat (Facebook, Twitter, Youtube) huomattavasti tehokkaammin ja innovatiivisemmin käyttöön kuin lento- tai koripallo – ainakin Suomessa, jossa Salibandyliigalla on yli 24000 fania. Se on enemmän kuin muilla mailla salibandyssa yhteensä ja 90 prosenttia enemmän kuin muilla kotimaisilla sisäpalloilusarjoilla. Salibandy on nostanut huomattavasti suosiotaan myös vedonlyöntilajina arvaamattomien ottelutulosten vuoksi.

Salibandy on ollut pakotettu toimimaan aggressiivisesti uuden median alueella ja sen suosion kasvu on perustunut pitkälti juuri tähän, koska samaan aikaan muut lajit (Suomessa) ovat luottaneet vanhoihin tapoihin toimia. Vuosien takainen visio on siis toteutunut ainakin osittain maajoukkueen tuplamestaruuden myötä. Salibandyliigan katsojakeskiarvo on kuluneella kaudella lähennellyt jo 600 katsojaa, mutta Ruotsin Superliigan tuhannen katsojan keskiarvoon on vielä matkaa. Nyt on siis aika keksiä uusi tavoite avoimin mielin.

Mitataanko suosiota ainoastaan katsomoissa istuvien mukaan?

Mitä keinoja kotoisella Salibandyliigalla on käytettävissään suosion kasvattamiseksi tulevaisuudessa? Suurin ongelma on tietenkin halliolosuhteet, jotka ovat Suomessa erittäin heikot verrattuna länsinaapuriin, jos ei puhuta pelialustasta. Ainoastaan muutamalla liigapaikkakunnalla halli vetää yli tuhat henkeä ja useimmissa tila loppuu jo 500 katsojan kohdalla. Siinä mielessä Ruotsin saavuttaminen yleisömäärissä on ollut hieman utopistinen ajatus, sillä ruotsalaiset hallit vetävät poikkeuksetta yli tuhat katsojaa.

Salibandyliiga on nostanut profiiliaan viime vuosina. Pelin taso on noussut, perinteisiä lajeja on jäänyt suosiossa taakse ja yleisön sekä sponsoroiden kiinnostus ovat nekin olleet kasvussa. Jatkossa tarvitsemme kuitenkin poikkeuksellisen radikaaleja ja innovatiivisia toimia Salibandyliigan/salibandyn suosion lisäämiseksi, jotta seuraava askel on ylipäätään mahdollista ottaa. Tällä hetkellä Salibandyliiga polkee hieman paikoillaan – ikään kuin olosuhteiden vankina.

Pelkän katsojakeskiarvon tuijottaminen ei kerro välttämättä lajin suosiosta, eikä halliolosuhteisiin ole tulossa parannusta lähiaikoina taantuman suitsiessa uusia hankkeita. Uusien virtuaalikatsojien ja kannattajien hankkiminen maailmalta olisi loistava tapa erottua joukosta ja se avaisi Salibandyliigalle täysin uudet markkinat. Samalla suosion lisääntyminen antaisi vauhtia uusille hallihankkeille.

Salibandyliigan kansainvälistämiseen oppilaitokset mukaan

Salibandy (unihockey) omaa vahvat juuret opiskelijalajina. Suurin osa katsojista on tuoreimpien tutkimusten mukaan iältään 15-24v. ja joukossa on myös muihin lajeihin verrattuna huomattavan paljon naisia. Moni laji on tällä hetkellä oikeasti kateudesta vihreä salibandylle. Salibandyn tulee edelleen hyödyntää hedelmällistä uuden median segmenttiään entistä tehokkaammin ja koukuttavammin todellisen kilpailuedun saavuttamiseksi.

Luonnollisesti kansainväliset opinto-ohjelmat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ovat toimiva ja kustannuksiltaan järkevä väylä toteuttaa Salibandyliigan kaksikielisyys tulevaisuudessa. Opiskelijoissa on monen alan osaajia median, urheilumarkkinoinnin, valmennuksen ja viestinnän saralla. Samalla yhteistyön hedelmät ropisisivat myös Kansainvälisen salibandyliiton laariin lajin suosion ja tunnettuuden kehittyessä. Jyväskylässä olemme tehneet jo pitkään jonkinasteista yhteistyötä vaihto-oppilaiden kanssa ja tällä kaudella osa ennakoistamme on ollut englanniksi, tosin vain kohdennetulle porukalle.

Salibandyliigan muuttaminen selkeästi kaksikieliseksi (englanti ja suomi) yhdessä toimivien nettilähetysten kanssa mahdollistavat liigalle näkyvyyttä ja suosiota maailmalla fanaattisten laji-ihmisten parissa. Tällä hetkellä salibandyssa puhutaan ruotsia, suomea, tshekkiä, saksaa, viroa, latviaa, espanjaa, puolaa ja ainoastaan kansainvälisissä tapahtumissa englantia. Yhteistä kieltä ei siis ole. Mikäli Salibandyliiga haluaa olla maailman suosituin salibandysarja, sen ainoa viestintäkieli ei voi olla suomi, eivätkä ottelut saa olla netissä piilossa salasanojen takana. Nykyisen 24.000 Facebook tykkääjän sijaan lukema voisi helposti olla jopa 240.000!

Salibandyliigasta Suomen tunnetuin liiga maailmalla!

Salibandylla on mahdollisuus haastaa isommat kotimaiset liigat ikään kuin takaoven kautta nousemalla kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi. Salibandyliigan suoritukset ovat omassa lajissaan kiistatta maailman parhaita ja lisäksi Suomi on yksi teknologian ja koulutuksen edelläkävijämaita. Vientituotteena suomalainen huippusalibandy omaa loistavan potentiaalin verrattuna muihin suomalaisiin sarjoihin, joilla ei varmastikaan ole edes haluja tavoitella kansainvälistä suosiota.

Tulevaisuudessa lajilla kuin lajilla on mahdollisuus kasvattaa medianäkyvyyttään television ja internetin yhteensulautumisen tuloksena. Kilpailu kovenee, mutta samalla se myös hieman tasapäistää asetelmia, ja antaa mahdollisuuden salibandyn kaltaisille innovatiivisille ja notkeille toimijoille vallata jalansijaa.

Perinteiset markkinointikeinot ja yleisön parempi palvelu ovat tietenkin keinoja joilla saamme katsomoihin lisää väkeä, mutta nekään eivät ole pitkässä juoksussa niin merkittävä asia kuin kansainvälisen suosion tavoitteleminen.

Ei ole siis ollenkaan mahdotonta, että salibandysta ja Salibandyliigasta kasvaa lähivuosina uusi suomalainen menestyvä vientituote. Joskus pitää ajatella tarpeeksi isosti kasvaakseen sellaiseksi!

Kuinka se tehdään ja mitä Suomi siitä hyötyisi?

Salibandyn laajentuvat ja kansainvälistyvät markkinat yli miljoonalla harrastajalla kiinnostavat sponsoreita, mutta heille pitää pystyä tarjoamaan jotain spesiaalia ja massasta erottuvaa. Omalaatuinen visio ja tavoite ovat jo itsessään sellainen vetovoimatekijä joka tuo liigalle ja seuroille uusia paikallisia kumppaneita, kansainvälisistä puhumattakaan.

Projektin kannattaa toteuttaa mattouudistuksen tapaan ensin 2-4 joukkueella joiden peleistä toteutetaan suoraa livekuvaa/koosteita, englannin- ja suomenkielistä viestintää haastatteluineen ja pelaajaprofiileineen. Salibandyliigalla on olemassa tulevaisuuden suunnitelma jossa tullaan kohdentamaan markkinointipanoksia painotetusti niihin seuroihin joilla on ideoita ja edellytyksiä. Tämänkaltainen projekti sopii kuvioon täydellisesti ja samalla saataisiin paras hyöty tuoreelle streamuudistukselle. Myöhemmässä vaiheessa huomiota kiinnitettäisiin seurojen brändin, ja oheistuotteiden kehittämiseen sekä fanituotteiden myymiseen verkossa.

Kansainvälisiin vientihankkeisiin on mahdollista saada kulttuuri- ja liikuntaministeriö sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö mukaan, jos homma halutaan hoitaa viimeisen päälle hyvin. Osansa on tietenkin myös suomalaisilla välinevalmistajilla jotka hakevat markkinoita nousevista salibandymaista. Tähän malliin on myös kytkettävissä tiivis yhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa, jotka saavat salibandysta loistavan keppihevosen kansainvälistymishankkeissaan.

Kaikki siis hyötyvät ja tuloksista saadaan varmasti kustannuksia korkeammat. Samalla pelaajat opiskelevat/työllistyvät sekä saavat kansainvälisiä kontakteja. Santa, Sauna, Sisu ja Salibandy ilmentää hienosti suomalaisuutta ja kertoo meistä tarinaa myös liikunnallisena kansana.

Salibandyliigan lopullisen tavoitteen ei pitäisi pelkästään olla maailman paras ja suosituin salibandyliiga, vaan sen pitäisi pyrkiä olemaan koko Suomen seuratuin ja tunnetuin palloilusarja maailmalla! Kansainvälinen menestys avaa isompia ovia salibandylle myös kotimaassa jolloin päättäjät ja valtiolliset tahot tukisivat automaattisesti lajia aiempaa suopeammin kansallisen edun nimissä. Miltä se kuulostaisi?

Ja miksi tämä jätettäisiin tekemättä?

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Lasse Riitesuo
Pelleri
08/11/2011
Naulan kantaan!

Esimerkkiä voi ottaa kansainvälisistä, rahaliigoista (NHL,NBA)
ei tarvitse edes keksiä pyörää uudestaan.

P
Hakkarainen
08/11/2011
Sosiaalisen median käytöstä tällä hetkellä yksi huomautus: liigajoukkueet käyttävät mikroblogi Twitteriä todella heikosti hyväkseen. Ei muuta kuin 140 merkin raportteja omien otteluiden tapahtumista ja seuran/joukkueen uutisista sinne! Ei lisää juurikaan työmäärää nykyiseen verrattuna.
PNM
08/11/2011
Tämä juttu lienee syntynyt niin, että ensin on päätetty, että on taas aika julkaista blogikirjoitus ja vasta sen jälkeen mietitty, mistä kirjoitetaan? Sen verran väkisin kirjoitetulta jutulta kuulostaa.
Rhag
08/11/2011
Tuossa on ideaa! Olisi kyllä hienoa, jos pelien huippuhetkiä voisi katsoa NHL.com-tyylisesti seuraavana päivän töistä ;)Livepelit netin yli katsottuna olisivat myös aika herkkua, kun pelkästään maanantain säbänpelien vuoksi en viitsi nelonen sport pro2:a hankkia.

Englanninkielisellä sisällöllä saattaisi olla yllättävänkin kova menekki. Esimerkiksi Saksan pääkalloavastaava sivusto

http://www.floorballmagazin.de/

julkaisee jo nyt säännöllisesti Suomen, Ruotsin, Sveitsin ja Tsekin sarjojen kuulumisia. Mikäli Suomesta saisi helposti videomateriaalia englanniksi, niin ei olisi vaikea veikata, mitä näistä sarjoista seurattaisiin eniten.
Lasse Riitesuo
08/11/2011
Taustaa: Idea kirjoitukseen on muhinut mielessä useamman vuoden ja sitä on koeponnistettu Jkl:n yliopiston sekä JAMK:n kv. tutkinto-ohjelmien vastaavien henkilöiden kanssa. Olen myös keskustellut aiheesta monien suomalaisten salibandya sponsoroivien yritysten markkinointihenkilöiden kanssa, jotka tavoittelevat kv. näkyvyyttä ja haluavat muutenkin viedä lajia eteenpäin. Aihe on sen verran laaja, että sen ilmaiseminen selkeästi blogissa on yhtä haastavaa kuin tämän viestin kirjoittaminen mobiililaitteella...
jarski
08/11/2011
Täytyy antaa täydet krediitit Lasselle jälleen. Tälläisin innovatiivisiä laji-ihmisiä tarvitaan huomattavasti enemmän!
Julius Jousi
08/11/2011
Erittäin hyvä kirjoitus.

Luovia ja ennen kaikkea kunnianhimoisia ja myös "aggressiivisia" ideoita tarvitaan lajin profiilin nostamiseksi, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kun tavoiterima nostetaan tarpeeksi korkealle, on tuloksena väistämättä selkeää kehitystä laajalla rintamalla. Vaikka alkuperäinen tavoite ei aivan sellaisenaan toteutuisikaan, edistysaskeleita olisi luvassa huomattavasti nykyistä nopeammalla ja tehokkaammalla tahdilla.

Yritys lisätä kansainvälisyyttä ja siinä edes joiltakin osin onnistuminen kasvattaisi heti lajin kiinnostavuutta myös kotimaassa. Laji ja liiga, jota seurattaisiin ulkomaillakin, saisi varmasti lisähuomiota Suomen mediassa ja sitä kautta ihmisten ajatuksissa ja puheissa. Yhä useammat urheiluseuraajat ottaisivat lajin vakavammin ja monen päässä kysymys kuuluisi: "Jos tuo sarja kiinnostaa jo ulkomailla, pitäisikö meidänkin kiinnostua?" Yleisömäärät kasvaisivat ja sponsoreiden hankkiminen helpottuisi - positiivinen lumipallo lähtisi pyörimään.

Toivottavasti Suomessa lajipäättäjät tarttuisivat tällaisiin ideoihin ja alkaisivat tekemään töitä selvästi aikaisempaa määrätietoisemmin ja kunnianhimoisemmin. Potentiaalia on, mutta sen hyödyntämiseen pitäisi käyttää selvästi enemmän voimavaroja.
katsoja
08/11/2011
Hyvä Lasse!

olet salibandyn visonääri, harmittaa vaan että sinua arvostelevat ovat sillä tasolla että eivät edes sanomaasi ymmärrä, tai olisivat itse edistämässä lajin suosiota.

Toivottavasti blogisi saa todellisia toimenpiteitä aikaan liigan/liiton markkinoinnissa.
Huuhaa
08/11/2011
Miksei luoda kivikovaa kansainvälistä, englanninkielistä salibandyn NHL:ää, joka olisi aidosti vietävissä vaikka jäähalleihin? Miltä kuulostaisi Nordic Floorball League NFBL. Mukana Suomesta vaikkapa Helsinki, Espoo/Vantaa (energia-areena), Tampere, Jyväskylä ja Oulu, Virosta Tallinna ja 6-7 superjengiä Ruotsista. Kaikille on profiloitavissa omat komeat kotiareenat ja yleisöpotentiaali tavoitettavissa. Rinnalla voisi edelleen pitää kansalliset farmisarjat. Lajin suosio elättäisi tällaista tuotetta jo nyt, kun kaikki rakennettaisiin yhden ison brändin alle ja käynnistettäisiin näkyvästi. Resursseja kansallisilla liitoilla ja IFF:llä tähän on.
Matti Hokkanen
08/11/2011
Hieno kirjoitus jälleen Lasse! Ei muuta, kuin pyörät pyörimään yhdessä salibandyliiton kanssa. Tässä on valtavasti potentiaalia. Nyt aletaan vihdoin puhumaan merkittävästä lajimarkkinoinnista.
kontulan janecky
08/11/2011
Yksi hyvä suosion lisääjä olisi liigan saaminen oikeasti isolle tv-kanavalle, joka näkyisi myös muualla kuin Suomessa. Esim. Eurosport 2 voisi olla loistava väylä saada lajia vietyä laajasti Eurooppaan.
JK
08/11/2011
Hieno kirjoitus Lasse, idea on loistava! En itse syty salibandyn NHL-ajatukselle, mutta lajifriikkejä löytyy jo runsaasti neljästä kärkimaasta ja ehkä muualtakin. Nykyajassa kiinniolevia ihmisiä tarvitaan lajin ja seuratyön pariin lisää.
Piit, Suisse
08/11/2011
Loistavia kantteja, pistooli. Intohimo tekemiseen paistaa takimmaiselle penkkiriville asti. Korkeiden lajitavoitteiden saavuttamiseksi tarvittaisiin lisäksesi muitakin yhtä isolla sydämmellä tekeviä osaajia. Keep up the good work, bro.
sivustakatsoja
08/11/2011
TV näkyvyyttä kun saisi edes pari peliä viikossa kohtuu hintaan niin samantien hankkisin, Yhden pelin taki ei viitisi nelonen prota hommata. Ei paljoa juhlita.

Potentiaalia on siinä olet oikeassa..
vinkki
08/11/2011
Ei kuulosta hyvältä ajatukselta tuo salibandyn euroopan "nhl", mutta mitä jos oikeasti tulisikin se salibandyn eurooppa-liiga, johon siis pääsisivät suomesta, ruotsista, tsekeistä ja sveitsistä vaikka 2-3 jengiä, jotka vetäisivät sivussa tosissaan kotimaista liigaakin. Lisäksi karsittaisiin heikompien maiden kesken vielä muutamasta ekstrapaikasta. Tämä olisi paöjon kansainvälisyyttä lisäävää, ja nimenomaan näitä pelejä voisi sitten yrittää viedä eurosport-kanaville.
Rp
09/11/2011
Asiaa.
Mukavaa että jaksat potkia näitä rakkaan lajimme markkinointi-ideoita eteenpäin.
valtsi
09/11/2011
Loistavaa Lasse ja loistavaa Huuhaa. Läpimurtoon tähtäävien tavoitteiden pitää olla korkealla ja jatkuvasti kehittyvän salibandyn osalta päämäärää ei saa olla yhtään vähenpää kuin paras mahdollinen salibandysarja.

Huuhaan tapaan en usko, että paras-kombo syntyy pelkästään kotimaisista aineksista. Ehdotukseen haen referenssiä Uuden-Seelannin, Australian ja Etelä-Afrikan parhaiden joukkueiden välillä käytävästä Super Rugbysta - Runkosarjassa kaikki joukkueet pelaavat kerran kaikkia muita joukkueita vastaan paitsi oman maan joukkueita vastaan pelataan kahdesti (jokainen maa muodostaa oman lohkonsa). Tämän jälkeen käydään normaalit pudotuspelit, joiden tuloksena mestaruus on kiertänyt tasaisesti kolmen maan joukkueiden kesken. Mielenkiinto on taattu, sillä rehellisesti voidaan sanoa, kentällä olevan maailman parhaat pelaajat. Salibandyssa, uskon vahvasti, että rajoja ylittävät kärkikamppailut keräisivät yleisöä maaotteluiden tapaan ja pönkittäisivät lajille sen ansaitseman näkyvyyden niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä mediassa.
Katsoja
09/11/2011
Mielestäni salibandyn ongelma on se, että laji ei toimi tv:stä seurattuna. Peli on sen verran nopeaa, että lähinnä tulee huono olo, jos yrittää pysyä pallon perässä. Itselläni on kuitenkin vankka 30 vuoden kokemus lätkän seuraamisesta, ja omasta mielestäni ero on huomattava. Eli ennen kuin lähdetään maailmanvalloitukseen tv-lajina, pitäisi keksiä miten otteluita saa kuvattua niin, että pelin seuraaminen onnistuu miellyttävästi. Paikan päällähän tunnelma on aina loistava ja pelejä on hieno seurata.
Sami
09/11/2011
Hyvä juttu!

Miksi seuraan Bundesligaa ja NHL:ää, vaikka en itse asiassa fanita sieltä ketään? Ottelukoosteet, hyvät jutut kuvineen ja pelaajaesittelyt, joista suora yhteys ottelukoosteisiin ko. pelaajan liittyen.

En ole asiantuntija, joten en osaa kuvitella, mitä yhden ottelun kuvaaminen edes välttävällä tasolla maksaa, mutta se voisi olla erittäin kannattava investointi näkyvyyden kannalta. Ottelukoosteet sarjan sivustolle esim. Bundesligan tyypiin, niin varmasti katsojia löytyy, jolloin myös sponsori-puolella on taas yksi argumentti lisää rahallista panostusta anoessa. Jos jostain löytyisi tukea muutamalle huippuseuralle, jolla saataisiin 1-2 kameraa / seura, niin varmasti riittävän osaavia kuvaajia löytyy.

Otteluissa istuvat katsojat eivät ole ainoita katsojia, vaan nykyään seuran otteita tulisi pystyä seuraamaan nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen, oli sitten kyseessä Twitter, YouTube, FB, seuran sivut, sarjan sivut tai mitä ikinä tulevaisuudessa keksitäänkään. Seuran pitää ulottaa lonkeronsa sinne, missä ihmiset liikuvat, virtuaalisesti tai ei.
sammakko
09/11/2011
Vaikea suhtautua asiaan lajia fanittavana. Mielestäni kuitenkin oikein viihdyttävä laji lätkäänkin verrattuna ja katsomoistakin yleensä näkee paremmin. Televisioinnissa on vielä ehkä kehittämistä. Jotkin paremmin kuvatut pelit liigasta ja arvokisoista ovat kyllä näyttäneet ihan hyviltä ja itsekin olen ulkomaiden sarjoja seurannut joskus netin kautta.

Ainakin kuvittelen että lajissa olisi paljon enempi potentiaalia kuin siitä nyt saadaan irti. Paitsiottomuus, suuret maalimäärät ja arvaamattomuus lopputuloksen suhteen, lajin monipuolisuus ja nopeus ja katkojen lyhyys tekevät siitä yleisöystävällisen. Pitää vaan saada se läpimurto tehtyä.

Käytännön ideoita on vaikeampi keksiä. Lajia kuitenkin harrastetaan ainakin jossain muodossa hyvin paljon, mielestäni Suomessa potentiaali voisi jollain tapaa olla siinä, että liigapelit tulisivat tutuiksi sählyn ja salibandyn kaikille harrastajille, ei vain niille jotka sitä "tosissaan" pelaavat. Sarjapelaajista kyllä saa faneja vaikka jokaiselle liigajengille, kun tulokset ja uutiset kiinnostavat, mutta kuinka moni säbäfaneista tällä hetkellä ovat muuten vain lajista kiinnostuneita? Tavoite tuskin on kuitenkaan laskea montako FB-fania saadaan, sillä noita klikkauksia saa kevyesti verrattuna siihen että ko. ihmistä oikesti kiinnostaisi vaikkapa kahvipöydässä puhua edellisillan liigakierroksesta.

Lätkä on vaan sen verta iso ja tietyllä tapaa verrattava laji, että on ollut hankala iskeä kunnolla läpi.. Minä ehdottaisin Youtubeen panostamista ennemmin kuin twitteriin. Sieltä se kiinnostavuus tulee, itse lajista. Komeita maaleja, torjuntoja, rankkareita, ilmaveivejä, lämäreitä... ;) Ennemmin kuin pätkiä tekstistä, että kuka sen maalin teki ja missä ajassa. Jokaisesta liigamatsista voisi vaikkapa tehdä sen koosteen salibandyliigan kanavalle...
Huuhaa
09/11/2011
Haluan lisätä edellä mainitsemaani ajatukseen vielä sen verran, että Suomestahan mahtuisi mukaan ehkä vielä Seinäjoki ja Turkukin (en siis laskenut Turkua Ruotsiin). Ehkä jopa 16 joukkueen huikea ammattilaissarja olisi oikeasti mahdollista rakentaa. Minusta tällainen sarja tarvitaan jo senkin takia, että salibandy tarvitsee pikkujunnuille oman unelmansa ja uskottavuustekijänsä lajina. Suomessa ja Ruotsissa salibandylla on aidosti massaa nousta jalkapallon ja jääkiekon rinnalle...nyt pitäisi uskaltaa näyttää vähän muskelia, eikä hyväksyä roolia muiden varjossa. Kotimaisen salibandyliigan kanssa se ei onnistu.
??
09/11/2011
On ihan pakko heittää vahän kapuloita rattaisiin vaikka tämän kirjoituksen aihe on varmasti ajankohtainen ja juttu hyvin kirjoitettu. Tästä kehut ja kiitokset kirjoittajalle.

Nämä heittämäni kapulat kohdistuvat jutun laajan sisällön osalta ainoastaan pieneen yksityiskohtaan eli kommenttiin:

"Salibandy on ottanut uudet markkinointikanavat (Facebook, Twitter, Youtube) huomattavasti tehokkaammin..."

Tämä väite lienee totta vai onko? Ovatko kyseiset välineet todella hyviä markkinointikanavia? Kuinka moni todella viitsii ja haluaa näitä käyttää?

Itse olen luopunut FaceBookista jo ajat sitten. En viitsi käyttää aikaani kyseisen "palvelun" hölynpölyyn. Kymmenet "kuvashowt" eivät jaksa innostaa. Twitterin käyttäjäksi en ole edes viitsinyt mukaan lähteä. Lyhyet jutut eivät oikein jaksa itseäni kiinnostaa, luen mielummin ns. kunnolla toimitettuja otteluraportteja ja juttuja. FaceBookissa julkaistuja yleensä huonolaatuisia videoita en viitsi juurikaan katsella. Hyvä esimerkki oli tällaisesta "huonosta" videosta taannoinen "sukukalleuksille" potkimista kuvannut video. Mitä tahoja moinen suttuvideo oikein palveli? Ei ainakaan salibandyä.

Eli jotakin muuta kuin näitä tarvitaan hienon lajin kehittämiseksi!
jarski
09/11/2011
Tämä teksti ja varsinkin sen kommenttiosio on parasta mitä olen salibandystä lukenut pitkään aikaan. Toivottavasti keskustelun sisältö päätyy tavalla tai toisella liiton herrojenkin tietoon.

"Ammattilaissarja" on harkinnan arvoinen idea. Tällöin vaan pitää tarkasti harkita mitkä ovat sen vaikutukset pitkässä juoksussa niillä paikkakunnilla jotka eivät pääse mukaan kyseiseen sarjaan. Jos sarja joskus toteutuisi tarkoittaisi se myös sitä että sitten ei olisi kai mitään järkeä pelata Eurooppa Cuppia.

Olen samaa mieltä siinä että mediaa pitää pystyä käyttämään paremmin hyväksi mutta ennen kaikkea kohdentaa oikein. Tällä tarkoitan sitä että keskityttäisiin hienojen suoritusten jakamiseen eikä näihin "kohuotsikoihin": Pelaaja potkaisi toista kulmatilanteessa ja sai punaisen kortin. Esimerkiksi viikonlopun My Kippilän keinuveivi on jotain sellaista taikuutta joka varmasti kiinnostaisi useampaakin ei-lajiniiloa nähdä videolta, miksei myös ihan iltalehden sivuille asti.

Televisioinnista sen verran että toivoisin että saataisiin paremmin kaikki joukkueet ruudun ääreen. Olen moneen otteeseen kuullut sanottavan että kaikkihan nyt kärkijoukkueiden pelaajat tietää mutta häntäpään joukkueet ovat aika tuntemattomia. Tähän auttaa tv- ja medianäkyvyys. Itse olen kanssa aina sanonut kaikille plus-tv myyjille, urheilulehtimyyjille ym, että sitten tilaan lehden/kanavan kun sieltä tulee säännöllisesti salibandyuutisointia. Kerran viikossa on mielestäni liian vähän pelejä ruudussa. Urheilulehdessä ja Veikkaajassa taas on juttuja liian epäsäännöllisesti, joten suosittelen myös muille salibandynystäville kertomaan näille lehtimyyjille mitä kansa vaatii jos tilaajia halutaan lisää.
Siebenundtvanzig
09/11/2011
hyvä pistooli,

Hyviä raikkaita ajatuksia nämä kaksi jotka olet julki tuonut.

Sb-maiden laji-ihmiset ja harrastajat löytäisivät varmasti hyvin tehdyt lähetykset. Vedonlyönti liittyisi varmasti olennaisesti live-lähetyksiin ja mahdollisesti suomalaisen vedonlyönnin eräs päätoimija voisi lyödä kapuloita rattaisiin. Ellei sitten tämä punavalkoista väriä tunnustava taho itse olisi "isona tuottajana" mukana.
Huuhaa
09/11/2011
Ammattilaissarja tarkoittaisi sitä, että muissa sarjoissa käynnistyisi armoton työnteko sen eteen, että sieltä ponnistetaan joskus ammattilaisiksi, kun on mihin ponnistaa. Mahdollisesti farmi-ajatuksella toiminta voisi ammattimaistua entisestään myös muualla. Farmijoukkueita voisi periaatteessa markkinoida isompien ammattilaisjoukkueiden brändien kautta.

En olisi kovin huolissani siitä, mitä tapahtuisi ammattilaissarjan ulkopuolelle jäävillä paikkakunnilla. Ympäri Suomen löytyy paikkakuntia, joissa 2.divaripelejä käy katsomassa 150-300 katsoja, vaikka joukkueet ottavat jatkuvasti turpaansa. Esimerkiksi tällaisilla paikkakunnilla kiinnostavuus voi lisääntyä rajusti, jos kansallinen sarjataso periaatteessa nousee.
Mielestäni lajin kehittämiseen tähtäävän ajattelun kärkenä ei voi eikä saa olla ajatus siitä, mitä tapahtuu esimerkiksi joissakin semivahvoissa seuroissa, joissa tehdään kyllä hyvää työtä, mutta toiminta on vuodesta toiseen yhden vahvan henkilön työpanoksen varassa. Näissä toiminnan jatkuvuus on joka tapauksessa vaakalaudalla, jos ko. henkilö lopettaa toiminnan.

Ammattilaissarjan työllistävä vaikutus olisi myös varteenotettava pitkällä aikavälillä. Mm. pelaajien scouttaus ja agenttitoiminta yms. asiat tulevat pitkässä juoksussa mukaan ja sellainen antaa taas osaltaan mahdollisuuden pitkän linjan laji-ihmisille toimia ammattilaisina lajinsa parissa. Puhumattakaan kaikesta muusta, mitä ammattilaissarjan ympärillä tapahtuu. Tällainen kehitys olisi mielestäni tavoiteltavaa ja uskottavaa.
Uskoja
09/11/2011
Niin muttakun jo Lassen alkuperäisestä jutusta kävi ilmi, että ammattailaisuudesta on turha haaveilla. Kenen rahoilla tuollainen ammattilaissarja oikein masinoitaisiin käyntiin. Jo pelkästään fasiliteetit ovat vastoin riittäviä katsojamääriä, eikä sitä kautta rahaa ole riittävästi. Jos edes jääkiekkoon ei saada aikaan Euroopan kattavaa sarjaa niin miten ihmeessä sen toteuttaisi salibandy.

Ilmeisesti alkuperäinen idea oli lisätä lajin näkyvyyttä maailmalla ja saada sitä kautta lajia levitettyä. Käsittääkseni blogistinkin ideaali on ollut Suomessa ammattimaisesti toteutettu amatöörisarja.

Hyvin toteutetulle, jollain tavalla keskitetysti julkaistulle ja ymmärrettävällä kielellä tehdylle materiaalille olisi varmasti kysyntää myös maailmalla. Sitä kautta lajiniiloja voisi tulla lisää ympäri maailmaa ja ehkä sitten joskus jotain enemmänkin.

Tällä hetkellä eri seurojen satunaisesti julkaisema materiaali on silppuna pitkin YouTubea. Videot ovat myös pitkälti täriseviä kuvia jossa yleisö ja kuvaaja mölisevät taustalla, saati että haastatteluista joku muu kuin kieltä ymmärtävä saa jotain.

Tässäkään asiassa ei kannata ahnehtia liikaa. On vielä täysin epärealistista puhua mistään ammattilaissarjasta, kun lajia ei vielä käytännössä tunneta kuin muutamassa maassa. Ensin pitää saada lajisanomaa levitettyä ja sen jälkeen mennä eteenpäin askel askeleelta. On kuitenkin varmaa, että suomalaisen huippusarjan huippupelaajien suoritukset ja sanomiset kiinnostaisivat myös vaikkapa eteläeurooppalaista salibandyn kuluttajaa.
sammakko
09/11/2011
Sais ne tsekitkin puhua englantia joskus vähän enempi... Internetissäkin aina omalla kielellään :(

Siellä kuitenkin olis yks niistä top 4 liigoista ja kohtuu hyvä fanikulttuuri. Olis kiinnostavaa tännekinpäin. Lähetyksiä olen peleistä kyllä seurannut..
Matti Hokkanen
09/11/2011
Ideat ammattiliigasta ja ottelutapahtumien vieminen Internetiin englanniksi ovat mielestäni molemmat hyviä ja keskustelun arvoisia. Näkisin kuitenkin mieluiten kummankin omana keskustelunaan:

Ottelutapahtumien vieminen Internetiin on mahdollista toteuttaa melko lyhyessä ajassa ja kohtuullisilla kustannuksilla. Lisäksi tällaiseen päätökseen tarvitaan melko vähän politikointia, kun liittojen välistä yhteistyötä ei välttämättä tarvita. Tämä on mielestäni sellainen aihe, johon salibandyliiton ja seurojen olisi helppo tarttua välittömästi. Kohtuullisen pienellä projektilla voidaan saada jotain suurta aikaiseksi.

Ammattilaisliigan pystyttäminen vaatisi jo huomattavasti suurempia ponnisteluja ja isoja työryhmiä. Mukaan tarvitaan eri maiden lajiliittoja yms. Aihe on hyvä ja keskustelu kannattaa ilman muuta aloittaa. Tulee kuitenkin tiedostaa, että kyseessä on mammuttimainen projekti, jonka toteutuminen vie parhaassakin tapauksessa vuosia.
Mika Hilska
09/11/2011
Lasselle jälleen kerran kiitokset visioveturin ansioista. Uusia ja rohkeita ajatuksia kehitys vaatii.

Kansainvälisissä tapahtumissa ja muussa yhteydenpidossa muihin lajimaihin huomaa, että Salibandyliiga(t) ja Suomen maajoukkue(et) kiinnostavat ulkomailla. Maailmanmestaruudet ja eurocupvoitot ovat lisänneet kiinnostusta entisestään.

Samaan aikaan kielimuuri on korkea, muissa maissa eivät suomenkieliset jutut aukea kun me samaan aikaan pystymme kohtuuhyvin lukemaan esimerkiksi ruotsiksi ja saksaksi kirjoitetut lajiuutiset. Vaikkapa tshekinkielistä sivustoa seuraamalla saa tuntumaa, miltä ulkomaalaisista tuntuu heidän tavaillessaan suomea. Jo pelkkä Google Translate tuntuu koomisista piirteistään huolimatta auttaneen paljon.

Englanninkielisellä tiedolle suomalaisesta huippusalibandysta on kysyntää, miten paljon tarkalleen, sitä en tiedä. Kansainvälisen liiton IFF:n sivut ovat tehneet asian eteen jo paljon.

Salibandy on uudenlainen hieno juttu, joka yhdistää ja innostaa ihmisiä monesta maasta ilon ja taituruuden hengessä. Ei tarvitse TV-mainoksessa hyvästellä perhettä ja marssia yön pimeydessä taisteluhautoihin. Mahdollisimman paljon informaatiota mahdollisimman monen ymmärtämällä kielellä vie hienoa juttua edelleen eteenpäin.

Innebandymagazinetin porukka kokeili muutama vuosi sitten englanninkielistä salibandylehteä, mutta se ei vielä silloin lyönyt läpi.

Mitä, kenelle, kuinka paljon ja millä aikataululla olisi saavutettavissa? Minkä verran ja millaisia resursseja olisi kenelläkin käytettävissä ja ehkä hankittavissa lisää? Näihinkin Lassen visio hahmottelee jo vastauksia.
Matti Hokkanen
09/11/2011
Keskustelufoorumeilla usein vaaditaan liittoa panostamaan erinäköisiin hankkeisiin. Tuli mieleeni, että voisimme koittaa myös tukea liittoa suunnittelemalla hankkeille perusraameja. Nopeasti mieleeni tulee muutamia ajatuksia:

1. Mitkä olisivat konkreettiset tavoitteet nettilähetyksille ja kuinka niitä mitattaisiin?
-Riittävä määrä x katsojia, joilla saadaan houkuteltua mainostajia. Salibandyliigan näkyvyyden kasvaminen (avaako tämä ansaintamahdollisuuksia?)

2. Nettilähetyksien striimaamiseen tarvitaan yhteistyökumppani (maksaa rahaa). Mitä eri tahoja ja tekniikoita kannataisi ottaa huomioon?
-Veikkauksella on ainakin kokemusta tästä.

3. Mitä eri ansaintamahdollisuuksia tämä kaikki avaa? Kuinka houkutella mainostajia mukaan?

4. Kuka hoitaa ottelutapahtumien kuvaukset ja sisällöntuottamisen?
-Kustantaako liitto muutamalle seuralle kamerat ja raamit sisällölle, jonka seurat toimittavat itse?

5. Sisällön tulisi olla englannin kielistä, tulisiko myös liiton avata uudet englannin kieliset sivut?

6. Salibandyliiga nimenä ei välttämättä toimisi englanniksi, mikä olisi hyvä nimi?
-FFL (Finnish Floorbal League)? -Googlesta hakusanalla floorball hakutulokset ovat lähinnä surkuhupaisia.

7. Mitä yhteistyökumppaneita voisi hyödyntää?
-IFF julkaisisi varmasti mielellään ainakin linkit ottelutapahtumiin ja raportteihin yms.
sammakko
09/11/2011
Ne videokoosteet tosiaankin voisivat sitten olla yhden tunnuksen alla, Salibandyliigan. Tai ainakin jotenkin koostettu yhteen, jos joukkueet itse sen hoitavat... Toki se tuo heillekin faneja. Parasta tietysti olisi että laatu olisi tasainen ja ennenkaikkea HYVÄ, ehkä myöskin "formaatti" olisi virallisempi (esim. ilman musiikkeja, vain ottelun äänillä).

Tämä on vain yksi käytännön ratkaisu, niitä tarvitaan vaikka yleisempikin visiointi tietysti on ihan hyvä. Siis käytännön tekoja ja niitä konkreettisia ideoita kehiin nyt toteutuksineen korkealentoisen visioinnin lisäksi ;)

Englanninkieliselle lehdellekin tai kansainvälisesti koostetulle LAADUKKAALLE säbäuutsissivulle kyllä luulisi kysyntää löytyvän.

Sinne voisi sitten koota vaikka näitä otteluvideoita eri maista. Mahdollistaisi helpommin seurata eri maiden liigoja ja verrata tyyliä ja tasoa. IFF:n kautta varmasti linkit löytyy maiden liigojen tai liittojen sivuille, mutta hienohan se olisi koostaa ne samannäköisinä yhdelle sivustolle.
Jere K
09/11/2011
Idea ei ole uusi, mutta se kansainvälinen seurajoukkueiden sarja eurocupin sijaan voisi kyllä tuoda uutta maustetta koko lajille. Tästä mestarien liigasta voisi sitten kyllä paukuttaa netin täydeltä sitä videokuvaa ja lontoon kielistä haastattelua maailmalle.

Olemassa olevia esimerkkejä rajojen yli pelattavista sarjoista on euroopassa useita. Homma näyttää toimivan ainakin handiksessa, miksi ei meilläkin? http://www.baltichandball.net/

Haasteita tietty on. on Yksi reissu Tsekkeihin kustantaa joukkueelta pauttiarallaa 15 k. Se pitäisi saada sitten kotipelin lipunmyynnillä takaisin. Onko halukkaita katsojia tarpeeksi?

Mestarijoukkueet ovat myös yleensä kyllästetty MJ-pelaajilla. Vanhoilla ukoilla on nyt jo liikaa menoja talvikauden kalenterissa. Löytyykö paukkuja vielä reissata lisää?
Huuhaa
09/11/2011
Näiden tähänastisten kansainvälisten seurajoukkuetapahtumien suunnittelu lähtee jatkuvasti siitä lähtökohdasta, että niissä on oltava mukana koko helkkarin säbää pelaavaa Eurooppa ja ne on pelattava väkisin kansallisten sarjojen rinnalla. Tämä on tuhoon tuomittu ajatus sekä lätkässä, että säbässä. Jos halutaan oikeasti ottaa pesäeroa jääkiekkoon ja näyttää nuorekkuutta, kansainvälisyyttä ja uudistumiskykyä, joka vie lajia eteenpäin, niin tehdään se, mitä Suomessa jääkiekkoliitto ei nationalismissaan halua tai munattomuudessaan uskalla: irrotetaan parhaat seurajoukkueet kansallisesta liigasta pelaamaan vain ja ainoastaan kansainvälistä ammattilaissarjaa. Minusta esittämäni Suomi-Viro-Ruotsi toimisi tässä hyvin. Etäisyydet olisi ammattilaisjoukkueille hyvin organisoituna siedettävät. Organisoinnilla tarkoitan sitä, että otteluohjelma mahdollistaa ns. vieraskiertueet, jossa joukkue käy yhdellä reissulla pelaamassa useamman vieraspelin putkeen.

Tällä kaudella naisten lentopalloliigassa on nähty virolaisjoukkueita loppuunmyydyissä halleissa. Jos se toimii siellä, niin miksi ei massalaji salibandyssa vietynä lajin arvolle sopivaan mittakaavaan?
Ylli
09/11/2011
Voi luoja mitä höpsöttelyä ! Nyt jo seurat tuskailevat Joensuun bussikulujen kanssa, ja seuraavaksi pitäisi löytyä rahaa lentolippuihin ulkomaille ja hotellikuluihin. Jääkiekossa, joka sentään valtavasti isompi laji Euroopassa, on nämä eurosarjat flopanneet totaalisesti tähän yhtälöön; erittäin suuret kulut ja vähäiset katsojaluvut. Tuo oletus, että katsojaluvut pomppaavat moninkertaiseksi kun "tulee ihan ulkomaalainen vastustaja" on kyllä lähinnä komiikkaa.

Hauskahan se on näitä mielikuvitusleikkejä netissä leikkiä, mutta aidot päätöksentekijät joutuvat tekemään päätöksensä faktojen perusteella. Ei taida nämä visiot olla ajankohtaisia lähivuosikymmeninä.
katsoja
09/11/2011
Yllille:
Tarvitsemme ensin visoita rohkeitakin ehdotuksia. Keskustelua jotta voidaan tehdä konkreettisiä suunnitelmia, asetetetaan tavoitteita ja haetaan oikeat ihmiset niitä toteuttamaan. Onnistutaan ja joskus taas epäonnistutaan. Meitä on moneksi, toiset ajattelevat myös tulevaisuutta ja osaavat jopa nähdän pidemmälle tulevaisuuteen ja sitten on ihmisiä jotka puurtavat ansiokkaasti tässä päivässä mutta rohkeus puuttuu edes haavailla paremmasta. Molempia mielestäni tarvitaan.
Huuhaa
10/11/2011
Ylli: Otathan nyt huomioon sen, että lätkän eurosarjat ovat flopanneet nimenomaan siihen yhtälöön, että niitä on yritetty pelata kansallisten liigojen rinnalla. Jos lukisit koko viestin, niin ei tarvitsisi toistaa. Yleisön intressi ei riitä kaikkeen keksimällä keksittyihin turnausmuotoisiin oheissarjoihin, mutta veikkaan, että vastaanotto olisi erilainen, jos Suomen suurseurat ilmoittaisivatkin jäävänsä pois SM-liigasta ja pelaavansa jatkossa vain KHL:ää.

Mulla ei vain mahdu kaaliin se, että tämän kokoinen laji ei muka Suomessa ja Ruotsissa pysty tämän parempaan. Tässä on vaan suuresta saamattomuudesta kyse. Esim. Tampereella Classicilla tai Seinäjoella SPV:llä ei ole käsittääkseni mitään maksuvaikeuksia bussien kanssa. Se on määrätietoisen ja lajiylpeän työn tulosta. SPV ja Classic ovat esimerkkejä joukkueista, jotka voisivat vetää realistisesti 2000-3000 katsojaa/peli, kun jokainen vastustaja olisi kiinnostava ja tuote tunnettu. Naapurimaassa on monta samanlaista esimerkkiä. Ammattilaissarjaan pitäisi lähteä tällaiset esimerkit edellä, yhdistää voimia liittovetoisesti esim Helsingissä ja Turussa, missä on vielä isompi potentiaali, mutta liikaa pieniä toimijoita. Jos pelissä käy esim. 3000 ihmistä 10 euron lipulla 10 kertaa kaudessa, niin kyllä sillä näin matemaattisesti pitäisi jonkunlaista toimintaa pyöritellä. Ei tämä nyt ihan utopiaa ole. Minusta riittävän vahva kokonaistuote tuo sen puuttuvan potkun myös markkinointiin. Kansainvälinen ammattilaisliiga olisi varmasti myös se juttu, millä puserrettaisiin sponsoreilta siivuja myös valtalajien puolelta. Ihan puhtaasti vaikka sillä, että tarjolla olisi tukijoille näkyvyyttä kahdessa maassa ja kilpailukykyiset yleisömäärät.

Oikeasti sählyääliöt! Katsotte kiltteinä vierestä, kun kiekko vie vuodesta toiseen rahat ja toteatte, että näin se vaan menee. Ihan kuin olisi joku velvollisuus antaa toisen lajin reviirin olla rauhassa.
Uskoja
10/11/2011
Keskusteluhan alkaa olla sillä tasolla, ettei edes FutisForumin pojat pystyisi samaan.. tai pystyisi ne. Ei täällä kuitenkaan vielä mielenosoitusta suunnitella;) Hyvä kuitenkin, että on visioita.
sammakko
10/11/2011
Ihan pakko palauttaa maan pinnalle noitten Classicin yleisömäärien osalta. Kuitenkin joka peliin on aika suuri osa yleisöstä vapaalippuja, joita vuorotellen jaetaan alueen eri säbäseuroille. En mene väittämään kuinka suuri osuus se peliä kohden on, mutta kuitenkin. Maksavia asiakkaita ei peliä kohten ole läheskään niin paljoa mitä kirjatut yleisömäärät antavat ymmärtää. Sählyihmisiä siellä käy.

Se mitä tämä laji kaipaa on niitä penkkiurheilijoita, jotka eivät lajia muuten harrasta. Lätkässä ja futiksessa heitä on, säbässä vähemmän. Tästä on kiinni läpilyönti, ei siitä saadaanko parisataa lajin aktiivista harrastajaa lisää maksamaan ottelulipuista. Tällainen tavoite vaatii aktiivista markkinointia, juuri harrastesählääjät ja ihan tavan penkkiurheilijat olisi saatava pelejä seuraamaan katsomoiden penkeiltä tai vastaanottimien äärestä.
kritiikkiä
10/11/2011
Ei tuollainen salibandyn euroliiga enempää yleisöä vetäisi, prosenteissa kasvu olisi ehkä jotain 10%. Esim. itse jääkiekon kannattajanakin kyllä mieluummin maksan sen 20e kun paikallisvastustaja tulee kylään, tai vaikkapa kärpät tulevat kuumaan kärkiotteluun. En olisi niinkään innoissaan kun jokin roistoryhmä siperiasta saapuisi omaa joukkuetta hakkaamaan, kun eihän edes pelipaitojen xxx sukunimistä saa selvää, ja pelaajat ovat täysin tuntemattomia.

Kaikki puhuvat vain lätkästä. Vaikka se fudis onkin isompi laji, niin miten siinä sitten on mahdollista, että vuodesta toiseen champions league ja europe league vetävät areenat täyteen, ja jokainen joukkue taistelee edes karsintapaikasta henkensä edestä? Esimerkiksi päättyneellä veikkausliigakaudella oli huikea kamppailu mitaleista ja sitä kautta europelipaikoista. Lisäksi hjk keräsi yleisöä europeleihinsä kolminkertaisen määrän, kuin keskimääräiseen liigaotteluun vaikka lippujen hinnat olivat huomattavasti korkeammat, ja mediassakin otteluista puhuttiin koko edeltänyt viikko.


Miksei salibandyssäkin kyseinen systeemi toimisi? mukaan aluksi vaikka 8 jengiä, runkosarjavoittaja ja mestari ruotsista, suomesta, tsekeistä ja sveitsistä, ja rankingissa 4.oleva väistäisi sitten paikan efc:n voittajalle osallistuen sarjaan yhdellä joukkueella. Ei haittaisi ketään muutama lisäottelu, jo vaikka jako kahteen lohkoon 2x sarja. Toisi panosta kansallissenkin liigaa.
ei se ihan noin mene
10/11/2011
Eivät ne ulkomaalaiset joukkueet yksinkertaisesti kiinnosta. Se nähtiin esim syyskuussa kun Balrog ja AIK haastoivat liigajoukkueet SSV:n, Loviisan ja Oilersin. Mukana Gatorade turnauksessa oli myös miesten B-maajoukkue. Luulisi näiden matsien kiinnostavan jos joidenkin, mutta yksi parhaista areenoista Suomessa salibandylle, Energia Areena Vantaalla kumisi tyhjyyttään. Erä vetänyt liigapeleihinsä selvästi enemmän väkeä.
sammakko
10/11/2011
Ulkomaiden huippujengit satunnaisissa turnauksissa tai otteluissa kiinnostaisivat varmasti lajiväkeä, mutta tuskin kylänmiestä. Liigapelit eri asia, enkä osaa sanoa miten yleisökäyttäytyminen muuttuisi jos sarja olisi kansainvälinen.

Pitää muistaa erottaa lajiväen ja oma kiinnostus siitä, että "kaupungin väki" muutoin lähtisi peliä katsomaan, tai maksaisi vaikkapa urheilukanavista tämän lajin takia. Siinä on varmasti suuri ero! Koko lajista ja sarjasta pitää saada kiinnostava, jotta muutkin kuin sukulaiset, tuttavat ja aktiiviharrastajat eksyvät katsomoihin suurissa määrin.

Laji on harrastajamäärissä suuri ja esim. välineet näkyvät mukavasti urheiluliikkeissä. Pitäisi saada maajoukkueen edesottamukset ja liigan kovatasoiset matsit "tavallisten ihmisten" silmissä kiinnostavammiksi, tai paremmin saataville - käytännössä ja mediassa.
Huuhaa
13/11/2011
Tämä satunnaisuus on juuri se, miksi eurocupit eivät toimi, jostain elokuisista harjoitusturnauksista puhumattakaan. Futiksessa seurat haluavat eurokarkeloihin, koska niissä pyörii raha. Pitää huomioida, että niiden lähtökohtana on käytännössä joka maassa kansallinen ammattilaisliiga. Salibandyn eurocupit on täyttä haihattelua, jos niihinkin pitää taipua amatööripohjalta. Minusta ammattilaissarjan ajatus ei lähtökohtaisesti ole se, että suomessa katsomot täyttyvät sen eksotiikan takia, että ruotsalaiset tulevat kylään, vaan kiinnostava on nimenomaan liiga tuotteena. Ruotsi pitäisi olla volyymin takia mukana. Minusta vaihtoehdot tulevaisuudessa ovat ne, että taaperretaan tällä sapluunalla ja ihmetellään, kun mestaruus on parin kolmen jengin kauppa vuodesta toiseen ja vuosi vuodelta peräpää putoaa kyydistä enemmän, kun tietyillä paikkakunnilla ammattimaistuu toiminta vääjäämättä joka tapauksessa.
Mukana!
22/11/2011
Vaikka asia on jo pariin kertaan otettu esille, haluan itsekin tuoda tähän keskusteluun oman "panokseni" -tarvittava tai ei-, ja painoittaa sitä mahdollista seuraavaa askelta: Otteluita, highlightejä, viihdettä nettiin ASAP. Itse joka päivä tsekkaan NHL:n youtubekanavan, muuten vain, vaikken ketään kannatakkaan. Salibandyyn toivoisin samanlaista, ja itse ainakin olisin heti sellaista seuraamassa.

Itse olen sitä mieltä, että kuvamateriaali ei edes tarvitse olla täydellistä, kunhan sitä vain on. Ja juuri kuvamateriaalilla saamme suurta yleisöä mukaan, ei teksteillä.
katsoja
22/11/2011
Täysin samaa mieltä, jokaisesta ottelusta videomatskua(myös media haluaa käyttöönsä), seuroista resulssit ja liigan tuettava teknisillä valmiuksilla. Rahat löytyy sponssisopimuksilla vai häviääkö ne 100 000€ maksuun Neloselle?
Jp Kinnunen
22/11/2011
" Katsoja " 100000e ei valitettavasti riitä maksuksi neloselle - tieto.
Timppa
30/11/2011
Salibandyssä ei ole vielä samanlaista seurakulttuuria kun jääkiekossa, puhumattakaan jalkapallosta. Mestareiden liiga ei toimi salibandyssä koska seuroilla ei ole fanikantaa jotka "elävät" joukkueelle.
Jalkapallossa barcelonan jokaisessa pelissä on 90 000 katsojaa (mikäli areenat vetää määrän) koska heillä on faneja jotka elävät joukkueelle ja joukkue on heille tärkeämpi kun vaikka oma vaimonsa.
Salibandyssä ei tälläistä fanikulttuuria ole tietenkään vielä lyhyen elinkaaren aikana kerenny muodostua. Joten on vielä poikkeuksellista että oman joukkueen vuoksi matkustetaan 50kilometriä pidemmälle. Ja vaikka 20henkeä tämän tekisi niin sillä ei rahoiteta vielä ulkomaan pelireissuja.
Tärkeintä olisi nyt keskittyä fanikulttuurin luomiseen niin että kahdenkymmenen vuoden päästä isät kertovat tarinoita peleistä lapsilleen ja opettavat lapset jo nuorina oman joukkueen kannattajiksi.
Suomen tv:seen näkyvyyttä ja nuorisokulttuurin vahvistaminen ja nuorten sitouttaminen lajiin on tämän hetken tärkeimmät jutut. Ei mitään euroliigoja.
Lasse Riitesuo
28/02/2013
Hienoa, että juttu löytyy vielä vaikka blogi on jo kuopattu! Iloisena voin todeta, hyvässä vauhdissa ollaan Happeen kanssa Hirvikoelaboratoriassamme :) Livelähetyksillämme (0-budjetin) on ollut tuhansia uniikkeja katsojia per peli, Jyväskylän yliopisto on pääyhteistyökumppanimme, viestimme myös englanniksi ja puhumme Somea kohtalaisen hyvin monissa kanavissa. FB- tykkääjiä on esim. Slovakiasta yli 1000 ja varsinkin nousevissa innokkaissa säbämaissa tarinamme kiinnostaa.

Olemme mukavassa urheilullisessa puhurissa ja sekin toki auttaa. Jännä nähdä mikä tilanne on ensi kaudella, sillä vauhti on ollut uuden vision jälkeen huimaa ja yritykset ovat oma-aloitteisesti meihin yhteydessä.

Kirjoitus ei siis ollut pelkkä väkisin väännetty hullutus vaan yritys ajatella koko juttu mahdollisuuksien kautta. Matka on ollut mielenkiintoinen tähän saakka ja onneksi vasta alussa!

Tätä kirjoittaessani Suomen salibandy on onnistunut rekryissään ja antanut viestin, että tästä eteenpäin hommia tehdään entistä ammattimaisemmin ja toivottavasti myös rohkein visioin!

Sorry bugit, mobiililla vaikeaa.

Lasse @Riitesuo97 twitter
Televisionääri – osa 2 – striimaus | Tavallinen Virtanen
16/05/2014
[…] Riitesuon visio on kokonaisuudessaan luettavissa paakallo.fi- sivustolla. […]

Kommentoi

Uusi kommentti

Kommentointiohjeet:

Mieti ensin, kannattaisiko sittenkin vetää #posinkautta? Alatyyli on tiukasti pannassa. Moderointikirves heiluu herkästi ja bännilistalle pääsee helposti. Sitten ei muuta kuin anna palaa. Ole jotain mieltä, tsemppaa, kritisoi tai kehu. Sana on vapaa.