Top5-listausten julkistukset jatkuvat. Tällä kertaa listauksessa on kauden aliarvostetuimmat F-liigan pelaajat.

Listaa lukiessa on hyvä huomioida, että kategoria on hyvin subjektiivinen ja hankalasti määriteltävä, koska arvotukset arvostuksen suhteen vaihtelevat paljonkin.

5. Eetu Sikkinen, Classic

Sikkinen pelasi pitkälti koko kauden Classicin kolmosviisikon keskellä, mutta loppukaudesta löysi paikkansa Classicin kakkosen keskeltä. Viimeistään siinä selvisi kuinka hyvällä tasolla Sikkinen pelaa nykyisin pelaa. Klassinen kahden suunnan sentteri, joka hyvällä puolustuspelaamisellaan antaa laitureille paljon vapauksia. Avuja löytyy kuitenkin myös hyökkäyspäähän mistä runkosarjan 22 ja pudotuspelien 11 tehopistettä kertovat. Hyvä ja varma pallollisen pelin rytmittäjä, jolla on hyvä pelikäsitys.

4. Ville Hirvisuo, TPS

TPS-hyökkääjä on työteliäs, varma ja tasainen suorittaja. Harvoin säkenöi, mutta vielä harvemmin pettää odotuksia. Monipuolisuudesta kertoo se, että pelasi kaudella laidassa ja keskellä, eikä taso heitellyt kummassakaan roolissa. Heikkoudet vähissä, mutta toisaalta hyvän liikkeen lisäksi erityisen isoja yksittäisiä vahvuuksiakaan ei ole. Teki runkosarjassa uuden piste-ennätyksensä (18+15). Myös todella hyvä kahden suunnan pelaaja.

3. Santeri Lindfors, Oilers

Laitahyökkääjä, joka on yksi sarjan kovimpia duunareita ja karvaajia. Tekee väsymättömästi töitä hyvällä liikkellä ja on todellinen piikki vastustajan puolustajien lihassa. Ei pelkää mennä tilanteisiin ja vääntää usein loppuun asti, vaikka ei olekaan sarjan suurikokoisimpia. Lindfors on myös hyvä maalineduspelaaja. Onnistui menneellä kaudella hyvin myös pisteiden valossa tehden pudotuspeleissä uuden piste-ennätyksen (7+2) ja iskien tärkeitä maaleja hopeajoukkueelle.

2. Eemeli Akola, Classic

Akola on kuulunut viime vuodet Classicin kolmoskentälliseen, mutta kaiken kaikkiaan rooli joukkueessa on ollut pienehkö. Menneellä kaudella rooli kuitenkin kasvoi ja samalla Akolan esitykset paranivat. Hyvä liike, vahva puolustuspään peli ja enenevissä määrin paraneva pallollinen osaaminen ovat nostaneet Akolan osakkeita kohti sarjan puolustajien rankingin kärkeä. Jää kuitenkin monesti sen varjoon, että Classicin ykkösen ja kakkosen pakit ovat hyvin pitkälti maajoukkuepelaajia. Monessa muussa joukkueessa saattaisi olla jopa ykköspakkiparissa.

1. Paul Kotilainen, Happee

Veljekset Paul ja Peter Kotilainen täydentävät toisiaan loistokkaasti ketjukavereina. Heistä kokonaisvaltaisempi Paul jää herkästi tähtistatuksen omistavan Peterin varjoon. Paul on ollut sentterinä liigatasolla koko ajan vähintään hyvä pelaaja, ja ihan viime vuosinakin vielä pelipaikkansa parhammistoa sarjassa. Todella fiksu ja rauhallinen pelaaja, joka tekee järkeviä pallollisia valintoja ja osaa puolustaa hyvin. Paul Kotilainen on monella kaudella ollut tehokas hyökkäyspäässäkin, vaikka arvo tulee erityisesti kokonaisvaltaisesta pelaamisesta. Teki viime kaudella runkosarjassa 31 pistettä ja pudotuspeleissäkin yhdeksän pojoa seitsemään peliin. Ura saattoi loppua tähän kauteen ja ainakaan pelitaitojen vuoksi sen ei pitäisi loppua vielä.