Salibandyliiton hallitus linjasi kolmen perustelun kera – Salibandyliigaa ei supisteta

Salibandyliigan joukkuemäärää ei olla supistamassa. Kuvituskuva: Juhani Järvenpää

Salibandyliigan joukkuemäärää ei olla supistamassa. Kuvituskuva: Juhani Järvenpää

Miesten Salibandyliigan joukkuemäärä on puhuttanut kovasti viime päivinä lajipiirejä. Asia oli tapetilla myös tiistaina 28. päivä helmikuuta Salibandyliiton hallituksen kokouksessa.

Salibandyliiton hallitus päätti asettua samalle kannalle Salibandyliiga-seurojen kanssa joukkuemäärästä. Jo aiemmin oli linjattu, että kausi 2017-2018 pelataan 14 joukkueen voimin. Nyt tehtiin päätös, että sama 14 joukkueen formaatti pysyy myös kaudella 2018-2019.

Seuroilta on viime vuosina tullut viestiä, että heitä pitäisi kuunnella enemmän ja huomioida päätöksenteossa paremmin. Nyt tehtiin niin. Liigaseurojen mielipiteitä kysyttiin ja asioista keskusteltiin Salibandyliigan kehityspäivillä helmikuussa. Seurojen enemmistö oli sitä mieltä, että 14 joukkueella on hyvä jatkaa eteenpäin, Salibandyliiton puheenjohtaja Ismo Haaponiemi kommentoi.

Salibandyliiton hallituksen asialistalle joukkuemäärä tuli jo senkin takia, että sarjajärjestelmät tulee hyväksyä vuosittain. Hallitus pyrki omalta osaltaan käsittelemään joukkuemäärää mahdollisimman laaja-alaisesti – keskustelu joukkuemäärästä haukkasikin ison osan tiistain kokouksesta.

Puheenjohtaja Haaponiemi perustelee nyt tehtyä päätöstä kolmella eri näkökulmalla.

– Salibandy on lajina valtakunnallinen ja niin pitää olla myös liigakartan. Jos paikkakunnalla on liigajoukkue, sillä on iso merkitys kyseiselle alueelle. Se vaikuttaa ihmisten kiinnostukseen lajista, motivaatioon, medianäkyvyyteen, harrastajamääriin sekä seuraorganisaatioiden haluun kehittää ja kehittyä paikallisesti,
Haaponiemi linjaa ja lisää:

– Salibandy lajina on siinä vaiheessa kehityskaartaan, että sitä pitää pystyä viemään eteenpäin laajasti ja valtakunnallisesti. Liigajoukkueilla on tärkeä rooli lajin merkittävyyden kasvattamisessa eri puolilla Suomea.

Toiseksi näkökulmaksi Haaponiemi nostaa nousevien pelaajien kasvattamisen.

– Miesten maajoukkue ja liigan aivan terävin kärki niin pelaajien kuin joukkueidenkin osalta ovat erittäin tärkeitä. Joukkuemäärän pienentäminen saattaisi ehkä nopeuttaa niiden urheilullista kehittymistä. Tässä kohtaa meidän täytyy nähdä kuitenkin asia myös vähän laajemmin. Meillä tulee olla tarjolla riittävästi pelipaikkoja nuorille pelaajille, jotka jo pystyvät pelaamaan huipputasolla ja kovia pelejä liigassa. Jos joukkuemäärää pienennettäisiin, luonnollinen seuraus olisi, että näiden nuorten tulevaisuuden lupausten pelipaikat liigassa vähenisivät ja sitä kautta menettäisimme huippu-urheilutiellä olevia pelaajia. Jos joltain paikkakunnalta poistuu liigajoukkue, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että tämän joukkueen parhaat pelaajat lähtevät muille liigapaikkakunnille hakemaan pelipaikkaa, eli että he löytäisivät uuden pelipaikan liigasta ja että muut liigajoukkueet heidän avullaan vahvistuisivat ja liigan tasoerot kaventuisivat ja liigan huippu-urheilullinen taso nousisi.

Viimeiseksi perusteluksi nousevat ne kuuluisat tasoerot.

– Jos sarjaa vähennettäisiin kahdella tai vaikkapa neljällä joukkueella, niin se ei automaattisesti takaa sitä, että tasoerot poistuvat tai pienenevät. Tasoeroja ei ole vain salibandyssä, vaan samankaltaisia ilmiöitä löytyy paljon melkein lajista kuin lajista eri puolilta maailmaa, myös ammattilaisurheilun terävimmältä huipulta.

Teksti: Salibandyliitto

35 comments

  1. Just näin. Ymmärrän pointin, Olisihan se ollut hauskaa jos muutaman pelaajan mielipide olisi vaikuttanut! Etenee

  2. Mutta riittääkö junioreista ylikasvaneille silti oman tasoista joukkuetta? 28 pääsarjatason joukkuetta ei enää riitä nykyisillä harrastajamäärillä.

    Divarista nousi täksi ja nousee ensi kaudeksi hyvät haastajat liigaan. Divari suht tasainen ja sarja muutenkin kunnossa. Tarvitaan lisää laadukkaita joukkueita pyrkimään tähän joukkoon!

  3. Kakkonen valtakunnalliseksi Itä-Länsi tai neljään lohkoon ja tasonmittaus Divarin ja kakkosen välille. Vähentää kakkosen loppukauden pelleilyjä nousun välttämiseksi, kun joku välimalli Divarilla ja kakkosella

  4. Nyt ampuu Salibandy itseään jalkaan. Huippu-urheilun kanssa tällaisella liigalla ei ole mitään tekemistä.

  5. Ens kaudeksi M Team vaihtuu Welhoihin. Saas nähdä tartteeko enää murehtia 17-0 lukemista.

  6. Ei olosuhteet huippu-urheiluun synny sillä, että meillä olisi 10 tai 12 joukkueen liiga. Sitten kun meillä kaikki elää salibandyn pelaamisesta ja saa keskittyä pelkästään pelaamiseen ja harjoitteluun niin sitten alkaa olemaan olosuhteet hyvällä mallilla. Tähän ei valitettavasti joukkuemäärä vaikuta. Uskon ja toivon, että tähän päästään ehkä 20 vuoden päästä.

  7. MORO hyvä kirjoitus. Tällä hetkellä taitaa olla kaksi kärkijoukkuetta , jotka ovat pääseet aika lähellä puoliammattimaisuutta. Lisäksi muutama pelaaja joilla mahdollisuus tehdä n 4h työpäivään pelaamisen lisäksi. Alakastin joukkueissa ei näitä taida olla he painavat ensin 8h työpäivän ja treenaavat ja pelaavat sen jälkeen ( hatun nosto heille )

    Ei salibandyä hetkessä muuteta ammattisarjaksi . Ensimmäinen tavoite pitäisi olla, että siitä saataisiin edes puoliammattisarja nykyisen amatöörisarjan tilalle. Tämäkään ei tule tapahtumaan vuodessa tai kahdessa vaan vaatii myöskin pitkäjänteisyyttä.

  8. Nimenomaan juuri näin.Huippu-urheilua on vasta sitten kun rahaa liikkuu tarpeeksi jo saa elantonsa pelaamalla

  9. Hyvä päätös! Laajempi määrä pelaajia kehittyy ja näkee mitä vaatii et pääsee huipulle

  10. ”Salibandy on lajina valtakunnallinen ja niin pitää olla myös liigakartan.” Suljettu sarja olisi ratkaisu, jos tätä halutaan. Nyt sinne on mahdollisuus nousta vaikka Helsingin kolmannella, Espoon toisella, Satakunnan toisella tai Kanta-Hämeen toisella joukkueella, kuten on nähty.

  11. Heh heh; on tehtävä ero huippu-urheilun ja ammattilaisurheilun välillä.
    Raha ei tee autuaaksi tai nosta liigan tasoa. On kyseessä sentään aikalailla monimutkaisempi kokonaisuus.

  12. Jonninmoinen friikki onhan siinä eroa mutta huippu-urheilija on nykyään aina ammattiurheilija mutta kaikki ammittiurheilija eivät ole huippu-urheilijoita. Raha tekee sen verran autuaaksi , että pystyy harjoittelemaan taloudellisesti tullakseen paremmaksi . 8h päivässä työtä tehden tulevat vuorokauden tunnit vastaan . Asia kuitenkin monimutkainen kuten totesit.

    Otetaan esimerkki laskutoimituksen varjolla, jos sarjaa typistettäisiin 10 liigaksi.

    Joukkueita olis 10 keskimäärin joukkueessa 20 pelaajaa. tekisi 200 liigapelaajaa.
    Kauden loputtua joka joukkueesta päättää lopettaa 2 pelaajaa eli yhteensä 20 liiga pelaajaa se on 10% liigapelaajista. Nämä lopettavat pelaajat ovat aloittaneet salibandy pelaamisen n 15-20 vuotiaana.

    Ensi kaudeksi miehiin siirtyvät muistaaksen 96 ikäluokka, joka alkaa olemaan ensimmäsiä jotka ovat harrastaneet salibandya ykköslajinaan ja suurin osa heistä aloittanut 10-15 vuotiaana( lähempänä 10 vuotiasta)

    Siirtyviä pelaajia on miehiin siin arvion mukaan n 1000 henkilöä . liiga pelaaja paikkoja avautuu siis lopettaneiden tilalle 20 kpl eli 96 ikäluokasta karkean arvion mukaan pääsee 2 pelaaja sadasta.

    Ja nämä ns isot salibandy ikäluokat jatkuvat tästä eteenpäin . Eli lyhyt näköisellä liigan supistamisella menetettäisiin monta lupaavaa pelaajaa aladivareihin . Nämä tulevat miehet ovat siis pelanneet jo”koko ikänsä” salibandya ykköslajinaan.

  13. Itsehän oon sitä mieltä, että jos jotain sarjatasoa haluttaisiin joukkuemäärien suhteen kehittää, se olisi miesten kakkosdivari. Tästä on hyviä puheenvuoroja esitetty kyllä jo aiemminkin – lohkojakoja vähän uusiksi siten, että jengit hieman vähenee valtakunnallisesti, mutta kuitenkin siten, etteivät pelimatkat vielä venähdä käsiin.

  14. Kakkos- ja kolmosdivarin pitää uudistua seuraavasti: Neljä lohkoa maantieteellisesti järkevästi jaoteltuna. Kolmosdivari kahdeksaan lohkoon nykyisen aluejaon mukaisesti ja pelit 3×20 min tehokasta. Nelosesta alaspäin sit isommalla lohkomäärällä ja pienemmällä peliajalla, mutta aladivareissakin olisi järkevää pelata tehokasta peliaikaa. Nykyinen juokseva peliaika antaa mahdollisuuden kaikenlaiseen taktikointiin esimerkiksi jäähyjen aikana.

  15. Joo älkää hyvät fanit menkö katsomaan niitä pelejä.Taso nousee itsestään ihan ilman rahaa.Niin ja muistakaa ettette varsinkaan sponsoroi mitään. 🙂

  16. Joo siitä vaan kokeilemaan vaikka 3-vuorotyötä tehtaassa+perhe+lomat ynnämuut ja treenaat siinä ohessa itsesi huippu-urheilijaksi saamatta palkkaa.Aika harvalta onnistuu sanoisin.

  17. Aiheeseen liittyen: Nyt jos koskaan pitäisi muuttaa ASM sarjataso vastaamaan alan kehitystä ja toivottua tuloksellisuusta. Jokaisella liigajoukkueella ASM sarjapaikka. Se on ainut tapa säilyttää huippujunnut liigavireisinä ja tulevina aikuishuippupelaajina. Jos nuori pääsee liigajengiin,mutta ei saa peliaikaa a) ollenkaan b) silloin tällöin , niin palveleeko se ketään. Ei ainakaan sitä junnua joka on lajia harrastanut vikat 10 vuotta ja nälkä olisi eteenpäin. Eikä se palvele liigajoukkuetta,koska penkin päässä istujilla ei tarpeen tullen ole ollutkaan kovia pelejä alla. Kun junnut tulee A ikäisiksi on kato kova. Miksi? Alueella ei ehkä olekaan enää kovatasoista sarjaa mihin päästä pelaamaan. Liiga,divari, vaihtoehtoina kehitykselle ja 2div. Niukin naukin … A1div. Täysin poissuljettu. ASM on taso joka pitää olla rinnan liigan kanssa. Se on se ainoa pelaajapolun jatke , josta toitotettu jo vuodet, nuorille maan lupauksille . Liigajengi +ASM harjoitukset yksissä ja puhutaan samaa kieltä. Aina tarjolla asiansa osaava junnu ,kun tarve vaatii liigan ketjuissa. Kykynsä näyttävä ehkä enemmänkin peliaikaa saava liigan kanssa. Ei tarvita farmeja . Lisäksi ne ASM pojat joilla ei peliaikaa liigassa voivat hakea sitä lisää jos seurassa vaikka 2-3div.tasoja. Liigajoukkueiden ASM paikkojen, joita siis tuo 14 , ASM sarjaan valtakunnallinen karsinta alkusyksystä, kuten esim.BSM, josta pääsee mukaan esim. 4 joukkuetta lisää. Näin jokaisella seuralla alueellista mahdollista pelata ASM .( ei siis ole liigapaikkakuntien yksinoikeus). HERÄTKÄÄ JO LIITOSSA PIKKUHILJAA!!!!

  18. Eikös jääkiekon puolella ole joku tuollainen systeemi, ainakin ollut? Siellä se oli jotenkin niin, että jos liigajoukkueen (vaikka salibandyssa SalBan) A-junnut on sitä luokkaa, että häviävät kaikki pelinsä (valaiskaa minua toki SalBan A-poikien oikeasta tasosta), niin ei voi silti pudota, vaan ainoastaan jos ei-liigajoukkue jää viimeiseksi, niin se voi pudota.

  19. Miten ervin ja ssv:n a- juniorit pärjää sm-sarjassa?ei palvele lajia tommonen 🙂

  20. Viisas päätös hallitukselta. Ei sarja ole mitenkään erityisen epätasainen.

    Barca voitti eilen Gijonin 6 – 1, se olisi salibandyssä ehkä 18 – 3. En ole huomannut kenenkään vaativan Gijonin poistamista koko sarjasta. Voi toki tippua kauden päätteeksi…

  21. NIINPÄ :selle. Kysehän ei ole nyt ollenkaan ollut siitä että miten joku pärjää. Eihän kaikki voi olla ykkösiä, vai mitä? Kyse on siitä että ASM tasolla pelit on kovia ja ne palvelee niitä nuoria pelaajia ,jotka liigajengissä 4 ketjussa ehkäpä mukana. Haistelemassa tulevia. Jos ei koskaan pääse kelkkaan mukaan ,niin miten voi kehittyä?? Ne muutamat parhaimmat A-ikäiset on jo niitä jotka pelaa varmaan kokoajalla liigaa.. Kyse siis niistä kaikista muista. Siitä oli kyse, eikä miten se ASM pärjää. Jotkut pärjää paremmin ja jotkut sitten taas ei, niinku kaikissa sarjoissa. Myöskin ASM paikka keräisi ehkä aina alueellisesti hyvät nuoret samaan nippuun, joilloinka tasot paranee . Enkä nyt puhu hesasta. Elämää on muuallakin. TARKOITAN että jotta seuroissa saadaan omien junnujen jatkumo toimimaan niin siksi tulee olla SM paikka. Jos ei omille hyville junnuille saada jatkokasvupaikkaa, divaria tai ASM:ää on liigajoukkueella aika hatarat jatkovuodet. Sitten meneekin siihne, etä rahalla ostellaan joukkueeseen niit 4-5 ketjun pelaajia roikkumaan mukaan ,jotta edes viikkoharjoitukset saadaan pyörimään kunnolla. PAKKOHAN ei liigaseurajoukkueen ole ASM pakka ottaa vastaan. Onhan niitä ,jotka mielummin ostaa isoja vanhoja äijiä pelaamaan ja ei välitä piiruakaan oman seuran kasvateista ! Mutta mahdollisuus edellä esitettyyn pitäisi olla.

  22. Ervi ssv a-junnukommentti oli tarkoitettu niille henkilöille ervissä ja muualla että jos liigaa kerran halutaan supistaa niin supistetaan kaikkialta.jos se kerran on siitä kiinni.se taso.

  23. A-ikäisten sarjat poikkeavat kyllä olennaisesti muista nuorempien ikäluokkien sarjoista. Nuoremmissa pelaavat useimmiten ikäluokan parhaat pelaajat. A-ikäluokkaan tultaessa parhaat pelaavat jo usein aikuisten sarjoissa. Useissa seuroissa isoimmat pois lukien, ei edes ole A-juniorijoukkuetta. A-poikien I-divisioona ei useimmilla alueilla toimi lainkaan. Joukkueet kun peluuttavat sen ikäisiäielummin aikuisten alueellisessa sarjassa. Kakkosen tasokkaammat joukkueet kyllä pärjäävät tasollisesti perus A-sm joukkueille. Mielestäni A-sm on samanlainen väliporras pelaajakehitykselle, kuin Divari ja Kakkonen. Kolmonenkin saattaa joissakin tapauksissa palvella pelaajapolkua lisämatsien valossa. Riippuu A-ikäisen iästä, kasvukehityksestä. Edellutyksenä pelaajapolulle on lopulta kuinka laadukkaasti harjoitukset on järjestetty ja kuinka yksilö itse kehittää itseään urhelijana. Niin pienissä kuin isommissakin seuroissa pelaajilla on lisämahdollisuuksia farmi- ja rinnakkaissopimusten kautta. A-sm ei todellakaan ole välttämätön välietappi pelatakseen sm-sarjaa, ei myöskään tae.

  24. Huvittavaa että salibandyn ASMssa äitit pyörii penkin takana. Olisikohn uskottavuuden kannalta parempi jos he päästisivät irti jo A -pojistaan ja tekisivät ”pyytteetöntä seuratyötä” nuoremmissa ikäluokissa. Aika matka vielä vakavasti otettavaksi urheiluksi.

  25. Auts .nyt sattu. Onko siis niinet vaan isit ja muut hemmot saa olla nuorten miesten lajeissa mukana? Miksi äidit ei voi olla jeesaamassa,kysynpä vaan. Se pienikin apu on kotiinpäin joukkueen kuluissa(kahviot) ,lipunmyynnit…. Ja ootkos aatellu,et se äiti voi ammatiltaan olla fyssari, lekuri, jumppari, traineri tms, eli saattaa löytyy taitoo auttaa kun hätä tulee. Ja lopuksi. Miksi äidit ei saa olla poikiensa urheilusta kiinnostuneita ja olla mukana. Suksikaa kuuseen ja eläkää tätä päivää! Äijätouhuaika on jo mennyttä aikaa.

  26. Onko tosiaan niin, että pelaajat hyppäävät A-poikien yli ja siirtyvät suoraan BSM:stä Salibandyliigaan? Ketä esimerkkejä löytyy liigapelaajista, joiden seuralla on ASM- ja BSM-joukkueet, mutta eivät pelanneet ASM:ssä lainkaan, vaan siirtyivät suoraan ”täyspäiväisesti” liigajoukkueeseen?

    Ja tämä on siis nimenomaan kysymys, ei väite.

  27. Äitit on kultaa!
    Jokainen toimija lajin parissa kullan arvoinen.
    Itselläni 99% positivisia kokemuksia naispuolisista laji-ihmisistä…kunpa miesten luku olisi edes 75%.

  28. Äitit on kultaa!
    Jokainen toimija lajin parissa kullan arvoinen.
    Itselläni 99% positivisia kokemuksia naispuolisista laji-ihmisistä…kunpa miesten luku olisi edes 75%.

  29. Ei kun äitejä vaan lisää PENKIN taakse. Ottakaa myös isätkin sinne niin pysyy tasa-arvo. Valmentajat vaan katsomoon, vanhemmat on niin kiihkeinä hoitamaan kaiken. Tää se onkin ammattimaista. Kaikella kunnioituksella muut naarasleijonat.

  30. A-SM kunnossa, nykyisin taitaa b ja c junnuissakin sm-sarjat pyöriä hyvin. A junnujen divari kuntoon ja yksi tai kaksi lohkoa. Aluesarjat sitten erikseen. Miesten 2 divarista puolet lohkoista pois ja kolmosdivariin yksittäiset ottelut.
    Miesten salibandyliigan pitää alkaa ajamaan omaa etua ja unohtaa nais/tyttösalibandy. Pääkallossakin tyttö/nais säbä saa liikaa huomiota. Jos halutaan kehittää tuotetta ja lajia on naisten ja miesten markkinointi eriteltävä. Ei jääkendon sm-liigassakaan naisjengit saa mainosta. Kuka on kuullut Oulun kärppien naisten joukkueesta, en minäkään. Sen sijaan Classicin naisten joukkue koko ajan tapetilla. Ei jääkendon mestiksessäkään naiskendoa mainosteta. Ei naiskendoa tule telkkarista vaikka urheilullisesti kovempia versus säbänaiset. Ei jalkapallon veikkausliiga mainosta naisten veikkausliigaa. Säbässä naisten ja miesten liigoilla yhteinen finaali, kotisivut jnejne. Kertoo lajin pienuudesta että miestenliigavalmentajista voidaan vaihtaa seuravaaksi kaudeksi naistenjengiin, milloin tapahtunut futiksessa lätkässä koriksessa jne. Tiivistetysti, UNOHTAKAA NAISSALIBANDY!

  31. Miten on S7, pitäiskö ErVin valita TPS noissa pudotuspeleissä, jotta saa niitä haastavia pelejä sarjassa vihdoinkin? Vai mennäänkö sen helpoimman kautta, kaikesta valittamisesta huolimatta? Huhtimolle tämä olisi tosin parempi kyssäri.

  32. Kilponen, kun jos seuraa pelaajia niminä vuosien aikoina niin onhan näitä seuroja joissa ylimmällä tasolla pelaa ”junnuja” ,joilla ei ole pohjalla divaria taikka asmiä…. Luuppi käteen.

  33. Juttu Pääkallon fb:ssä kertoo kuinka Ruotsin salibandyliigan kärkijoukkue voitti yhdeksäntenä olevan joukkueen 15-0. Eihän niin pitänyt voida käydä… Liikaa joukkueita vissiin siinä yhdeksässäkin. Juu-uh….