Huomioitava myös kohta missä maalivahti ottaa ensimmäisen kerran pallon haltuun.
Mielestäni vielä Mv etenee kohti alueen etureunaamuuttaa mielensä… arpoo ja SAA ESTEETTÄ avata pallon omalle pelaajalle ja sitten sössitään.
Päivänselvä maali.
Itse en koe että valkea hyötyisi siitä että maalivahti pystyy valkealle 81 avaamaan koska tämä joutuu paineen ja peliasentonsa vuoksi heittämään pallon takaisin alaspäin maalin taakse -> vapaalyönti parempi kuin pelin jatkaminen ja pilli soi. Todennäköisesti ratkaisu pelin katkaisemisesta on todellisuudessa tehty jo siinä kohtaa kun valkea 81 joutuu pallon palauttamaan alaspäin.
Sinällään olisi ollut mielenkiintoista tietää mitä valkea 81 olisi tehnyt ilman paineistavaa hyökkääjää. Ilman tätä painetta olisin itsekin sitä mieltä että kyseessä pelaajan virhe ja pallo keskelle.
Tämä on ja tämän voi mielestäni perustella ja tulkita toisinkin. Suurin haaste ja välillä myös mielekkyys tuomaroinnista kytkeytyy niihin monimutkaisiin ja mielenkiintoisiin tilanteisiin.Ihan uteliaisuudesta kaksi kysymystä:
- ilmeisesti kaikki yllä mainitut argumentit pätee siitä huolimatta että tuon twitterin klipin alkamispisteessä siis still kuvassa veskari on jo avaamassa ja kaikki mustat on yli 3m päässä. Mutta jostain syystä aloittaa arpomaan ja siitä koko hässäkkä sitten kumuloituu.
- miten tilanne muuttuisi jos valkea 81, jolle lopulta avataan, olisi ollut ihan kentän toisessa päässä eli Jymyn hyökkäyspäässä ja veskari avaa sinne, siellä paine päällä ja valkea menettää tai joutuu pelaamaan takaisin alas pakille?
En siis sinänsä haasta esitettyjä perusteluja, mutta tämä on mielenkiintoinen tilanne monestakin näkökulmasta.
F-liigatuomari on varmaan kulkenut pitkän polun liiton kanssa liigaan.Tämä on ja tämän voi mielestäni perustella ja tulkita toisinkin. Suurin haaste ja välillä myös mielekkyys tuomaroinnista kytkeytyy niihin monimutkaisiin ja mielenkiintoisiin tilanteisiin.
1. Mielestäni kyllä. Tilanne on periaatteessa vastaava kuin sisään-/vapaalyönnissä jossa on sama vaatimus 3 metrin etäisyydestä. Kummassakin faktisesti (pyritään) katsomaan missä pelaaja on kun pallo toimitetaan peliin. Toki pari eroakin on; maalivahdin avaamisen osalta on sääntöjen mukaan mahdollista viheltää vapaalyönti (passiivinen estäminen) tai pieni joukkuerangaistus (aktiivinen estäminen) toisin kuin sisään-/vapaalyönnin osalta sekä se että maalivahdilla saa olla pallo hallussaan maksimissaan 3 sekuntia vs. pallon toimittaminen peliin "pelinjatkamista tarpeettomasti viivyttämättä".
2. Tässä päästäänkin sitten sinne yhteen pelin tuomaroinnin mielestäni vaikeimpaan asiaan eli hyötyyn. Säännöt avaavat hyötynäkökohtaa näinkin selkeästi: "Tilanne, jossa erotuomari antaa pelin jatkua rikkeestä huolimatta, jos pelin jatkumisesta on hyötyä ei-rikkoneelle joukkueelle." Videon tapauksessa on mielestäni helpohko sanoa että tästä avauksesta ei ollut hyötyä mutta silti voidaan kysyä että onko paine riittävän suuri että se pakottaa pelaajan tekemään huonon ratkaisun vs. pelaajan oma moka josta ei kuulu palkita.
Tilanteessa jossa pallo onkin toisessa päässä mennäänkin sitten jo paljon vaikeampaan tilanteeseen jossa pitää mielestäni ottaa ainakin seuraavia asioita huomioon:
- Kuinka vahva paine on, tapahtuuko menetys välittömästi vai vasta hetken päästä. Yleensä jos välittömästi niin nämä vihelletään pois ja tilanne on samankaltainen kuin nyt videolla
- Vaikka paine olisi vahva niin mihin asti pallo joudutaan palauttamaan ja meneekö se sitten mustalle vai valkealle. Mikäli mustalle niin yleensä vihelletään vastaavalla tavalla kuin yllä mutta mikäli valkealle joka pystyy pelaamaan niin pallon palauttamisesta valkean päähän vapariksi ei ole hyötyä
- Pitää myös ottaa huomioon, varsinkin otteluissa joissa katsojia, että tavoite on "maailman nopein pallopeli" ja pelin flowta jokainen vihellys katkaisee. Käytännössä tästä seuraa että vapari itse asiassa vihelletään vain jos tuomari tulkitsee siitä olevan enemmän hyötyä vs. pelin antaminen jatkua
Ja disclaimerina: koska hyöty on vaikea asia niin siitä kyllä käydään aika usein myös joukkueiden kanssa keskustelua että oliko ratkaisu jossain tilanteessa oikea vai ei. Välillä myös sillä mikä pelitilanne on on vaikutusta siihen miten hyöty tulkitaan. Pelin loppu jossa halutaan mahdollisesti ottaa maalivahti pois, ali- tai ylivoimalla olevan joukkueen intressi pitää peli joko käynnissä tai päästä vaihtamaan ihan vain muutamana esimerkkinä.
Siinä mielessä epäolennainen kysymys, että ei tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä, kun ihan jo keskinäinen kilpailu tuottaa sinne pyrkiviä paljon enemmän tarjolle mitä ryhmissä on paikkoja. Eikä sinne pääsarjaryhmiinkään nykyään helpolla nousta, vaan siinä matkalla yleensä menee useampi kausi koeottelijana ensin. Ja sitä ennen pitää päästä alempien sarjatasojen ryhmiin. Ja onnistua niillä sarjatasoilla.F-liigatuomari on varmaan kulkenut pitkän polun liiton kanssa liigaan.
Onko tietoa paljonko liitto ohjaa taloudellista resurssia eri alueille siihen että perustuomareista etsitään lupaavia tulevia liigatuomareita?
Eli mikä on euromääräinen panostus tuomareihin esim. kolmen suurimman talousalueen kohdalla?
Itse en näe ainakaan maalien osalta mitään ongelmaa tai edes epäselvyyttä. Jos maali hyväksytään, niin se tarkoittaa että peli on sen jälkeen poikki ja jatketaan keskeltä. Ei siis olisi tullut maalia jos Happee olisi siitä vastahyökkäyksestä tehnyt. Jäähykysymys on tietty mielenkiintoinen, jos se olisi tapahtunut tuon 7 sekunnin aikana. Esim. veskarin yliajo, korkea maila naamatauluun tms. Oletan että sama tilanne kuin että "normaalin" heti hyväksytyn maalin jälkeen tapahtuu jotain. Mutta jos se jäähyn arvoinen rike olisi tullut Happeen toimesta, niin olisiko Happee voinut saada jäähyn, jota omaan päähän syntynyt videotarkastettu maali ei ikään kuin olisi kuitannut ja joka olisi tapahtunut peliajalla, jota ei oikeastaan jälkikäteen ollutkaan?Eilisessä Happee-Oilers pelissä Justus Kainulaisen 2-2 tasoitusmaalin jälkeen peli jatkui noin seitsemän sekuntia, kunnes pallo meni ulos kentän toisessa päässä. Maali hyväksyttiin videotarkastuksen jälkeen.
Pelin käynnistyessä uudelleen tämä seitsemän sekuntia otettiin pelikellosta pois ja maalin ajaksi merkittiin sen oikea tekoaika 29.27. En ole vastaavaan törmännyt, onko tämä oikea tapa toimia? Aikahan on merkityksettömän lyhyt keskellä peliä toisin kuin esimerkiksi aivan pelin loppuvaiheessa. Jäin myös miettimään, mitätöitäisiinkö myös mahdolliset tapahtumat jälkikäteen hyväksytyn maalin ja pelikatkon väliltä. Maali? Jäähy?
Mä olen väärä henkilö vastaamaan tuohon. Alueiden et-vastaavat osaisivat vastata tai sitten toki liitosta suoraan. On myös hyvä kysymys että miten tämä tulkitaan, lasketaanko siihen koko alueen et-budjetti vai pelkkä mentorointi- / otteluvalvontabudjetti.F-liigatuomari on varmaan kulkenut pitkän polun liiton kanssa liigaan.
Onko tietoa paljonko liitto ohjaa taloudellista resurssia eri alueille siihen että perustuomareista etsitään lupaavia tulevia liigatuomareita?
Eli mikä on euromääräinen panostus tuomareihin esim. kolmen suurimman talousalueen kohdalla?
Kysymykseni oli; montako euro kaudessa liitto ohjaa siihen että ’ei missään ryhmässä olevia’ erotuomareita tarkkaillaan/valvotaan tai millä tahansa nimellä niitä kutsutaan… jos vaikka Länsi-Suomen alueella on 150 sellaista tuomaria jotka ei kuulu ’ryhmiin’ niin paljonko liitto antaa alueelle rahaa jotta näitä hiomattomia timantteja jalostetaan tai löydetään tulevaisuuden tekijöitä?Siinä mielessä epäolennainen kysymys, että ei tarvitse kissojen ja koirien kanssa etsiä, kun ihan jo keskinäinen kilpailu tuottaa sinne pyrkiviä paljon enemmän tarjolle mitä ryhmissä on paikkoja. Eikä sinne pääsarjaryhmiinkään nykyään helpolla nousta, vaan siinä matkalla yleensä menee useampi kausi koeottelijana ensin. Ja sitä ennen pitää päästä alempien sarjatasojen ryhmiin. Ja onnistua niillä sarjatasoilla.
Toisenlaisiakin aikoja lajissa on ollut. Mutta nyt on jo pitkään ollut näin.
Ehkä 10-20 vuotta sitten oli vielä enemmän tuota mutua.Kysymykseni oli; montako euro kaudessa liitto ohjaa siihen että ’ei missään ryhmässä olevia’ erotuomareita tarkkaillaan/valvotaan tai millä tahansa nimellä niitä kutsutaan… jos vaikka Länsi-Suomen alueella on 150 sellaista tuomaria jotka ei kuulu ’ryhmiin’ niin paljonko liitto antaa alueelle rahaa jotta näitä hiomattomia timantteja jalostetaan tai löydetään tulevaisuuden tekijöitä?
Vai vedetäänkö mutu-menetelmällä ja suusanallisesti satunnaisia löytöjä eteenpäin?
Kuulostaa pikkasen samalta kuin muussakin liiton toiminnassa eli että mennään todennäköisesti ’huippu’ edellä. Siis kun luki Savolaisen ja sinun kommentin.Ehkä 10-20 vuotta sitten oli vielä enemmän tuota mutua.
Nykyisin kuitenkin taloudellinen resurssi on määritelty, toiminnan periaatteet on määritelty, mentoroinneista ja valmennuksista tehdään kirjalliset palautteet, päätökset tehdään monijäsenissä työryhmissä. Toki eri puolella Suomea on hieman eroja siinä, miten se on rakennettu, mutta pääperiaatteet on samat ja ne on ihan säännöllä määritelty.
Ja se resurssi mistä on pulaa ei ole niinkään taloudellinen, vaan oikeammin henkilöresurssi. Se kun vapaaehtoistoimijoista on pulaa ja heidänkin kohdallaan on lisäksi kysymys harrastuksesta eikä duunista.
Mitkään kerhot ei saa liitolta mitään. Erotuomarikerhot kun sitä toimintaa ei pyöritä. Vaan siellä on liiton alueelliset organisaatiot.Kuulostaa pikkasen samalta kuin muussakin liiton toiminnassa eli että mennään todennäköisesti ’huippu’ edellä. Siis kun luki Savolaisen ja sinun kommentin.
Mutta onhan liiton toimistolla kaksi täysipäiväisesti palkattua erotuomaritoiminnasta vastaavaa henkilöä joten toivottavasti Pääkallon toimitus ottaisi koppia.
Tuttuni sanoi Suomen suurimman kerhon saavan n. 3000€ budjetin ja yhden ’vapaaehtoisen’ suorittaman tarkkailun kustantavan 70-80€. Jos alueella on 150 ei yksittäisiä pelejä tuomaroivaa niin matikkapääni mukaan liiton antama resurssi on koominen.
No ei ihme että samainen tuttuni kertoo toiminnan polkeneen paikoillaan ja samojen ongelmien olevan läsnä kuin 10+ vuotta sitten.
Kokeneemmilta kollegoilta olen kuullut, että vähintään 2-4 mentorointia per kausi(siis heitä mentoroidaan). Jos haluaa itse useammin niin pitää erikseen pyytää joka kerralle. Vaikka pyytäisi, ei välttämättä saa edes sitten mentorointia otteluun.Kysymykseni oli; montako euro kaudessa liitto ohjaa siihen että ’ei missään ryhmässä olevia’ erotuomareita tarkkaillaan/valvotaan tai millä tahansa nimellä niitä kutsutaan… jos vaikka Länsi-Suomen alueella on 150 sellaista tuomaria jotka ei kuulu ’ryhmiin’ niin paljonko liitto antaa alueelle rahaa jotta näitä hiomattomia timantteja jalostetaan tai löydetään tulevaisuuden tekijöitä?
Vai vedetäänkö mutu-menetelmällä ja suusanallisesti satunnaisia löytöjä eteenpäin?
