Hallitsevana Suomen mestarina F-liigan naisten finaalisarjaan lähtenyt PSS joutui taipumaan lauantaina TPS:lle huutomyrskyn keskellä kotonaan 2-1 ja se tarkoitti sitä, että TPS voitti Suomen mestaruuden otteluvoitoin 4-3.

Päävalmentaja Jukka Kouvalainen näki pelissä samankaltaisuutta keskiviikon ottelun kanssa, jonka TPS voitti lopulta jatkoajalla.

– Tämä oli vähän toisinto. Mielestäni keskiviikkonakin oli tiukka peli ja vähän samantyylinen ottelu. Siinä oli molemmilla omat momentuminsa. Oltiin hyvin luettu se, että kaveri ei päässyt lyömään ylivoimamaaleja tässä pelissä. Pari harmittavaa takaiskua tuli kolmoserässä asioista, jotka oli käyty läpi jo varmaan avauspelissä, mutta näitä tulee, Kouvalainen harmitteli seitsemännen finaalin jälkeen.

Sarja oli vuoristoratamainen, vaikka pelit olivat pääosin tiukkoja. TPS voitti kaksi ekaa peliä, mutta PSS sai kurssin käännettyä ja voitti kolme seuraavaa peliä putkeen. Mestaruus oli katkolla keskiviikkona, mutta TPS punnersi kuudennesta pelistä jatkoaikavoiton, joten se voitti myös kaksi viimeistä peliä.

– Keskiviikkona voitto oli lähellä. Oli muutama laatupaikka viimeisellä vitosella. Tää on katkeraa, mutta tää on maalintekopeli. Ei tässä siitä ole tällä hetkellä sen kummempaa sanottavaa.

– Katkeraltahan se kuulostaa, että ei pystytty keskiviikkona ratkaisemaan hyvistä paikoista huolimatta, eikä sitten myöskään tänään pystytty ohittamaan Vuorelaa muutamista laatupaikoista huolimatta. Tuli ohivetoja ja loput Vuorela otti aika lailla kiinni. Paremmalle hävittiin, Kouvalainen pohti.

PSS on vakiintunut viime vuosina sarjan kärkiryhmäksi ja se on ollut kolmesti putkeen SM-finaaleissa. Viime vuonna se voitti Suomen mestaruuden ja tänä vuonna palkintokaappiin tuli Suomen Cupin voitto.

Kouvalainen on ollut joukkueen päävalmentaja seitsemän vuotta ja tietää mistä palikoista menestys on rakentunut.

– Kova työ. Tää on nyt mun seitsemäs vuosi ja viimeinen vuosi. Mä en jatka enää Porvoossa. Päivästä yksi asti meillä on ollut tarkoitus, että tekemisen tasoa nostetaan ylöspäin. Se on mennyt kolmessa portaassa. Lähdettiin nostamaan taustojen vaatimustasoa, että saadaan tänne laadukkaita pelaajia ulkopuolelta.

– Tarkoitus on ollut antaa heille apua taloudellisesti ja varusteiden osalta, että joukkue menee eteenpäin. Sen jälkeen on laajennettu valmennusta. Joka vuosi on tullut jotain uutta sen osalta. Sitä kautta on ollut helppo nostaa vaatimustasoa pelaajille, Kouvalainen avasi menestysreseptiä.

Porvoossa loppuu, mutta jatkuuko valmennusura jossain muualla?

– Toistaiseksi ei jatku missään. Keskityn ehkä katsojan rooliin ainakin tulevina vuosina. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paljon on puhelin soinut ja katsotaan mitä teen tulevaisuuden suhteen, mutta ensi kaudella en valmenna missään.

Valmentajan arki ei ole helppoa liigatasollakaan salibandyssa, sillä ammattivalmentajat ovat harvassa. Kouvalaisen seitsemän vuoden rupeama on harvinaisuus naisten liigassa ja miesten liigassakin nykyvalmentajista vain Tommy Koponen on ollut pestissään pidempään putkeen.

– Olen seitsemän vuotta täällä tosiaan ollut ja oli aika lähellä, että olisin jäänyt jo viime vuoden mestaruuden jälkeen pois. Sitten ryhmä kuitenkin pysyi aika hyvin kasassa ja haluttiin kokea Champions Cup, jota nyt ei kuitenkaan taaskaan päästy kokemaan koronan takia.

– Kyllä sen olin päättänyt jo syksyllä, että tämä on viimeinen kausi täällä. Seitsemän vuotta kun on ollut niin se on jonkun muun vuoro tulla tuomaan uusia asioita. Pohja on rakennettu ja taustat voi hyvin, niin luulen että on sen aika, että joku muu tuo oman mausteensa tähän tekemiseen, Kouvalainen linjasi.

Lue myös:
Mestarivalmentaja Aki Vilander: ”Aika monta finaalia on tullut turpaan”
TPS:n voittomaalin iskenyt Noora Rantanen: ”Onhan tää nyt aivan sairaan hienoa”