Hannu Tuominen selvitti Hirvensalossa syntynyttä salibandykohua seuraavanlaisesti.
– Kyllä, asialliselle, molempia seuroja ymmärtävälle jutulle olisi tarvetta. Kun taas klikkiotsikoille ja vastakkainasettelutyyppiselle tarinalle ei ole tarvetta. Tehdään haastattelu vasta parin päivän päästä, siihen mennessä syke ja verenpaine ovat ehtineet laskemaan.
Siinä viisaat lähtökohdat tarinalle, joka kertoo taustaa ihmetystä herättäneille viimeaikaisille tapahtumille. Turusta, tarkemmin sanottuna Hirvensalosta, on kesän aikana kuulunut kummia. Siellä paikalliset salibandykuviot ajautuivat umpisolmuun, tai ainakin sellaiselta se vaikuttaa seuratoiminnan ulkopuolisille ihmisille. Se on näkynyt myös tunteita herättävänä nokitteluna sosiaalisessa mediassa.
Jälkipeli sai mahdollisuuden ottaa selvää, mistä oikein on kysymys.
Uuden seuran Hirvensalon Salibandyn puolesta monimutkaiseen tilanteeseen kertoo ajatuksia pitkänlinjan salibandyvaikuttaja Jani Penttilä.
Hirvensalon Heiton osalta ajatuksiaan avaa Mikko Mellanen, joka on harrastanut elämänsä aikana kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Monet muistavat hänet parhaiten jalkapallosta. Mellanen on edustanut myöhemmin salibandyssä Hirvensalon Heittoa, ensin pelaajana ja myöhemmin valmentajana omien poikiensa harrastuksen kautta.
Turkua tuntemattomille kerrottakoon, että Hirvensalo on saarella sijaitseva yksi Turun kaupunginosista. Alueella on ollut alun perin harvakseltaan vanhaa omakotitaloasutusta, kunnes Hirvensalo lähisaarineen kaavoitettiin uudisasutukselle. Tuloksena on noin 10 000 asukkaan kaupunginosa, jonne on rakennettu uusia liikuntatiloja ja alakoulun lisäksi myös yläkoulu. Eli käytännössä otollinen maaperä salibandyn leviämiselle.
Varttuneempi turkulainen sukupolvi muistaa perinteisen liki 100-vuotiaan urheiluseuran, Hirvensalon Heiton. Vahvan vasemmistotaustaisen historian omaava seura perustettiin vuonna 1926. Jalkapallo, yleisurheilu, hiihto, suunnistus ja nyrkkeily olivat pitkään seuran päälajit.
Nykysukupolvelle SB Hirvensalo lienee jo tutumpi. Jälkimmäinen on Hirvensalon Heiton salibandyyn erikoistunut alajaosto. Se on muutaman vuoden iästään huolimatta kasvanut jäsenmäärältään liki satavuotiasta emoseuraansa huomattavasti suuremmaksi.
Syykin on selvä. Heiton alkuperäiset lajit ovat saaneet väistyä. Tilalle on tullut vuosi vuodelta suosiotaan kasvattava salibandy. Lajin kasvua selittää Hirvensalon väestörakenne. Yli kymmenen tuhannen asukkaan kaupunginosassa lapsiperheitä on paljon. Salibandya on harrastettu saarilla jo lähes 20 vuotta, mutta viimeisten viiden vuoden aikana on tapahtunut lopullinen räjähdys.
Mikko Mellanen:
– Toteamus ”emoseuraa suurempi” riippuu näkökulmasta. Esimerkiksi Heiton järjestämiin suunnistustapahtumiin osallistuu kerrallaan satoja turkulaisia. Myös seuran voimistelutoiminta on aktiivista. Salibandy on kulurakenteeltaan kaikkein suurin ja jäsenmäärä on suurin. On kuitenkin virheellinen kuva, että Heiton muu seuratoiminta olisi vaatimatonta salibandyn ulkopuolella.
FBC Turku on Turun suurin salibandyseura. Sitten tulee TPS Salibandy. SB Hirvensalo onkin ollut jo seuraava. Saarien, Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran, kaavoittaminen asutukselle takaa salibandyharrastajia jatkossakin.
Salibandy tarjoaa uuden kaupunginosan lapsiperheille koko perheen harrastuksen. Etuna ovat lyhyet välimatkat ja lapsille hyvät harjoitusolosuhteet. Perheen pienempiä ei tarvitse kuljettaa muualle. Hirvensalosta löytyy jo lukematon määrä perheitä, jotka ovat kiinteästi yhteydessä salibandytoimintaan.
Kuulostaa siis idylliseltä ylläpitää seuraa, joka salibandyn avulla liikuttaa satoja saarelaisia. Kaikki ei kuitenkaan edennyt jokaisen toiveiden mukaan, sillä Hirvensalon Heiton alajaosto, SB Hirvensalo, on saanut rinnalleen kilpailijan, toisen salibandyseuran, Hirvensalon Salibandyn.
Palataan ajassa taaksepäin.
Jani Penttilä:
– Vuosi sitten keväällä saimme perustettua Heiton salibandyjaostolle, SB Hirvensalolle, johtoryhmän. Siinä oli toistakymmentä jäsentä, joista osa oli vanhoja heittolaisia ja osa uusia SB Hirvensalon aikakauden äitejä ja isiä.
Ryhmän yhteistyö takkusi pahasti. Muun muassa pelaajien vanhemmilta kerätty seuramaksu herätti närästystä.
Jani Penttilä:
– Heitolla on ollut pitkään käytössään erikoinen maksujärjestelmä, niin sanottu ”seuramaksujärjestelmä”. Se on vain kuitenkin yksi pieni osa vuosia jatkuneissa ongelmissa. Seuramaksu on perustunut siihen, että merkittävä osa kustannuksista on ollut yhteisiä, mikä on johtanut käytännössä tilanteeseen, jossa pelaajamäärältään suuremmat joukkueet ovat maksaneet muiden kustannuksia. Edullisempia harjoitusvuoroja ja edullisempia valmentajia käyttäneet joukkueet ovat maksaneet muiden joukkueiden harjoitusvuoroja ja valmentajien kustannuksia.
Mikko Mellanen:
– Emoseura ei hoida maksuliikennettä, vaan se tapahtuu salibandyjaoston sisällä. Se on osa koko seuran julkista tilinpäätöstä, mutta jaosto on toiminut laskujen maksamisessa itsenäisenä. Seuramaksujärjestelmä ei koske kerhoja, vaan juniorijoukkueiden kilpatoimintaa. Suurimmat kulut ovat salivuorot, sarja- ja tuomarimaksut sekä valmentajien kulukorvaukset. Käytännössä seuran salibandyjunioreiden kokonaiskulut jaetaan kaikkien junioripelaajien lukumäärällä.
– Maksujärjestelmä perustuu siihen, että jokaiselle seuran juniorijäsenelle harrastus maksaa saman verran. Joidenkin mukaan tämä on oikeudenmukaisin järjestelmä, mutta se myös synnyttää ristiriitaa. Ehdin ehdottaa, että joukkueet saavat valita, minkä maksujärjestelmän mukaan menisivät, mutta sitä ei ehditty ottamaan käyttöön.
Ongelman ratkaisemiseksi osa SB Hirvensalon johtoryhmän jäsenistä ehdotti Heiton salibandyjaoston muuttamiseksi itsenäiseksi yhdistykseksi, joka olisi kuitenkin yhä osa Heittoyhteisöä.
Jani Penttilä:
– Tämä on nykyään urheiluseurojen keskuudessa varsin normaali tapa. Riskienhallinta talouden osalta, nopea ja joustava päätöksenteko, byrokratian vähentäminen ja organisaatiorakenteen keventäminen ovat tavallisia perusteita tällaiselle toimintamallille. Samalla tavoin toimii iso osa urheiluseuroista. Järjestelmällä vältetään esimerkiksi koko seuran konkurssi, jos joku itsenäisistä jaostoista toimii taloudellisesti tappiollisesti.
Emoseura Hirvensalon Heitto torppasi salibandyjaoston kuuden henkilön ajaman ehdotuksen.
Mikko Mellanen:
– Tärkein syy, miksi emoseura ei hyväksynyt ehdotusta on seuraava: jos SB Hirvensalon johtoryhmässä kaikki olisivat olleet ehdotuksesta samaa mieltä, se olisi auttanut asiaa. Nyt johtoryhmän jäsenistä osa kannatti, osa ei.
– Toinen syy oli kireä aikataulu. Ehdotus tuli emoseuran hallitukselle liian nopealla aikataululla ja hieman liikaa uhkavaatimustyylillä. Heiton hallituksen olisi pitänyt tehdä päätös nopeasti. Seuran vuosikokouksessa olisi pitänyt hyväksyä uudet säännöt. Aikataulu oli aivan liian tiukka. Jos olisimme edenneet rauhassa, esimerkiksi menemällä tuleva kausi vanhalla systeemillä, niin tehty ehdotus olisi mennyt myöhemmin todennäköisesti läpi. Asiaa olisi pitänyt valmistella pidempään.
Johtoryhmän kuusi jäsentä perustivat kokonaan uuden seuran. Sen nimeksi tuli Hirvensalon Salibandy ry.
Mikko Mellanen:
– Uusi seura oli perustettu ennen kuin puhuvat siitä mitään kenellekään. Se oli perustettu jo helmikuussa, laitettu ilmoitus sääntöineen kaikkineen PRH:n toukokuussa ja Heitolle puhuttiin asiasta ensimmäisen kerran vasta kesäkuussa.
Jani Penttilä:
– Teimme myös kyselyn, jonka perusteella seuran seitsemäntoista joukkuetta halusi siirtyä uuteen seuraan ja neljä jäisi yhä Heiton alaisuuteen.
Uudelle seuralle tuli kiire. Emoseuran päätös kieltäytyä yhteistyöstä oli venynyt ja liiton sarjoihin ilmoittautumisen takaraja lähestyi. Soppa sakeni, kun pikavauhdilla perustetun uuden seuran nimi ja uusi logo muistuttivat kovasti Heiton aikaisia.
Jani Penttilä:
– Pelipaitojen värimaailma, logo, nettisivut, fanituotteet, kaikki materiaalit, markkinointi ja viestintä ovat alun perinkin niiden aktiivien aikaansaannoksia, jotka ovat uuteen seuraan siirtyneet.
Uudessa seurassa, Hirvensalon Salibandyssä, ymmärretään kuitenkin syntynyt sekava tilanne. Kireän aikataulun johdosta tehdyt ratkaisut eivät palvele kumpaakaan seuraa. Tilanteeseen on tiedossa muutos.
Jani Penttilä:
– Ongelma on nyt se, että lapsia ilmoitetaan vääriin ryhmiin. Olemme muuttamassa pian uuden seuran nimen vielä kerran uusiksi sekä suunnittelemme seurallemme uuden logon.
Mikko Mellanen:
– Seuran logon, pelipaitojen ja nettisivujen kopiointi sai heittolaisten niskakarvat pystyyn. Se kärjisti tilanteen. Värimaailmakin on otettu Heiton alkuperäisestä värimaailmasta. Kuulostaa hyvältä, jos uusi seura aikoo uudistaa brändinsä logosta alkaen.
Kun uuden seuran perustaminen tuli julkiseksi, vanha seura ilmoitti, että salibandytoiminta jatkuu normaalisti. SB Hirvensalo/Heitto ei ole lopettanut mitään ryhmiä, ilmoitti seura tiedotteessaan.
Mikko Mellanen:
– Viime vuonna seuran ykkös- ja kakkosjoukkue harjoitteli yhdessä ja pelasivat liiton sarjoissa farmisopimuksella. Käytännössä meillä ei ollut kahta erillistä joukkuetta, mutta kaksi eri sarjatasolla olevaa sarjapaikkaa. Tulevalla kaudella meillä on kakkosdivarijoukkue, vaikka moni siirtyikin muualle. Joukkueen runko on kuitenkin kasassa. Kolmosdivarijoukkueesta pyritään tekemään oma joukkue, omalla identiteetillä. Siellä haaste on nyt löytää riittävästi III-divaripelaajia, jotta voidaan sarjaan lähteä. Myös vanhemmat juniorit jäävät Heittoon.
– Heitto ilmoitti liiton sarjoihin siis kaksi aikuisjoukkuetta, joista toinen voi pahimmassa tapauksessa jäädä toteutumatta, jos emme löydä III-divariin riittävästi pelaajia. Jos oikein huonosti käy, niin olemme valmiit maksamaan sarjapaikan peruutuksesta liitolle sakon.
Jotta sekava tilanne olisi vielä sekavampi, syntynyt ongelma koskettaa myös ensi kauden kaupungilta saatuja salivuoroja. Ne anottiin keväällä Hirvensalon Heiton nimellä, kun seuran jäsenmäärä oli useita satoja. Nähtäväksi jää saako uusi seura, Hirvensalon Salibandy, Heitolta mahdollisesti tyhjiksi jääviä ylimääräisiä vuoroja käyttöönsä.
Mikko Mellanen:
– Suurin ongelma on kerhotoiminnassa. Uuden seuran myötä alueen lapset jaetaan nyt kahteen ryhmään aikaisemman yhden asemasta. Molemmissa ryhmissä tarvitaan valmentajat ja kummallekin omat salivuorot. Uudella seuralla on enemmän valmentajia ja ohjaajia kuin meillä, mutta meillä on enemmän salivuoroja. Jos varattu vuoro kuitenkin lopulta vapautuu, se siirtyy kaupungin liikuntavirastolle. He päättävät kuka saa vapautuneen vuoron.
Jani Penttilä:
– Heitto sysää vuorojen vapauttamisen ja uudelleen jakamisen liikuntaviraston vastuulle. Kaikki tuo puhe on kaksinaismoralistista hurskastelua. Jos todella haluaisivat auttaa lapsia, he sopisivat yhdessä meidän ja liikuntaviraston kanssa miten ylimääräiset vuorot koordinoidusti siirretään meille.
Mikko Mellanen:
– Kerhopuolella olisi järkevää, jos uusi ja vanha seura voisivat tehdä yhteistyötä. Olemme valmiita keskustelemaan yhteistyöstä lasten kerhotoiminnassa.
Jani Penttilä:
– Kerhoyhteistyö on jo nyt meidän puoleltamme torpattu. Se on mahdoton ajatus, sillä meillä kaikki kerhot ovat jo ”täynnä”. Totta kai Heitto haluaa, koska eivät saa niitä muuten käyntiin.
Jälkipelin yhteenveto
Kimurantti tilanne. Molemmat osapuolet ovat yhtä paljon oikeassa. Vaikuttaa siltä, että henkilösuhteet ja kiireinen aikataulu sotkivat suunnitelmat.
Oman ry:n perustaminen emoseuran yhteyteen on henkisesti iso asia ja sitä pitää kypsytellä ajan kanssa. Jo pelkästään uusien sääntöjen rustaaminen ja pakollisten seuran vuosikokousten järjestäminen ei onnistu pika-aikataululla. Ehdotetusta ideasta ei välttämättä olla eri mieltä. Kyse on kuitenkin nykyään normaalista toimintatavasta eri urheiluseuroissa.
Oletettavaa on, että kun pöly hieman laskeutuu, synergiaa kahden samalla alueella toimivan salibandyseuran välille syntyy luonnostaan. Lasten yhteisestä kerhotoiminnasta on luonnikasta aloittaa.
Toinen yhtä todennäköinen vaihtoehto on, että kaupunginosan rajatun alueen lapsista taistelee jatkossakin kaksi erillistä seuraa. Kumpikaan ei hyödy tilanteesta. Lapsista puhumattakaan. Todellinen hyötyjä saattaakin olla TPS Salibandy tai FBC Turku, jotka aktivoituvat panostamaan isoina seuroina Hirvensalon alueen lapsiin. Molemmilla hyvin tunnettu brändi on jo valmiina.
—
Julkaisemme Hannu Tuomisen toimittamia salibandyartikkeleita yhteistyössä. Tämän ja muut Tuomisen urheiluartikkelit löydät Jälkipeli-sivustolta.