Oletteko osa uutta pohjoisen kultaryntäystä, Niemelä ja Risteli? ”Ei se mennyt ihan niin, että itse soittelee, pääsisikö mukaan”

SSRA:n Emmi Niemelä (keskellä) tuuletti SB-Prota vastaan tasoitusmaala, jonka laukoi Sanna Risteli. Kuva: Ari Arola

SSRA:n Emmi Niemelä (keskellä) tuuletti SB-Prota vastaan tasoitusmaalia, jonka laukoi Sanna Risteli. Kuva: Ari Arola

Kysyimme lopettamispäätöksen pyörtäneiltä SSRA:n Emmi Niemelältä ja Sanna Risteliltä, houkutteliko mestaruusoven oleminen raollaan heidät kevääksi takaisin ankkapaitaan.

Niemelän comebackista Rankkoihin Ankkoihin kerrottiin tammikuun alkupuolella, Ristelin paluu-uutinen tuli siitä alle viikon päästä.

Lapissa tapahtui aikanaan useita kultaryntäyksiä, kun tieto pohjoisen kultalöydöksistä levisi ja ihmiset vaelsivat paikalle äkkirikastumisen toivossa.

Kun kaksi kokenutta pelaajaa pyörsi liigauransa lopettamispäätöksen Rankkojen Ankkojen keikkuessa sarjan kärkikahinoissa, se herätti arvailuja, oliko silmissä kiiluva mitalinkiilto Emmi Niemelää ja Sanna Risteliä liikuttava voima.

Onko tämä teidän oma Oulun kultaryntäyksenne?

– Mahdollisuus menestyä on motivoiva asia, mutta ei se ole syy. Jos olisimme tulleet sellaisella ajatuksella, ei joukkue edes olisi ottanut meitä takaisin. Ei se joukkueurheilussa toimi. Jos olisimme täällä siipeilemässä, sen läpi nähtäisiin nopeasti, Niemelä naulaa.

– Kun itse tietää, millä motiiveilla tässä on, niin ei ne huutelijat haittaa. Heitähän riittää ja ne voi jättää omaan arvoonsa. Hyvä vaan, että naissalibandy kiinnostaa, hän jatkaa.

Risteli muistuttaa, että hänet kutsuttiin mukaan ensin treenirinkiin ja sitten myös pelaavaan kokoonpanoon tilanteessa, jossa puolustajista oli pulaa.

– Motivoihan se enemmän, että on mahdollisuus menestyä. Ei se kuitenkaan mennyt ihan niin, että itse soittelee, pääsisikö mukaan, Risteli sanoo.

Viimeisimmässä Ankkojen ottelussa ennen Ristelin paluuta kuudesta puolustajasta vain neljä oli varsinaisia pakkeja ja loput kaksi hyökkääjiä.

Kokoonpanon kapeuteen muutamien loukkaantumisten ja poisjääntien jälkeen viittaa myös Niemelä. Paluumuuttajille oli tilaus.

– Kaikki tietävät, että keväällä voi sattua mitä vain. Siksi on tärkeää, että rosterissa on leveyttä. Minusta pleijareissa ratkaisee se, miten hyvä kolmos- tai jopa neloskenttä joukkueella on, Niemelä arvioi.

”Pro ja PSS ovat selkeitä ennakkosuosikkeja, ja me haastamme niitä. Mistään ei voi olla varma ja keväällä voi käydä miten vaan. Itse uskon, että työ tulee ennen tulosta ja pelaajat sen määrittävät, mitä me saamme”, Emmi Niemelä arvioi SSRA:n mahdollisuuksia. Kuva: Ari Arola

Piikkipaikka kiikarissa

Ennen pudotuspelien alkamista F-liigan A-lohkossa pelataan vielä neljän ottelun sijoitussarjat.

SSRA:n vastustajat ylemmässä sijoitussarjassa ovat kauden kaksi suurinta ennakkosuosikkia SB-Pro ja PSS, joiden väliin Ankat on onnistunut lyömään kiilaa.

SB-Pro ja PSS käynnistävät ylemmän jatkosarjan tulevana viikonloppuna kohtaamalla keskenään back to back -henkisesti.

SSRA pääsee vuoroon ensi viikolla. Pelisapluuna on pohjoissuomalaisille tuttu: ensin tuplaviikonloppu kotona, sitten vieraissa.

Ankat päätyi runkosarjan päätteeksi tasapisteisiin (40) SB-Pron kanssa, mutta nurmijärveläiset kiilasivat edelle varsinaisen peliajan voittojen turvin. PSS jäi kärkikaksikosta kahden pisteen päähän.

Jatkosarjassa siis kaikilla joukkueilla on mahdollisuus kiilata piikkipaikalle pudotuspeleihin lähdettäessä. Se toisi ensimmäisen vuoron pudotuspelivastustajan valinnassa sekä kotiedun kauden loppuun asti.

Pohjoisen joukkueelle luulisi kotiedun tuovan vielä erityistä ekstraa?

– Ehdottomasti. Tärkeä juttu, jos sen saisi. Se auttaa palautumisessa ja kaikessa. Matkustaminen vie veronsa, Risteli arvottaa.

– Luulen että kuka vain haluaa kotiedun, vaikka katsojia ei välttämättä saa ottaakaan. Meille se on tärkeä: välillä tuntuu että etelästä on pidempi matka Ouluun kuin päinvastoin, Niemelä tuumii.

Sanna Risteli pelasi alkukauden kakkosdivarissa. Paluuta F-liigaan vauhditti se, kun alkoi näyttää, että alempaa sarjaa ei enää välttämättä tällä kaudella pelata. Kuva: Ari Arola

Rooli kuin rooli kelpaa

Emmi Niemelä ehti pelata runkosarjan lopussa kuusi ottelua, ja kauden saldo on toistaiseksi 2+0. Hän laukoi maalin heti paluuottelussaan TPS:n verkkoon. Toinen osuma syntyi EräViikinkejä vastaan.

– Kun lajitekemisessä oli melkein 10 kuukauden tauko, on ollut vähän hakemista, mutta kyllä ne vanhat taidot siellä. Vähän on vielä aikaa treenata, Niemelä arvioi.

– Olen ottanut sen asenteen, että muulla ei ole väliä kuin että pystyn auttamaan joukkuetta. Jos joukkueen peli toimii, hoidan sen ruudun, mikä annetaan. En tässä vaiheessa hirveästi omia tehoja katsele.

Sanna Risteli naputti kolmessa pelaamassaan ottelussa pisteet 1+1. Maali tuli makeaan paikkaan: se tasoitti runkosarjan viimeisen ottelun SB-Prota vastaan 52. minuutilla 5-5:een. SSRA voitti lopulta jatkoajalla 6-5.

– On ollut mukava päästä pelaamaan taas kovia pelejä. Oma peli on vielä vähän hakusessa, kestää päästä rytmiin mukaan, mutta jospa se sieltä pikku hiljaa löytyisi, Risteli pyörittelee.

Jo toiseen otteluun hänet nostettiin ykköspakkipariin.

– On kiva, että on päästetty pelaamaan. Pakkitilanne on ollut vähän huonompi, joten olen saanut luottoa.

Jatkoaikakone jyskytti

Risteli ja Niemelä nostavat molemmat esille F-liigan A-lohkon tasaisuuden. Pelit ovat menneet ristiin, eikä niin sanottuja ennalta varmoja lopputuloksia oikeastaan ole.

– Sarjassa on niin tasaista, että päivän kunto ratkaisee, Niemelä sanoo.

SSRA oli naisten F-liigassa todellinen jatkoaikakone. Yli 60 minuutin venyi peräti kolmannes otteluista eli seitsemän. Eräänlainen kummajainen on sekin, että yhtään rankkarikisaa ei nähty, vaan kaikki niistä ratkesivat jo jatkoajalla – ja peräti kuusi Rankkojen Ankkojen eduksi.

Runkosarjan lopussa Ankat pelasi järjestään nitro-otteluita. Viimeiset kahdeksan ottelua päättyivät kaikki yhden maalin erolla. Viisi niistä venyi jatkoajalle.

SSRA:n teho-osastolla Emmi Niemelän nuorempi sisko Hanna voitti runkosarjan pistepörssin, ja hänen ketjukaverinsa Jonna Virkkunen (3:s) ja Liinu Koivisto (6:s) sijoittuivat kuuden kärkeen.

Kokemusta keväiseen koppiin

Sanna Ristelillä on naisten liigan pudotuspeleistä 36 ja Emmi Niemelällä 34 ottelun kokemus. Kummallakin on palkintokaapissa yksi naisten SM-pronssi OLS:sta keväältä 2013.

Pudotuspeleihin mentäessä konkarien merkitys korostuu.

– Toivottavasti pystyn tuomaan varsinkin nuorille pelaajille kokemusta niistä peleistä, rauhallisuutta, jotakin viisaita sanoja kentälle ja sen ulkopuolelle. Kun tekee kaiken täysillä ja viimeisen päälle, niin varmaan omalla esimerkillä pystyn jotakin tuomaan ja rohkaisemaan nuoria tyttöjä, Risteli pohtii.

Niemeläkin näkee oman roolinsa henkisesti tärkeänä, muistuttamassa tärkeistä asioista.

– Pleijarit on niin oma maailmansa. Yksi huono päivä ei saa antaa heilauttaa koko ottelusarjaa. Siinä ehkä tulee kokemus esiin, että osaa ottaa asioita vastaan tietyllä tavalla ja tuoda koko joukkueelle rauhaa tekemiseen.

Ovatko Rankat Ankat roopeja, akuja vai jotakin siltä väliltä? Seuraavat kuukaudet näyttävät, millaisia hippusia oululaisten vaskooleihin ilmestyy kevätauringon kirkastuessa.