Vaikeuksien kautta voittoon. Tällä kuluneella, mutta osuvalla termillä Eemeli Salin itse kuvaili mennyttä kautta Pääkallolle maanantai-iltana, kun Classicin mestaruusjuhlat Nokian jäähallissa olivat pääsemässä vauhtiin.

Salinin runkosarja jäi vajaaksi. Hän pelasi vain 14 ottelua. Pudotuspeleissä hän kuitenkin oli mukana alusta asti, ja löysi tehonsa: 28 pisteellä hän oli pudotuspelien pistepörssin kakkonen seurakaveri Ville Lastikan jälkeen. Plus/miinus-tilastossa Salin (+24) oli niin ikään kakkonen, ja edellä oli tässäkin mies samasta pukukopista: Mikko Leikkanen (+27).

Kuultiinpa pudotuspelien aikana sellainenkin arvio, että jos joulukuussa Helsingissä olisi kentällä ollut tämä kevätvireinen Salin, Suomi olisi nyt maailmanmestari. Mutta jätetään jossittelut tähän.

– Kun sain itseäni vähän kuntoon, sitä kautta alkoi tulla onnistumisia, Salin arvioi.

– Tämä oli kaiken kaikkiaan tosi vaikea kausi omalta osalta. Paljon sairastelua, niin kuin itse asiassa koko joukkueella. Ei päästy kauhean helpolla tänä vuonna, mutta olen tosi tyytyväinen, että saatiin homma paremmaksi silloin, kun se piti laittaa paremmaksi.

Sen merkkinä Salinin kaulassa roikkui 32-vuotissyntymäpäivänä miesten SM-kultamitali, uran kuudes Classicille ja myös Salinille henkilökohtaisesti.

– Jätkät antoivat hienon lahjan. Ei tämän parempaa voi olla.

Finaalivastustaja Nokian KrP:ta Salin kehui myös.

– Siellä näkyi heidän tahtotilansa. Horjuttivat meitä aika paljonkin, mutta pystyttiin olemaan parempia.

Onko tiedossa railakkaat juhlat?

– En osaa sanoa. Itse ainakin olen tällä hetkellä vähän rikki. Katsotaan. Koetetaan antaa vielä joukkueelle juhlimisen merkeissä voimat, mitä tässä on, mutta en tiedä tuleeko railakasta. Ei ole suunniteltu yhtään. Mennään hetki kerrallaan ja nautitaan jengin kanssa.

Classicin ja maajoukkueen valmennusryhmään kuuluvalta Juha Jäntiltä oli tullut kuulemma jo heti mestaruuden ratkettua ohjeistus.

– Juha sanoi, että otetaan pari päivää iisisti ja sitten aletaan äijät hommiin, Salin hymähti.

– En tiedä, mikä sitten on se todellinen tilanne. Varmasti tässä jokainen kaipaa pienen levon ja nautinnon, ja ollaan se myöskin ansaittu.

Terveiset kotikaupunkiin

Salin on kotoisin Uudestakaupungista, jonka autotehtaan hihnalta valmistuu Mercedes-Benzejä. Kaupungin voidaan sanoa tuottaneen ainakin yhden ”Mersun” myös salibandymaailmaan.

– Siellä vaihtuu seuran nimi ja kasvattajaseurani USB on pian historiaa. Sain kutsun USB:n hautajaisiin. En valitettavasti pääse sinne, mutta terveiset sinne. Kiitos kaikesta, mitä se seura on minun eteeni tehnyt, Salin hymyili.

Lue lisää ratkaisevasta finaalista:

Kaksi maalia ratkaisevassa finaalissa iskenyt Johansson: “Voittamiseen ei kyllästy koskaan”

Toriseva herkistyi kulta kaulassa – ”Kuorma edellisiin vuosiin nähden on ollut aika paljon isompi”

Henttosen ura päättyi haikeana mutta ylpeänä – ”Ensi vuonna olen Raholan vipissä kannustamassa”

Pääkallotodistus: Classicin ykkösviisikko hyvässä iskussa – Johansson säkenöi ratkaisupelissä

Classic teki historiaa – nappasi kuudennen perättäisen Suomen mestaruutensa