Näkökulma: KrP on häviämässä kentällä, mutta nykymenolla myös kentän ulkopuolella

Avauspelin tappion jälkeen Oilers on keskittynyt pelaamiseen. Kuva: Esa Takalo

Avauspelin tappion jälkeen Oilers on keskittynyt pelaamiseen. Kuva: Esa Takalo

Nokian KrP:n ja Oilersin välinen välieräsarja on tarjonnut tiukkoja tilanteita ja draamaa kentällä. Sarjassa ei ole ratkennut mitään, mutta seuraava peli on todella tärkeä kotiedun kanssa sarjaan lähteneelle KrP:lle.

Avauspelissä Oilers oli edellä varsinkin 5 vs 5 -pelissä, mutta KrP nousi jatkoaikavoittoon osin erikoistilanteiden avulla (5-4). Toisessa pelissä KrP periaatteessa hallitsi peliä hyvin pallon kanssa, mutta Oilers oli tehokkaampi ja lopulta myös parempi puolustuspelissään (6-5).

Kolmospelissä – jossa päärooliin nousi korkealla mailalla tehty 4-2-osuma – Oilers oli melko selkeästi edellä varsinkin ensimmäisen puolikkaan pelistä. Maali kyllä sekoitti kotijoukkueen peliä, mutta pelisuunnitelma onnistui espoolaisittain lähes täydellisesti toisen erän lopulle asti, mutta palataan siihen myöhemmin. Oilers voitti pelin 8-4.

Kaikki kolme peliä ovat olleet kyllä tiukkoja. KrP vei ensin maalilla, sitten Oilers. Kolmospelissä kaksi maalia syntyi vielä tyhjiin, ja voisi puhua maalin-kahden ottelusta.

Kirjoituksen alussa korostettakoon, että sarja on tilanteessa 2-1 Oilersille. Se on voittanut toistaiseksi kotiedun itselleen tasaisessa sarjassa. Sarjassa voidaan hyvinkin nähdä vielä seitsemän peliä. Mitään ei ole ratkennut, mutta muutamia ajatuksia on noussut kolmesta ensimmäisestä pelistä.

Olen edelleen sitä mieltä, että sarja on parasta välieräviihdettä mitä on nähty vuosikausiin, ja kolme ensimmäistä peliä eivät ole pettäneet.

Muutamia pelillisiä huomioita

Ensinnäkin Oilers toteuttaa omaa pelisuunnitelmaansa lähes täydellisesti. Se puolustaa tarkasti omassa päässä ja tiputtaa viisikon alas nopeasti pallonmenetysten jälkeen. Se on ollut myös ”tehokkaampi” kuin KrP toistaiseksi. 58 laukausta maalille asti ja 18 maalia on hyvä osumaprosentti.

Kun vertailukohdaksi otetaan KrP niin kuteja maalille asti on mennyt 64 ja maaleja on syntynyt 14. Maalille asti menneiden kutien osalta Oilersin onnistumisprosentti on 31. KrP:lla vastaava prosentti on vain 22. Kokonaisuudessaan Oilers on laukonut vain 104 kertaa kolmeen peliin ja KrP 122 kertaa.

Nämä molemmat luvut ovat runkosarjaan nähden melko pieniä. Kaikista kudeista Oilers on upottanut 17 % ja KrP 11,4 %. Tästä pitäisi toki pudottaa Oilersin kaksi tyhiin osuttua maalia, mutta näin ei kaiketi normaalistikaan toimita, joten jätetään se pieneksi tilastoharhaksi.

Vaikka näistä tilaistoista voi jäädä kuva, että Oilers on vain supertehokas niin siitä ei ole kyse. Voi sanoa, että se on hyökännyt tehokkaammin, ja maalivahtipelikin on ollut laadukkaampaa, mutta se on puolet totuudesta. Todellisuudessa ero on ollut pitkälti siinä minkälaisia laukaisutilanteet ovat olleet.

KrP on joutunut pyörittämään palloa paljon ulkokehikolla ja laukomaan melko kaukaa enemmän. Se on liikutellut palloa, mutta ei Oilersin pakkaa. Näistä vain pakan liikuttamisella on merkitystä, toinen on näennäinen hyöty, jos joukkue ei ole johtoasemassa. Pallollisessa pelissä on ollut osin laatuongelmia, ja pallon sekä pelaajien liike on ollut liian verkkaista.

Oilers ei ole pitkiin hyökkäyksiin juuri pyrkinytkään, vaan se on rankonut armottomasti nopeista käännöistä, ja on paikoin myös voittanut tilanneprässejä KrP:n alueella. Pieni asia, mutta KrP-päädyssä on tapahtunut myös yllättäviä henkilökohtaisia pallollisia virheitä.

Oilersia hyödyttää myös se, että se on lähes koko sarjan ajan tehnyt avausmaalin tai kaksi, ja se on ollut tappiolla vain 10 sekuntia avauspelin loppuminuuteilla. Koska KrP:n peli ei nykyään perustu prässäämiseen niin Oilers on aika tylystikin pystynyt jäädyttämään peliä omassa päädyssä, eikä sillä ole ollut kiirettä rakentaa hyökkäyksiä. Tätä en sekoittaisi pitkään hyökkäykseen, sillä joukkue ei pyri hyökkäysalueella pidempiin ralleihin.

Kun KrP on ollut takaa-ajaja niin ratkaisut ovat olleet hätäisempiä ja pallollisen peruspelin rakenteet ovat valuneet hukkaan. Kolmospelissä KrP:n pallonhallinta oli sitä näennäistä hallintaa mistä Härmä puhui välierien alla. Käytännössä pitkät etäisyydet ja se, että pallo ei liiku tarpeeksi nopeasti tekee puolustamisesta kohtuullisen helppoa.

Yksi pieni nyanssi KrP:n ykkösen peliin liittyen. Miska Mäkisen poissaolon myötä Joona Rantala on ottanut yhä vahvemmin liberon roolin ja pelannut todella kaukana maalista. Rantalan laukaus on hyvä ja taidot kiistattomat, mutta nyt tuntuu, että osa osaamisesta menee hukkaan, ja Rantala pitäisi saada lähemmäksi maalia sekä maalipaikkoja, sillä hän on siinä roolissa Suomen parhaimmistoa. Käytännössä ongelman ratkaisu ei ole helppo, sillä pallollisia pakkeja KrP:lla ei ole liiaksi ja ”mäkisiä” ei taida olla juurikaan koko sarjassa.

Heikki Luukkonen kommentoi lehdistölle usein, että F-liigassa on maailman parhaat tuomarit. Kuvassa hän ilmeisesti välittää viestiä suoraan tuomareille ensimmäisen välierän yhteydessä. Kuva: Esa Takalo

Muutamia ei-pelillisiä huomioita

KrP käyttää välierähypeä myös ei-pelillisiin seikkoihin. Se on julkaissut molempien kotipeliensä tauoilla ensi kauden uusia hankintoja. Eikä siinä mitään, sillä tuskin hankinnat ovat pelaajille mitään yllätyksiä. Todettakoon kuitenkin, että mikään muu välieräjoukkue ei tee näin tällä hetkellä. Tässä vaiheessa tuskin kukaan haluaa viedä pelaajien fokusta ensi kauteen.

Torstain 4-2-oikeusmurhan jälkeen on todettava, että KrP:n valmennuksen reagointi tilanteeseen ei onnistunut. Peli oli siinä vaiheessa vasta 4-2, ja edessä oli erätauko, mutta Oilers osui kahdesti heti kolmoserän alkuun ja peli käytännössä ratkesi siihen.

On tietysti helppo huudella kotisohvilta vaikka ja mitä, mutta tuossa tilanteessa joukkuetta mitattiin toden teolla. Runkosarjan kakkonen ei siitä mittauksesta selvinnyt. Ajatus siitä, että ”kaikki ovat joukkuetta vastaan” ei ole mukava ja voi kalvaa, ja toisaalta se voi myös johtaa hyviin suorituksiin.

Sinänsä se oli joukkueelle harmillista, että sillä oli maalin sattuessa hyvä vaihe ja se sai vielä hyvän vaiheen päälle kolmoserässäkin.

Aivan luonnollisesti ja ymmärrettävästi myös päävalmentaja Härmä kommentoi maalia ja suomi tuomiota, mutta toisaalta.

Mitä Heikki Luukkonen teki ensimmäisessä pelissä? Luukkonen aivan varmasti antoi tulikivenkatkuista palautetta tuomareille Raholan käytävillä ja kertoi tapansa mukaisesti mielipiteensä Oilersin saamista jäähyistä, joita hän ei varmasti hyväksynyt. Julkisesti hän ei kuitenkaan juuri koskaan kommentoi suoraan mitään tapahtumia.

Siinä missä KrP vei avauspelissä Rasmus Kainulaisen kontaktin Jere Mattilaan kurinpitoon, oli siinäkin Luukkonen omalla tavallaan ”voittaja”. Kurinpitotapauksena kyseessä oli melko kepeä tapahtuma, ja Luukkonen (jälleen tapansa mukaan) satuili vaikka ja mitä vastineeseen. Oli se tahallista tai ei, niin fokus kääntyi ainakin jonnekin muualle kuin Oilersin tappioon.

Avauspelin tapahtumat eivät vertautuneet korkealla mailalla tehtyyn maaliin, mutta arvatkaapa mitä? Oilers ei ole ottanut jäähyäkään avauspelin jälkeen, ja joukkue on voittanut molemmat pelit.

Pudotuspeleihin kuuluu tietysti tietynlainen provoaminenkin ja jokainen päättää itse miten siihen suhtautuu. Eero Jalo heitti Classic-leirille syytöksiä filmaamisesta ja pyysimme kommentteja Classic-leiristä väitteisiin.

Classic kieltäytyi kommentoimasta turkulaisten väitteitä ja jätti ne omaan arvoonsa. Täysi välinpitämättömyys – siinäpä vasta inhottava kuitti onkin.

Tietynlainen viileys toimii varsinkin kevään tärkeimmissä peleissä. KrP tarvitsee viileyttä, ja sanattomia kuitteja maalien merkeissä seuraavaan peliin.