Divarit

Tuuletuksistaan tunnettu Divari-pakki valittiin maajoukkueeseen maahockeyssa

02.07.
2017
Divarit

Ville Rynnäs pelaa Salibandya Divarissa ja maahockeyta SM-sarjassa sekä maajoukkuetasolla. Kuva: Kari Saha/urheilusuomi.com

Divarin Nurmon Jymyä edustava Ville Rynnäs, 31, on jäänyt varmasti salibandykansan mieleen ainakin erikoisten ja persoonallisten tuuletustensa myötä. Salibandyn toiseksi korkeimman sarjatason lisäksi Rynnäs pelaa maahockeyta SM-tasolla.

Eikä pelkästään pelaa tai pelaile, sillä Seinäjoki Unitedissa vaikuttava Rynnäs valittiin tuoreimpaan Suomen EM-joukkueeseen maahockeyssa.

Miten ja milloin päädyit maahockeyn pariin?

– Keväällä 2015 kauden jälkeen mietin, että kesäksi olisi kiva löytää joku harrastus. Blue Foxissa pelatessani en juurikaan käynyt kesällä harjoituksissa, koska asuin Seinäjoella. Minua pyydettiin alasarjoihin pelailemaan futista, mutta halusin tehdä jotain tavoitteellisempaa.

– Kävimme kokeilemassa muutaman kaverin kanssa lajia ja totesin sen sopivan haasteelliseksi ja samalla itseäni motivoi mahdollisuus Suomen mestaruuteen, kansainvälisiin peleihin ja kaukaisena tavoitteena siinsi myös maajoukkue, Rynnäs kertoi.

Maahockeyta pelataan 91,40 metriä pitkällä kentällä, joka on 55 metriä leveä. Pelaajia on sama määrä kuin jalkapallossa eli 11 (1+10) ja ottelu kestää 70 minuuttia (2×35 min.). Palloa pelataan mailalla kuten salibandyssakin, mutta pelivälinettä saa liikutella vain sen suoralla puolella, eikä palloon saa koskea esimerkiksi ruumiinosilla kenttäpelaajien osalta. Lajista voit lukea lisää täältä.

Salibandyssa Rynnäs on puolustaja, jonka vahvuudet ovat eritoten puolustuspelissä. Maahockeyssa rooli on vaihdellut.

– Aluksi pelasin keskikentällä, mutta viime kautena minut komennettiin salibandyn lailla puolustajaksi. Monessa pelissä olen toiminut vastustan tähtipelaajien ”päällystakkina”. Maahockeyssa juoksukunto on todella tärkeässä roolissa ja sitä olen pyrkinyt tuomaan lajiin, Rynnäs avasi.

Kuinka paljon käytät aikaa lajiin vuodessa?

– Itse harrastan maahockeyta huhtikuusta syyskuun puoleen väliin. Harjoituksia on 1-2 kertaa viikossa, runkosarjapelejä on 12, mahdolliset finaalipelit syksyllä ja siihen päälle tietenkin maajoukkueleirit.

Suomi on perinteikkään lajin haastajamaita

Vaikka maahockey on sangen perinteikäs ja laajalle levinnyt olympialaji, niin se ei ole saavuttanut Suomessa järin suurta jalansijaa.

– Maahockeyssa on Suomessa noin 500 rekisteröityä pelaajaa. Varsinkin junioritoiminta on levinnyt paljon viimeisen parin vuoden aikana ja laji kasvaa koko ajan, Rynnäs tiesi.

Suomessa harrastajamäärä on siis sangen pieni. Vertailun vuoksi Salibandyn lisenssipelaajia on suhteessa yli satakertainen määrä. Tämän vuoksi Suomen maahockeymaajoukkue ei kuulu Euroopan eliittiin ja pelaa Slovenian Slipovicin EM-kisoissa (31.7.-5.8.2017) Challenge IV -tasolla.

– Suomen maahockey oli alamaissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alkuvuosina eikä silloin ollut juurikaan juniori- tai maajoukkuetoimintaa. Tämän takia Suomi on joutunut aloittamaan kipuamisensa kohti kirkkaampia valoja neljänneltä tasolta, jossa pelaa tänä vuonna Suomen lisäksi kisaisäntänä toimiva Slovenia, Unkari, Norja, Kypros ja Gibraltar. Voittaja nousee kolmostasolle seuraaviin kisoihin. Olympialaiset tai MM-kisat ovat toistaiseksi vain kaukainen haave Suomen maajoukkueelle, Rynnäs valaisi.

Minkälaisin odotuksin lähdet EM-kisoihin?

– Suomella on tänä vuonna niin sanotun uuden tulemisen jälkeen iskukykyisin joukkue koskaan. Joukkueessa esiintyy muun muassa legendaarisessa FC Barcelonassa pelaava Sami Laiho sekä Belgian ykkösdivisioonassa pelaava Willem Danhieux, jotka ovat joukkueen todellisia tähtipelaajia ja suunnannäyttäjiä. Kisoissa pitäisi olla realistiset mahdollisuudet taistella nousupaikasta, Rynnäs arvioi.

Onko maahockeysta hyötyä salibandyn suhteen?

Koska maahockeyssa ja salibandyssa on jonkin verran samankaltaisuuksia, niin voisi kuvitella, että lajia harrastaa jokunen muukin salibandyn taitaja.

– Maahockeyssa on mukana ainakin Seinäjoen Unitedissa muutamia alasarjapelaajia salibandyn 3.-5. divisioonista. Nokian KrP:n maalivahti Santtu Pohjonen on myös pelannut SM-sarjaa viime vuosina, mutta muita pääsarjatason pelaajia en ole maahockeyn parissa nähnyt.

– Seinäjoki United pelasi SPV:tä vastaan viime vuonna harjoitusottelun ja se päättyi Unitedille 6-2. Monella varsinkin rightin puolen salibandypelaajalla olisi hyvät mahdollisuudet edetä maahockeyssä korkealle tasolle, Rynnäs suitsuttaa.

Mailojen yksipuolisuus on yksi selkeä pelillinen eriäväisyys salibandyn ja maahockeyn suhteen. Silti Rynnäs näkee, että maahockeysta saa tietynlaista oppia myös talvikauden peleihin.

– Maahockey sopii loistavaksi sivulajiksi salibandyn rinnalle, koska lajissa tulee rutkasti juoksua ja ainakin itse juoksen ennemmin pallon perässä kuin pururadoilla. Toki maahockeyssa pätee samat lainalaisuudet kuin muissakin pallopeleissä eli pelikäsitystä ja erilaista hermotusta pystyy kehittämään lajin parissa.

– Itselleni kaikista isoin haaste on se, että maahockeyssa kaikki mailat on rightin puolisia ja rystyä ei saa käyttää. Itse olen salibandyssa leftin puolen pelaaja ja se välillä sekoittaa, kun jopa samana päivänä saattaa olla maahockey- ja salibandyharjoitukset. Uskon, että tämä rightilta pelaaminen on suurin syy miksi laji ei ole saanut salibandyn pelaajien keskuudesta enempää suosiota. Monissa Aasian salibandymaajoukkueissa on käytännössä kaikki pelaajat righteja maahockeytaustasta johtuen, Rynnäs analysoi.

Ajaako jompi kumpi laji toisen ohi tietyissä tilanteissa?

– Päällekkäisyyksiä syntyy lähinnä syksyllä kun salibandyssa alkaa harjoitusottelut ja maahockeyssa mitalipelit. Olen muutamista salibandyn treenipeleistä ollut maahockeyn takia pois, mutta valmentajat ovat suhtautuneet myötämielisesti harrastukseeni. Tänä kesänä näihin EM-kisoihin pääsy oli ehdoton kesätavoitteeni ja siksi salibandyn kesäharjoittelu on jäänyt vähemmälle, Rynnäs kertoi.

Terveisiä toimitukselle

Rynnäs aloittaa syksyllä seitsemännen kautensa Divarissa. Puolustaja on pelannut ennen Jymyä SBandyssa, Karhuissa ja BlueFoxissa. Henkilökohtainen kauteen valmistautuminen on sisältänyt myös kolmannen lajin.

– Oma kesäharjoitteluni on ollut pitkälti crossfitia, maahockeyta ja salibandyn lajitreeniä. Hyvä ystäväni Johnny Ojala sai iskostettua minuun crossfit-kipinän ja kun palloilulajit aikanaan jäävät nuoremmille niin siitä saattaa urjeta seuraava ura, Rynnäs uumoili.

Pääkallo.fi arvioi Nurmon Jymyn viime kaudella miesten Divarin kehnoimpien joukkueiden kastiin, mutta pohjalaisjoukkue näytti kevään mittaan niin sanotusti närhen munat ja eteni aina Divarin välieriin saakka. Rynnäs pistääkin loppuun pienen piikin toimitukselle.

– Nurmon Jymyn kesäharjoittelu on ollut laadukasta. Alkukesästä oli luonnollisesti havaittavissa pientä hyvän olon tunnetta hyvin menneen viime kauden jälkeen, mutta se saatiin onneksi tapettua varsin nopeasti. Joukkue on pysynyt aika samana ja jopa paperilla hieman vahvistunut. Lupaan että sijoituksemme tulee olemaan korkeampi kuin Pääkallo meidät taas kauden alkurankingissa noteeraa, Rynnäs päätti pilke silmäkulmassa.

Piditkö jutusta? Anna kallo!  
Joel Siltanen
Joel Siltanen
Pääkallo.fi:n päätoimittaja

Asemapaikka: Helsinki

Twitter: @joelsiltanen