Salibandyliiton ja F-liigan hallituksissa toimiva Tomi Auremaa ei hyväksynyt viime viikolla Pääkallon päätoimittajan kommentteja koskien kilpailutoiminnan johtaja Joni Toivolan haastattelua.
Julkaisemme sekä Auremaan kirjoituksen koskien päivitystä sekä Pääkallon vastineen Auremaan kirjoitukseen, jossa Siltanen vastaa Auremaan kritiikkiin.
Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen julkaisi torstaina Threads-tilillään kirjoituksen, joka pakinamaisesta ilmaisustaan huolimatta suorastaan huutaa tarttumaan muutamiin kohtiin. On tärkeää, että lajin turvallisuuteen liittyen käydään laaja-alaista ja kriittistäkin keskustelua. Ihan yhtä tärkeää on sekin, ettei lennokkailla ilmaisuilla synnytetä vääriä mielikuvia.
”Savosen vakavasta loukkaantumisesta on yli 3 vuotta ja liitto on saanut aikaan pari pehmustetta ja Kinnusen partion, joka käy potkimassa vähän laitoja. Silti melkein missä vaan saa pelata.
Vastuuta ei kanneta, lähinnä viisastellaan, kuten Toivola tässä. Liitossa on yli 3 vuotta ”tartuttu toimeen”, mutta oikeasti ei ole.
P.s. lopettakaa nyt se vuoden 2011 Linkedin-päivitysten toistaminen. Nämä ”arvopohjat” ja ”tiedolla johtamiset” täyttä nollapuhetta tekoihin nähden.”
(toim. huom. yllä ollut kirjoitus ei ollut irrallinen päivitys, vaan kommentoi artikkelia, jossa Salibandyliiton kilpailutoiminnan johtaja Joni Toivola vastasi Pääkallon kysymyksiin koskien pelaajien turvallisuutta. Artikkeli kumpusi tilanteesta, jossa TPS-pelaaja Henrika Maikola löi päänsä betoniseinään Lappeenrannan Urheilutalossa.)
Auremaan teesit
1. Liitto suhtautuu lajin turvallisuuteen vakavasti. Sekä hallitus että operatiivinen väki ovat yhdessä arvioineet turvallisuuteen liittyviä tekijöitä – vaikutuksia ja seurauksia – vuoden 2024 aikana hyvin laaja-alaisesti. Myös toimenpiteitä on totta tosiaan tehty ja tehdään jatkossakin. Tämä on äärimmäisen tärkeä painopisteasia myös SSBL:n olosuhde- ja turvallisuusvaliokunnalle.
2. Liitto on saanut aikaan aika paljon muutakin kuin ”pari pehmustetta”. Isoja korjauksia ja muutostöitä (myös kunnon pehmustamisia) on tehty reilun vuoden aikana yli kymmeneen halliin.
3. Pienempiä muutostöitä ja pehmustamisia on tehty lähes kymmeneen halliin.
4. Suojalasien käyttöä suositellaan kaikille pääsarjapelaajille syntymävuodesta riippumatta, myös poikittaiset pienpelit lämmittelyjen aikana kielletty.
5. Miten sitä vastuuta pitäisi kantaa, Joel? Anna ihan konkreettisia esimerkkejä.
6. Toivola ei totisesti viisastele vaan argumentoi fiksusti toimittajan kysymyksiin.
7. Mitä se toimeen tarttuminen olisi pitänyt olla? Palaan edelleen tuohon, mitä yllä kirjoitin liittyen lukuisten hallien olosuhteiden parantamiseen.
8. Jari Kinnusen johdolla on tehty jotain ihan muuta kuin ”potkittu laitoja”. Siitä Kinnunen ja ”partionsa” ansaitsevat julkaiset, vilpittömät kehut.
9. Me keräämme dataa loukkaantumisista ja niiden sillä tavalla kuin se on lakiin perustuen mahdollista (terveystiedot). Kun sitä dataa on lisää kauden jälkeen, voidaan TIEDOLLA johtaa paremmin: vetää johtopäätöksiä ja tehdä toimenpiteitä.
10. Pääsarjojen kurinpidossa on ollut tämän ja kahden edellisen kauden aikana ollut 29 tilannetta, joissa pelaaja on saanut osuman päähänsä. Niistä yhden on aiheuttanut kaukalon ulkopuolinen tolppa, yhden maila ja loput ovat pelaajien ruumiinosista johtuneita osumia. Neljää tilannetta ei ole tarkemmin määritelty.
Kaikella ystävyydellä ja kunnioituksella, lajin parasta ajatellen.
Tomi Auremaa
SSBL:n hallituksen jäsen
F-Liigan hallituksen varapuheenjohtaja
Toimituksen vastine Auremaan kirjoitukseen:
Provokatiivinen päivitys ei ollut kaikilta sanamuodoiltaan fiksu, ja se oli jopa tarpeettoman vulgaari, mutta itse asiasta olen samaa mieltä. Edelleen on tehty liian vähän jos joudutaan miettimään sitä, ovatko olosuhteet tarpeeksi turvallisia pelaajille vai eivät. Turvallisuuskeskustelu on ollut yksi merkittävimmistä lajikeskusteluista koskaan ja se pitäisi kestää kokonaisuudessaan myös lajin merkittävintä valtaa käyttävässä liitossa. Keskustelu lajin sääntökritiikistä 2010-luvulla ja 2020-luvulla on puhuttu yhä kiihtyvämmin olosuhteista myös pääsarjatasolla.
Koko kaiken salibandyn kilpailutoiminnan PERUSTA pitää olla, että kaukaloon voidaan mennä pelaamaan turvallisissa olosuhteissa. Se on peruslähtökohta, joten kaikki tämä ”pelaajien turvallisuuden lisääminen” -keskustelu on ylimääräistä keskustelua peruasiasta. Lähtökohta on, että on turvallista ja poikkeustilanne on, että ei ole turvallista. Olemme eläneet poikkeustilanteessa todella pitkään. Kun tämä on tiedetty, niin onko 2020-luvun toiminta ei ole voinut olla väitetyn ponnekasta.
Herää myös kysymys, että olisiko paljoakaan tehty ilman Savosen ja sen lisäksi vielä Kaihuan tilannetta viime kaudella? Turvallisuus ei voi olla tärkeää vain silloin, kun se nousee julkisuuteen negatiivisena asiana. Kuitenkin pelaajilla pitää olla aina turvallista kentällä. Tämä asia turhauttaa itseäni ja monia muita lajin parissa toimivia. Vaikuttaa ajoittain siltä, että ikävä loukkaantuminen on meille liiton ulkopuolella tragedia, mutta liiton sisällä se on kriisiviestinnällinen ongelma. Pelastukoon ken voi.
Kannattaa kuunnella mitä Savonen sanoi asiaan tänä vuonna Kelpaako piste?-podcastin vieraana. Hänellä ei ole syytä valehdella tässä asiassa.
Vastaan nyt vielä näihin kymmeneen kohtaan:
1. Kuten yllä jo todettua, niin se, että liitto suhtautuu turvallisuusasioihin vakavasti on peruslähtökohta. Se ei vielä pitäisi olla taputusten ja fanfaarien aihe. Ei ole kyse toimimattomasta palvelusta, kuten tulospalvelu, vaan paljon vakavammasta asiasta.
2. Pehmustamisia on tehty parin viimeisen vuoden aikana, mutta kuten tässä jo aiemmin kerroin ja myöhemmässä artikkelilistassa osoitan, lajikeskustelussa näistä pehmusteista ja muista muutoksista on puhuttu jo paljon pidempään. Sen lisäksi on parikin tapausta (myös Maikola), jossa kepeä pehmustaminen ei ole suojannut pelaajaa iskulta. Pehmusteen pitää olla aika paksu, että se auttaa törmäyksessä. Tällöin voi syntyä mielikuva, että pehmustetaan vain pehmustamisen ja vastuuvapauslausekkeen vuoksi, ei turvallisuuden vuoksi. Muutostöitä on varmasti tehty, mutta turva-alueiden puutteiden suhteen on edelleen päästetty asioita läpi sormien.
3. Vastaus sama kuin edelliseen.
4. Poikittaisista peleistä en tiedä, mutta suojalasipakosta olen antanut monta kertaa positiivista palautetta liitolle, ja tässä yksi esimerkki monista.
5. Kun keskustelu lajin turvallisuudesta alkoi jo viime vuosikymmenellä ainakin julkisesti, niin silloin pitää olla rohkeutta lajijohtajissa johtaa keskustelua siten, että lajin olosuhteet muuttuvat turvallisempaan suuntaan. Näin ei ole kuitenkaan toimittu. Sen sijaan on ajateltu (omien kokemusten pohjalta), että nimenomaan turvallisuuskeskustelu tekee lajista vaarallisen muiden silmissä, eikä itse lajin turvattomuus. Esimerkiksi suojalaseja ei pakoteta kaikille, koska jossain sanotaan, että silloin laji vaikuttaisi ison yleisön silmin turvattomalta.
Hyvä esimerkikki on Savosen loukkaantumisen jälkeinen aika (josta on jo yli kolme vuotta). Vastuunkantajia sai etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Tässä esimerkkinä F-liigan toimitusjohtajan Kimmo Nurmisen lausunto Ylelle syyskuulta 2021 ennen Savosen loukkaantumista ja siitä, että lajin turvallisuusongelmat olivat jo tiedossa:
”Urheilijoiden terveydestä täytyy pystyä huolehtimaan ja siinä olosuhteet ovat isossa roolissa. F-liigassa vauhti on noussut urheilullisuuden myötä todella merkittävästi, ja se on yksi asia, mikä meidän on turvallisuuden suhteen huomioitava esimerkiksi riittävillä turvaetäisyyksillä seinästä kaukalonlaidan ulkopuolella.
F-liiga on toiminut tähänkin mennessä seurojen kanssa yhteistyössä yhdessä asioita linjaten. Keskustelemme varmasti siitä, pitäisikö meidän tehdä vielä enemmän kuin tähän asti olemme tehneet.”
Ottamatta kantaa lausunnon muuhun sisältöön, niin onko siis nopeaa toimintaa, että näistä asioista keskustellaan edelleen. Sen lisäksi tuon lausunnon jälkeen on jo kolme isompaa tapausta noussut esille. Savonen, Kaihua ja Maikola. Läheltä piti -tilanteiden lista olisi varmasti paljon karumpi.
6. Toivola käyttää konsulttikieltä puhuessaan tiedolla johtamisesta ja se on tässä yhteydessä pelkkää viisastelua. Kun tiedetään, että keskustelu siitä, että pitäisikö kentän kokoa pienentää turvallisuuden lisäämiseksi on kestänyt jo yli kolme vuotta ja todennäköisesti pidempäänkin, niin jos johdettaisiin oikeasti tiedolla, olisi tiedon kerääminen aloitettu välittömästi. Nyt odotellaan taas seuraavat pari vuotta ja merkittävä perusasia, pelaajien turvallisuus, ei toteudu.
Kun viestitään ulkopuolelle, niin on tärkeää, että lajiseuraajat ymmärtävät mitä puhutaan. Siksi vastustan ehdottomasti sanahelinää kuten ”arvopohja” ja ”tiedolla johtaminen”, jos ne eivät vastaa todellisuutta tai laajudessaan voivat tarkoittaa monia eri asioita. Sisäisessä viestinnässä se on tietysti ok.
7. Toimeen tarttumisella haen juuri sitä, että kolmen vuoden aikana olisi voitu tehdä jo paljon enemmän. Katselmuksen tekeminen kesti todella pitkään, ja lopputulos on se, että turvallisuus ei toteudu lähellekään joka paikassa.
8. Kinnusen johdolla on tehty hyviäkin asioita, mutta viitaten äskeiseen kohtaan: katselmuksessa meni paljon aikaa, ja silti olosuhteet jäivät osin vaarallisiksi. Jos asia on todella tärkeä, kuten itsekin annat ymmärtää, olisi tähän voitu asettaa ulkopuolinen ja puolueeton ryhmä arvioimaan olosuhteiden turvallisuutta. Nythän tehtiin sisäinen tarkastus ja aikataulu oli silti hyvinkin verkkainen.
Minä vielä henkilökohtaisesti suomin erittäin paljon sitä, että tällainen tarkastus pitää tehdä erikseen. Eikö ole tosiaan niin, että jokaiselle liigajoukkueelle annetaan liigalisenssi joka vuosi ja sen eteen pitää täyttää tietyt ehdot? Mikä tämän ylimääräisen tarkastuksen tehtävä tarkalleen ottaen on, jos kaikki ovat lisenssin saaneet ja ehdot täyttäneet?
9. En suomi tiedolla johtamista, mutta kuten yllä totesin, sen suhteen olisi voitu aloittaa jo paljon aiemmin, jos tarkoitus on johtaa tiedolla. Tämä kysymys oli olemassa jo vuosia sitten. Kentän pienentämistä ehdotettiin jo ajat sitten monessa paikassa.
10. Jos ajatellaan päävammojen mahdollisia seuraamuksia, niin yksikin paha aivovamma vuosikymmenessä on minun mielestäni liikaa. Pitäisi lähteä siitä, että yhdenkään loukkaantumisen syynä ei voi olla lajin olosuhteet. Nyt on tyydytty keskinkertaiseen turvallisuuteen ja se on minun kritiikkini keihäänkärkiä.
Lähdeluettelo:
14.2 2024 Pääkirjoitus: Turvallisuuskysymysten jahkaaminen ei auta – olosuhteet muokkaavat jo peliä
27.1. 2024 Kelpaako piste: Krister Savonen avoimena – ”Herätti aika paljon pillastumista meikäläisessä”
29.6. 2023 Kommentti: Salibandyn surkean turvallisuustilanteen ei pitäisi olla vain lajin sisäinen asia
16.2. 2022 Pääkirjoitus: Hyvä Suomi! Suojalasit ovat vallanneet liigakentät
22.9. 2022 Pääkirjoitus: Salibandy on vaarallista, jos sen annetaan olla – Savosen tapauksen pitäisi muuttaa puheet teoiksi
Näkökulma: Kypärää ja suojalaseja ei haluta salibandyvarusteiksi, mutta mitä sitten ollaan valmiita tekemään?
29.9. 2021 Pääkirjoitus: Tapiolan ikävä tapahtuma oli muistutus, että olosuhteiden suhteen joudutaan tekemään kompromissejä
22.9. 2021 Pääkirjoitus: Salibandyssa turvallisuuskysymyksistä on tehty turhaan mielipideasioita
Yle 20.9. 2021 EräViikinkien maalivahti kiidätettiin salibandyottelusta sairaalaan – lääkäri löytyi katsomosta, mutta F-liiga ei siihen velvoita
18.3. 2021 Pääkirjoitus: Tyyleistä ja sanankäänteistä voi tapella, mutta se ei poista lajin kipukohtia
Mediatuomarit: Kymmenen pointtia Talvitien tapaukseen – ”Kuka kantaa vastuun, jos pahin joskus toteutuu?”
19.1. 2021 Pääkirjoitus: Salibandy ei kaipaa vaarallisen pelin mainetta – päättäjien on aika puuttua asiaan
Oheisen listan kirjoituksissa on nostettu erinäisiä keinoja lajin turvallisuuden nostamiseksi ja ne kaikki liittyvät jollain tavalla lajiturvallisuuteen. On tärkeää huomata, että tekstejä on vielä tuolla listalla olevalta ajalta ja juttuja on tehty todellisuudessa vielä enemmän. Tämä listaus on vain pintaraapaisu aiheeseen, jonka Pääkallo on ottanut vakavasti.
Terveisin,
allekirjoittanut.