18-vuotias Alpo Laitila pelaa jo paremmin kuin useimmat aikamiehet: ”Ihan jäätävän hyvä tunne!”

Alpo Laitila on ikäisekseen jo erittäin kypsä liigapelaaja. Kuva: Esa Takalo

Alpo Laitila on ikäisekseen jo erittäin kypsä liigapelaaja. Kuva: Esa Takalo

Tampereen Classicin viides perättäinen salibandyn SM-kulta varmistui miesten F-liigan finaaleissa näyttävällä 8-3-voitolla Tapiolan urheiluhallissa. Finaalisarjassa ei ollut epäilystä paremmuudesta Classicin vietyä sen puhtaasti 4-0.

Classicissa on monia maailmanmestareita ja Suomen mestareita, mutta myös muutama sellainen pelaaja, joille mestaruus on ensimmäinen. Yksi heistä on 18-vuotias Alpo Laitila.

– Ihan jäätävän hyvä tunne! Ei ole kyllä sanoja oikein, Laitila avaa ensitunnelmiaan mestaruuden ratkettua.

Mestaruus oli tosiaan Classicin viides perättäinen. Edelliset mestaruudet tulivat 2016-19, sillä viime keväänä mestaruutta ei jaettu koronaviruspandemian vuoksi. Laitila kertoikin, että seurasi Classicin edellistä mestaruuskevättä aika tarkasti. Ensimmäiset liigapelit hän pelasi vasta viime kaudella.

Neljännessä pelissä Oilers sai otteluun hyvän alun ja olisi saattanut johtaa jopa 3-0 tai enemmänkin avauserän jälkeen, mutta Lassi Torisevan loisto-otteluiden vuoksi erätauolle mentiin lukemissa 1-0.

– Alku oli meiltä aika huono, mutta nousujohteinen ottelu ja aika hyvin pelattiin loppua kohden. Tosi hyvä fiilis siitäkin, Laitila ruotii.

Ei liene liioittelua sanoa, että vaisuhkon loppurunkosarjan ja tahmean pudotuspelialoituksen jälkeen finaaleissa nähtiin paras mahdollinen Classic.

– Sen verran parannettiin, että uskallan sanoa olleen paras Classic kentällä näissä viimeisissä välierissä ja finaalipeleissä. Tosi ylpeä joukkueesta, nuorukainen linjaa.

Laitilan kautta voi pitää hyvällä syyllä läpimurtona liigatasolle. Vastuu kasvoi vielä keväänkin aikana, ja kivikovassa Classicin miehistössä paikka löytyi lopulta kakkosviisikossa. Se miten Laitila tilansa otti, oli todella kova suoritus.

Nuorukainen ei ehkä paistatellut tilastojen kärjessä (5+2 on hyvä suoritus), mutta pelirohkeus oli jotain sellaista mitä ei kovin monesti ole nähty liigan finaaleissa vasta juuri täysikäiseksi yltäneeltä pelurilta. Laitilan pallollinen taitotaso on korkealla ja välillä nähtiin pitkiäkin kuljetuksia. Silti pallollinen pelaaminen on pääosin erittäin fiksua ja kypsää.

Sen päälle täytyy nostaa, että Laitila oli todella hyvä kaksinkamppailuissa, vaikkei mikään isokokoinen pelaaja olekaan. Myös jälkiprässi ja niin sanottu takakarvaus olivat korkealuokkaista suorittamista. Tietynlainen periksiantamattomuus ja hyvä liike molempiin suuntiin pistivät silmään pelistä toiseen finaaleissakin. Ehkä osin koon, taitotason ja periksiantamattomuuden puolesta tulee hiukan mieleen muuan Krister Savonen, vaikka roolit ovat erilaisia.

Laitila kertoi olevansa erittäin tyytyväinen rooliinsa ja siihen, että sai vastuuta ratkaisupeleissä. Classicin peli perustuu paljon myös riskien minimointiin niin on pakko kysyä, että tuleeko paikoin pitkistä ja rohkeista kuljetuksista palautetta?

– No kyllä siitä saattaa välillä tulla, mutta kyllä minua rohkaistaankin pitämään palloa. Se on kuitenkin minun vahvuuksia, Laitila kuittaa.

Nuorella pelimiehellä on niin sanotusti latu auki ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Mitä seuraavaksi?

– Seuraava iso tavoite on nuo U19-poikien MM-kisat syksyllä. Siellä totta kai mestaruus tavoitteena, Laitila linjaa ja liittyy Classicin mestaruuskarnevaaleihin.

Lisää ottelusta:

Sami Johansson iski finaalisarjaan 10 maalia, Oilers 8: ”Aika hauskan kuuloisia juttuja”

Pääkallotodistus: Johansson, Toriseva ja Sikkinen ansaitsivat viisi kalloa – Kainulainen Oilersin paras

Classic on mestari! – Ennätysmies Johansson mätti pisteitä finaalien loppuun asti