Pääkalloennakko: EräViikingit lähtee toiseen kauteensa uusin kujein

EräViikingit nähtiin keväällä Superfinaalin värivaloissa. Miko Kailiala on joukkueen ykköspyssy tulevallakin kaudella. Kuva: Salibandyliiga

EräViikingit nähtiin keväällä Superfinaalin värivaloissa. Miko Kailiala on joukkueen ykköspyssy tulevallakin kaudella. Kuva: Salibandyliiga

Fuusiojoukkue EräViikingit lähti viime kauteen isolla ja nimekkäällä kokoonpanolla. Joukkue lunasti ainakin suurimman osan odotuksistaan voittamma Suomen Cupin ja sijoittumalla Salibandyliigassa toiseksi. Tulevalle kaudelle joukkue muuttui paljon edellisestä.

Siirtoikkuna ja harjoitusottelut:
EräViikinkien tulijapuoli jäi viime vuotta selkeästi nimettömämmäksi. Valmennus vaihtui, kun Jyri Korsman hieman yllättäen luopui valmennusvastuustaan ja viime kaudella FC Helsingborgia valmentanut Mika Ahonen valittiin pääluotsin pestiin. Mikael Lax ja Mikko Sipilä palasivat Sveitsistä Helsinkiin ja Miska Mäkinen Indiansista alkuperäiseen organisaatioonsa. Viime vuonna Ruotsin Superliigassa pelannut Samuli Hulkkonen ehti jo siirtyä NST:n nippuun, kunnes EräViikingit hankki hyökkääjän joukkueeseensa. Juuri ennen kauden alkua joukkue hankki Marek Öigen varavahdikseen ja loput EräViikinkien uusista pelaajista on nostettu Divarin EräViikingit Akatemiasta.

Lähtijälista oli sitä sorttia, että monelle joukkueelle nimikavalkadin lähtö olisi tarkoittanut kuoliniskua. Puolustuksen johtohahmo Tommi Aro lopetti pelaamisen, Tom Strömsten ja Tommi Rosendahl siirtyivät jäähdyttelemään AC Hakiin, Perttu Puska palasi Josbaan, Janne Hyvönen SalBaan ja Tapio Kinnunen Imatran Voimaan. Kevin Söderling siirtyi Ruotsin liigaan ja Markus Laakso liittyi viime hetkillä Happeen vahvuuteen. Joonatan Surakka ja Tuure Ailio pelaavat ensi kaudella LASBissa, joten lähtijöitä on paljon. Tähän kun vielä lisää Tero Tiitun, joka ei ole ilmoittanut jatkonsa suhteen mitään, niin EräViikinkien tilanne näyttää hyvin erilaiselta kuin vuosi takaperin.

Harjoitusotteluita EräViikingit on pelannut Suomessa ainoastaan kolme. Divarin EräViikingit Akatemia kaatui luvuin 9-6, OLS maalein 6-4 ja Indiansin kanssa joukkue pelasi 3-3-tasapelin. Czech Openissa joukkue onnistui pääosin hyvin ja raivasi tiensä välieriin saakka, jossa Falun höykytti joukkuetta lopulta lukemin 8-1.

Maalivahdit:
Santtu Strandberg jatkaa EräViikinkien ykköstorjujana ja on noussut viime vuosina hätyyttelemään maajoukkueen portteja. Laakson lähdön myötä kakkosvahdiksi hankittiin kokenut Öige, joka ei viime kaudella saanut erityisen paljon vastuuta Indiansin luukulla. Maalivahtipeliin EräViikinkien kauden ei pitäisi kaatua.

Puolustajat:
Puolustuksen pallollinen osaaminen heikentyi varsinkin Aron lähdön vuoksi. Ensi kauden ykköspakki on viime kausina hurjasti kehittynyt Marko Juselius. Lax tuo muuten melko nuorekkaaseen puolustukseen arvokasta kokemusta ja fyysistä preesensiä. Nopea ja sähäkkä Janne Salonen on vaikea ohitettava kelle tahansa hyökkääjälle. Ossi Jalosella olisi nyt sauma nousta aiempaa isompaan rooliin EräViikinkien puolustuksessa.

Hyökkääjät:
Helsinkiläisten hyökkäyskalusto on menetyksistä huolimatta edelleen hävyttömän kova ja kestää vertailun oikeastaan kaikkien muiden joukkueiden kanssa. Miko Kailiala, Jani Kukkola, Lauri Kapanen ja Mika Moilanen ovat kaikki maajoukkuetasoa. Viime kaudella onnistunut Mäkinen debytoi Ruotsi-otteluissa A-maajoukkueessa. Roni Laasonen sekä Tuomas Iiskola ovat myös todistaneet osaamisensa liigatasolla. Hulkkonen on mielenkiintoinen lisä joukkueen hyökkäykseen ja mukaan nostetuissa nuorissa on paljon potentiaalia. EräViikingeiltä löytyy siis edelleen materiaalia kolmeen kovaan hyökkäyskentälliseen.

Plussat ja miinukset:
+ Menetyksistä huolimatta erittäin laadukas ja laaja hyökkäyskalusto
+ Kokeneita pelaajia, jotka ovat tottuneet menestymään, mutta mukana on myös lahjakkaita nuoria
+ Ahonen on huippuvalmentaja, joka osaa organisoida joukkueensa hyvään iskukykyyn
– Puolustuksen pallollinen osaaminen on kysymysmerkki
– EräViikingeissä on koettu lyhyen historian aikana paljon muutoksia (valmennus/pelaajisto) ja se vaikuttaa varmasti

Paras pelaaja: Miko Kailiala, hyökkääjä
Nouseva tähti: Miska Mäkinen, hyökkääjä
Päävalmentaja: Mika Ahonen

Arvio sijoituksesta: 3

Perustelu sijoitukselle:
EräViikingit lähtee historian toiseen kauteen eri lähtökohdista kuin vuosi sitten. Korsman jäi pois joukkueen valmennuksesta lupaavan avauskauden jälkeen ja Ahonen hyppäsi ”tuttuun” ruoriin. Molemmat valmentajat ovat maan kärkipään osaajia sarallaan. EräViikingeillä oli viime kaudella kokoonpanossaan melkein kaksi joukkueellista laadukkaita pelureita, joten kokoonpanon typistyminen ei ollut sinällään suuri yllätys.

Ahosen pelifilosofia lähtee puolustuspelistä ja se on varmasti erityisfokuksessa myös tulevalla kaudella. Sillä osastolla joukkueen kokoonpano ei ole lähtökohtaisesti ihan sarjan parhaimmistoa. Viime kaudella joukkueen puolustuspeli oli kuitenkin ennakkouumoilua parempaa. Viime kaudella nostettiin esille, että Classic ja EräViikingit olisivat ihan eri tasolla kuin muut, mutta tulevalla kaudella tilanne on tasoittanut ainakin kokoonpanojen suhteen. EräViikinkien miehistöllä on edelleen perusteltu mahdollisuus edetä Superfinaaliin ja harjata Suomen mestaruus Helsinkiin, mutta tällä haavaa arvioimme, että fuusijoukkue pelaa himmeämmistä mitaleista.

Veikkauksen mestaruuskerroin: 8

Lue myös:
Huhumaa: Miesten Salibandyliigan siirtohuhut ja vahvistetut siirrot kaudelle 2017-2018
Tässä ovat miesten Salibandyliigan kauden 2017-18 harjoitusotteluiden aikataulut
Iso vaihtuvuus – EräViikingit julkaisi ensi kauden joukkueensa

7 comments

  1. Minä laitan vantaalaiset runkosarjassa sijalle kolme. Tuo puolustus ei vain riitä korkeammalle. Seuratkaa sunnuntaina ennenkaikkea Happeen maalimäärää. Jos siellä kolahtaa kotijoukkueen häkkiin 10 osumaa, niin tämä jengi on todella pahoissa ongelmissa. Jos vieraat tekevät vain muutaman osuman, niin EräViikinkien osakkeet myös puolustuksen osalta nousevat todella rajusti.

    Tuo Veikkauksen kerroin on selkeä ylikerroin (verrattuna vaikka Oilersiin) ja jos meinasit panostaa jollekin joukkueelle eurosi, niin suosittelen nimenomaan Myyrmäen poikia. Hulkkosen hankinta kertoo, että siellä taustalla on kyllä massia tai jos ei massia, niin ainakin pätäkkää. Tuleeko ensi vuoden alussa lisävahvistuksia pleijareita varten? Ei yllättäisi minua yhtään.

  2. Ja ikuinen myyrmäki. Mosa se on missä kaikki tapahtuu, paitsi pari hassua peliä silloin tällöin, ku tässä lajissa pelataan niin vähäb. Mut espoolaisilta ei kannata odottaa hirveesti. Lerssi tippuu ja heimo karsii!!

  3. Seuralla vasta toinen kausi. Silti menestyksenkäimpiä seuroja. Hakee permanenttiaan ja identiteettiään edelleen. Positiivista vahva tukitausta, maine, ja suht hyvä selviytyminen fuusiosta. Aika valmista jo viime kaudella.
    Mitaleilla ja väri ratkeaa välierissä.

  4. Pari hassua peliä? Vantaallahan nuo pelaavat suurimman osan kaudesta, pari hassua peliä Mosalla.

  5. niin väritön hajuton ja mauton jengi että ei pahemmasta väliä… maajoukuetason äijiä nipussa n. kentällisen verran ja enemmänkin mutta missä on yleisö? ja nimikin on naurettava. ainut hyvä puoli että fuusio tapahtui näin aikaisin että lajin kasvaessa tuo fuusio unohtuu. aika negatiivinen kommentti myönnän, mutta eipä tästä fuusioviikingeistä paljon muutakaan irtoa.

  6. Miten seura on selviytynyt hyvin fuusiosta?!
    Ihan yhtä tasaisen huonosti fuusio meni kuin Kurren edellinenkin fuusio.
    Maine ei ole todellakaan hyvä ja Erä olisi yksin vahvempi kuin fuusioseura on.
    Miksi niin monta joukkuetta lähti muualle ja hajosi täysiin ensimmäisen kauden päätteksi?

  7. En olisi ikinä arvannut, että päästävät 10 heti sarja-avauksessa.